1 Johdanto
Tässä dokumentissa kuvataan Ristiinopiskelupalvelun prosessikuvaukset sekä toiminnallisuudet käyttäjätarinoina. Prosessikaavioista saa yleisen kuvan siitä, miten korkeakoulut valmistelevat ristiinopiskeluun liittyvää tarjontaa ja miten opiskelijoiden prosessi etenee opintoja suunniteltaessa ja suoritettaessa. Kaavioihin on kuvattu osaltaan, miten työnjako korkeakoulujen järjestelmien ja tässä projektissa yhteisenä palveluna toteutettavan, tietoja välittävän järjestelmän välillä tapahtuu. Käyttäjätarinat on kuvattu tarpeiden näkökulmasta tarkemmin ja ne muodostavat kiinteähintaisen ydinosan keskeisen määrittelyn toiminnan kannalta. Omana dokumenttinaan olevassa teknisessä vaatimusmäärittelyssä esitetään vaatimukset järjestelmäarkkitehtuurille.
1.1 Käsitteet
| Nimi | Selite |
|---|---|
| HOPS | Henkilökohtainen opintosuunnitelma |
| Ristiinopiskelu | Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa hänen kotikorkeakoulunsa ensisijaisen opiskeluoikeuden perusteella. Mikäli ensisijainen opiskeluoikeus ei ole voimassa, opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa myöskään siihen perustuvia ristiinopiskeluopintoja. |
| Kotikorkeakoulu | Korkeakoulu, jossa opiskelijalla on ensisijainen opiskeluoikeus. Opiskeluoikeus voi olla tutkintoonjohtavaan koulutukseen liittyvä opiskeluoikeus, mutta ristiinopiskelumahdollisuuksia voidaan tarjota myös sellaisille opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus ei johda tutkintoon (esimerkiksi kansainväliset vaihto-opiskelijat, ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijat tms.) |
| Kohdekorkeakoulu | Ristiinopiskeluverkostoon kuuluva korkeakoulu, joka tarjoaa opintoja muiden verkostoon kuuluvien korkeakoulujen määritellyille opiskelijoille. Kohdekorkeakoulu rekisteröi ristiinopiskelijoille verkostossa sovitulla tavalla määräaikaisen, sisällöllisesti rajoitetun opiskeluoikeuden, jonka puitteissa opiskelija voi suorittaa opintoja. |
1.2 Rajaukset
Hankkeen resursseilla ei tehdä:
Korkeakoulujen omien järjestelmien kehitystyötä
Yhtä yhteistä ”portaalia” ristiinopiskelulle; käyttäjät käyttävät ensisijaisesti korkeakoulujen omia järjestelmiä
Loppukäyttäjälle näkyviä käyttöliittymiä tehdään vain erittäin rajatusti
Yhteisen palvelun sisältämien perustietojen ja koodistojen ylläpitoa varten pääkäyttäjille
Toimintakonseptien käytännön testaamisen edellyttämistä toiminnoista toteutetaan vain yksinkertaiset ”karvalakkiversiot”, jotka jaetaan korkeakouluille paikallista hyödyntämistä varten
Ei siis pyritä tekemään kaikille korkeakouluille yhtenäistä ulkonäköä loppukäyttäjien palveluihin
Yhteiseen palveluun ei tehdä lähdejärjestelmäkohtaisia tarkistuksia tai validointeja, palveluväylälle välitettävän tiedon oikeellisuuden tarkistus tulee tapahtua korkeakoulun järjestelmässä
Esim. keskitetty palvelu välittää tiedon siitä, mitkä kohderyhmät kuuluvat tiettyyn ristiinopiskeluverkostoon, jonka perusteella korkeakoulun järjestelmässä tehdään tarvittavat tarkistukset ja rajaukset onko opiskelijalla tarvittava opiskeluoikeus.
2 Prosessikuvaukset
Tässä osiossa esitetään toteutusprojektissa tuettavien ristiinopiskelun tyyppitapauksien yleiset prosessikuvaukset. Toteutusprojektin kannalta prosessikuvausten tarkoituksena on tehdä ymmärrettäväksi työvaiheet, joiden tuloksena korkeakoulujen välillä siirrettävää tietoa syntyy ja toisaalta eri järjestelmien välistä työnjakoa. Koko prosessin tuki alusta loppuun edellyttää sekä korkeakoulujen omien järjestelmien toimintoja että tietoja välittävän toteutettavan yhteisen palvelun toimintaa.
Tunnistetut ja tuettavat ristiinopiskelun muodot ovat seuraavat:
- Tiivis opetussuunnitelmatason yhteistyö: Opetussuunnitelmatason yhteistyötä, jossa tietyn koulutuksen opiskelijoilta edellytetään aina opintojen suorittamista toisessa korkeakoulussa.
- ***RAJATTU ULOS ENSIMMÄISEN VAIHEEN TOTEUTUKSESTA***
Alakohtaiset opiskelumahdollisuudet: Opetussuunnitelmatason yhteistyötä, jossa mahdollistetaan rajatulle joukolle opiskelijoita tiettyjen opintojen suorittaminen toisessa korkeakoulussa (tyypillisesti alakohtaista yhteistyötä, mutta rajaus voi perustua muuhunkin).
Valinnanvapauteen perustuva opintotarjonta: Yhteistyö, jossa mahdollistetaan laajalle opiskelijajoukolle opintojen suorittaminen avatusta opintotarjonnasta (esim. kaikki sopimukseen kuuluvien korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat saavat suorittaa ko. opintoja). Tässä mallissa ohjauksen rooli korostuu.
- Huomio: 2. ja 3 pystytään kuvaamaan yleisellä tasolla samalla kaaviolla.
Omana kaavionaan on kuvattu vaatimuksia, jotka liittyvät siihen, että opiskelija voi ennen ristiinopiskeluopintojen aloittamista ilmoittautua samassa yhteydessä opetukseen (tiettynä ajankohtana järjestettävä yksittäinen toteutus, jossa voi olla useita opetusryhmiä, esim. yhteiset luennot ja joukko rinnakkaisia, vaihtoehtoisia harjoitusryhmiä). Tämä täydentää valinnanvapauteen perustuvan opintotarjonnan prosessia.
2.1 Valmisteluvaihe ja tarjonnan laatiminen
2.1.1 Tiivis opetussuunnitelmayhteistyö ***RAJATTU ULOS ENSIMMÄISEN VAIHEEN TOTEUTUKSESTA***
2.1.2 Valinnanvapauteen perustuva yhteistyö
2.1.3 Opetukseen ilmoittautumisen mahdollistaminen
Tämä kaavio täydentää edellistä. Keskeisenä piirteenä on opintojakson (tai sen osan) toteutuksien lisääminen ristiinopiskelutarjontaan.
2.2 Opiskelijan opintohallinnollinen prosessi
2.2.1 Tiivis opetussuunnitelmayhteistyö ***RAJATTU ULOS ENSIMMÄISEN VAIHEEN TOTEUTUKSESTA***
2.2.2 Valinnanvapauteen perustuva yhteistyö
2.2.3 Opetukseen ilmoittautumisen mahdollistaminen
Opiskelijan opetukseen ilmoittautumisen prosessi sisältää ristiinopiskelun prosesseista yksityiskohtaisimman tason tietoa. Kaavio kuvaa lineaarisessa muodossa yksinkertaistetun tapauksen, jossa opiskelija pääsee onnistuneesti opintoihin.
Alla kuvattu malli on todettu tehokkaimmaksi tavaksi toteuttaa. Tähän liittyy seuraavia näkökulmia:
- Kun opiskelija käyttää ilmoittautumiseen oman kotikorkeakoulunsa järjestelmää, tämän tarvitsee keskustella vain keskitetyn palvelun kanssa. Tämä edellyttää ristiinopiskelijoiden käsittelyä omana kiintiönään, ei voida suoraan yhdistää esim. järjestävän korkeakoulun sivuaineopiskelijoiden kiintiöön.
- Keskitetyn palvelun ei tarvitse käsitellä ilmoittautumista kriteerien perusteella, loppukäyttäjälle tarvitsee vain välittää tieto, mitä kriteerejä käytetään.
- Kotikorkeakoulun järjestelmään tarvitaan toiminnot, joilla opiskelija voi valita mihin ilmoittautuminen kohdistuu (joko koko toteutus tai sen sisällä olevat alaryhmät, joiden valintaa koskeva sääntö on tarkimmalle tasolle menevä tieto.)
- Kun sijoittelu tehdään järjestävän korkeakoulun ilmoittautumisjärjestelmässä, voidaan käsitellä kaikki opiskelijat samalla tavalla käyttäen käytössä olevia kriteerejä ja toimintalogiikkaa.
Kokonaisuudessaan tämä malli noudattaa periaatetta, että opiskelija käyttää mahdollisimman pitkälle oman korkeakoulun järjestelmää. Kohdekorkeakoulun henkilökunta käyttää myös opetuksen suunnitteluun, ilmoittautumisten käsittelyyn ja opetukseen samoja välineitä kuin muutenkin. Ratkaisussa minimoidaan monimutkaisen käsittelylogiikan toteuttaminen useaan kertaan.
Mikäli opiskelijalle muodostuu pidempi opiskeluoikeus, voivat seuraavat ilmoittautumiset tapahtua kohdekorkeakoulun järjestelmässä. Toteutus voidaan tehdä siten, että ei haittaa, vaikka opiskelija ilmoittautuisi seuraavaan toteutukseenkin kotikorkeakoulun järjestelmässä. Kohdekorkeakoulun järjestelmään tarvitaan joka tapauksessa tarkistus, onko opiskelijalla jo olemassa oleva ristiinopiskeluoikeus.
Opiskelijalle on lisäksi tarve välittää tietoa ilmoittautumisen tilasta, mikä on erityisen tarpeellista silloin, kun joudutaan tekemään karsintaa ja opiskelija ei tule hyväksytyksi toteutukselle. Tarpeita kuvataan tarkemmin käyttäjätarinoiden yhteydessä.
