WLAN-verkon suunnittelu ja valvonta (TYÖN ALLA)

Dokumenttiin on tarkoitus kerätä käytäntöjä WiFi-verkon suunnitteluun ja valontaan liittyen. Funet-jäseniltä tarvitaan apua dokumenttin laatimiseen. Työ aloitetaan keräämällä tietoja käytetyistä työkaluista (organisaation nimeä ei tarvitse mainita):

Organisaatio A

Suunnitteluun käytettyjä työkaluja: Tamosoftin Tamograph

Valvontaan käytettyjä työkaluja:  Valvontaa tehdään lähinnä tarkistamalla virutaalikontrollerin näkymää säännöllisesti

Organisaatio B

Suunnitteluun käytettyjä työkaluja: Lähinnä tilattu ulkopuolelta

Valvontaan käytettyjä työkaluja: Cisco DNAC, LibreNMS

Organisaatio C

Suunnitteluun käytettyjä työkaluja: Ekahau, paikan päällä käynti olosuhteiden varmistamiseksi

Valvontaan käytettyjä työkaluja: Cisco Prime Infrastructure, Cisco DNA Center, itsekehitetty web-valvontatyökalu, omat skriptit

Organisaatio D

Suunnitteluun käytettyjä työkaluja:

Valvontaan käytettyjä työkaluja:

WLAN-verkon suunnittelun kannalta on tärkeää muistaa seuraavat asiat:

• Kaikki alkaa peittoalueen ja kapasiteetin määrittelystä. Rajoita alue missä WLAN-verkko pitäisi kuulua. Määrittele kapasiteettitarve, nyrkkisääntönä voidaan käyttää taulukossa esitetyt arvot:

• Verkkosuunnittelu kannattaa tehdä siihen tarkoitetulla ohjelmistolla (Ekahaun Site Survey, Tamosoftin Tamograph jne.)
• Ohjelmistoon määritellään pohjapiirrustusten avulla seinät ja niiden vaimennus on mitattava ja syötettävä ohjelmistoon.
• Jokaisen seinän vaimennus ei tarvitse mitata mutta eri seinätyypeistä on mitattava arvo vaimennukselle
  • Ensin mitataan referenssiarvo eli asetaaan tukiasema huoneeseen ja mitataan sen signaalitasoa (dBm) noin 5 m etäisyydellä. Mittauspisteen ja tukaseman välissä on oltava näköyhteys.
  • Sitten jätetään tukiasema huoneeseen ja mennään seinän taakse ja mitataan signaalitaso (dBm), niin että ollaan noin 1 m seinän takana ja tukiaseman ja seinän etäisyys toisessa huoneessa on noin 4m. Mittaustulosten erotus on seinän vaimennus dB:ssä.
  • Vaimennus mitataan sekä 2,4 GHz:lla että 5 GHz:lla, kanava näillä taajuuksilla voi olla mikä tahansa. Tukiasema voi myös olla mikä tahansa, ei tarvitse olla toteutuksessa käytettävä tukiasema eikä internet-yhteyttä tarvita tukiasemille mittauksia varten.
  • Mittaamiseen voidaan käyttää järjestelmille saatavissa olevia Wi-Fi analysattoreita.
  • Mittaus voidaan suorittaa mittauspisteissä kolme kertaa ja vaimennuksena voidaan käyttää tulosten keskiarvoa.
• Hyvin mitoitettu verkko säästää rahaa mutta jos tukiasemia on paljon, huolehdi siitä, että ne asetetaan samansuuruisella etäisyydellä toisistaan (jos antennit ovat ympärisäteileviä) jos tukiasemat sijatsevat samassa huoneessa.
• Verkkosuunnittelussa kannattaa huomioida se, että tukiasemat tiputtavat tehonsa sen perusteella, miten hyvin se näkee toisia tukiasemia. Näin seuraava tukiasema voi olla lähempänä jos välissä on vaimentavia rakenteita mutta jos tukiasemien välissä on näköyhteys etäisyys pitäisi olla huomattavasti suurempi.
• Jos on kyse isosta verkosta, WLAN-kontrolleri voidaan konfiguroida valitsemaan tukiasemille sopivan kanavan itse, muissa tapauksissa kanavat olisi hyvä määritellä verkkosuunnitteluohjelmalla.
• Kanavaleveytenä voidaan käyttää 40 MHz. Leveämpiä kanavia ei suositella käytettäväksi, muuten samaa kanavaa käytettäviä tukiasemia sijoittuisivat niin lähellä toisiaan että häiriötaso nousisi kohtuuttoman korkeaksi. 
• Tukiasemat pitää harvoin sijoittaa käytäville, jotta taajuussuunnittelu helpottuisi. Jos tukiaseman sijoittaa käytävälle, signaali etenee hyvin pitkälle eikä tukiaseman käyttämää kanavaa voida uudelleenkäyttää käytävän lähistöllä. 

.

.

.

.