You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 7 Next »

Työpaja 5: Oppimateriaalien avoimuus ja lisenssit

Mitä tarkoittaa avoimuus kun puhutaan avoimista oppimateriaaleista? Kuinka avoimuutta toteutetaan? Millaisia erilaisia ratkaisuja kehittämishankkeilla on avointen oppimateriaalien tekoon ja julkaisuun?

Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää uusilta hankkeilta, että niissä tuotetut oppimateriaalit julkaistaan avoimina. Avoimuus onkin yksi teema, jossa kehittämishankkeet hyötyvät toistensa osaamisesta. Työpajassa perehdytään avointen oppimateriaalien lisensointiin ja avoimuuden toteuttamiseen liittyviin kysymyksiin tuottaen yhteistä näkemystä avointen oppimateriaalien lähestymiseen.

Avointen oppimateriaalien teemaa on käsitelty aiemmin hieman eri näkökulmasta kehittämishankkeiden työpajassa helmikuussa 2018.

Vetäjä: Vesa Linja-Aho, Metropolia

Sihteeri: Anna Lindfors, CSC


Alustus:

  • taustalla: uusien kehittämishankkeiden tuottamien oppimateriaalien oltava avoimia
  • Miksi tehdä avoimia oppimateriaaleja?
    • hankerahoitettujen materiaalien elinikä jää helposti lyhyeen
      • esimerkkinä Johdon mitoitus -materiaalia Virtuaali ammattikorkeakoululta, joka on jäänyt ajastaan jälkeen kun asennusstandardi on muuttunut viimeisen päivityksen jälkeen 
        • Materiaalia ei voi päivittää, koska materiaalin tekijänoikeuksia ei ole mainittu - se ei ole avointa
        • jos materiaali olisi avoimesti lisensointua, voisi sen päivittää vastaamaan nykyistä tarvetta
  • Lisensointi on hyvä sopia heti projektin alussa
    • tekijänoikeus muodostuu aina tekijälle, sen luvoutuksesta ja lisensoinnista on hyvä sopia alussa, jotta hankkeen lopussa ei tule epäselvyyksiä
      • muistettava myös tarpeen määrittely - onko tarvetta käyttää materiaalia esimerkiksi kaupallisessa koulutuksessa
  • Creative Commons -lisenssit sopviat kaikkiin oppimateriaaleihin
    • CC-BY yksinkertaisin lisenssi: materiaalia voi käyttää, uudelleen muokata ja levittää, kunhan mainitsee kuka on materiaalin tehnyt (nimeäminen)
    • CC-BY-SA raaja cc-byta niin, että jatkotuotosten pitää jakaa samalla lisenssillä kuin alkuperäinen
    • rajoitetuimpia: CC-BY-ND rajoittaa niin, että teosta saa jakaa, mutta sitä ei saa muokata; CC-BY-NC rajoittaa niin, ettei materiaaleja saa käyttää kaupallisesti
    • CC-logo ei tee materiaalista lisensoitua, vaan se vaatii lisenssitekstin
    • jos teos ei ylitä teoskynnystä, ei se tarvi lisenssiä
  • esimerkkejä suomalaisista avoimista oppimateriaaleista: Juani Pitkäranta Calculus Fennicus; Vesa Linja-Aho Sähkötekniikan ja elektroniikan harjoituskirja korkeakouluille; Avoimet oppimateriaalit ry Vapaa Matikka


millaiset kysymykset pohdituttaa avoimissa oppimateriaaleissaLisenssit
  • Elinkaaret ovat todella eri mittaisia eri oppimateriaaleilla - esimerkiksi jollain luentoklipeillä on hyötyä vain tietyn aikaa
  • Elinkaariajattelu mukaan myös sopimuksiin
  • Lähioikeudet
  • Milloin teos ylittää teoskynnyksen? Valokuva on suoraan teos, teksteissä raja on vaikeampi (Esim runo teos, mutta tieteellinen määritelmä ei välttämättä vaikka olisivat saman pituisia), selittävät, tekniset piirroskuvat eivät ylitä teoskynnystä, harjoitustehtävät eivät myöskään ylitä teoskynnystä
    • luova panos merkittävänä
    • harmaita alueita on paljon, esim. opinto-opas voi olla teos, mutta yksittäisen kurssin kuvaus ei ole
    • avoimen lisenssin voi laittaa myös "varmuuden vuoksi", ei siis tarvetta miettiä onko teos vai ei
  • Päivitysvastuu - kuka on vastuussa päivityksestä ja tarviiko siihen luvan
    • hyvä sopia etukäteen, että materiaaleja voi päivittää ilman luvan kysymistä
    • huomioitava myös päivitetyn materiaalin viittaaminen alkuperäiseen materiaaliin esim.pohjautuu materiaaliin X
      • entä onko tekijällä mahdollisuus saada nimensä pois jos lopputulos muuttunut liikaa?
  • 5 opintopisteen opintokokonaisuuksia tulossa usealta hankkeelta
  • Pyrkimys siihen että ovat kaikkien käytössä kun oppimateriaalit ovat valmistuneet
  • Porkkana avoimuuteen: kun tekee yhden, niin saa kaikki muutkin - avoimuus helpottaa lopulta omaa työtaakkaa
    • mahdollinen kipukynnys on tarve suojella ja pitää omana tuotoksiaan
      • Käyttöoikeus työntekijällä vai korkeakoululla (määrittyy työsopimuksessa) ei liity varsinaisesti avoimiin oppimateriaaleihin, mutta voi tulla esille
  • onko riskinä opettajien työpanoksen arvostuksen väheneminen? Kun oppimateriaalit on saatavilla, ei välttämättä nähdä tarvetta opettajan ohjauksella
  • avoimen jakamisen arvoketju on vielä selkeytettävä
    • missä raha kulkee, onko avoimuus vaan lisätyötä ja tekijänoikeuksien ja mahdollisen rahajanan menetystä
    • vastuunjako, mihin asti tekijä on vastuussa muunneltavista tuotoksista
    • ohjeistusta esim. ImagOA-hanke kuviin
    • meritoitumisen kehittyminen myös avoimissa oppimateriaaleissa - tämä porkkana
      • tätä toteutettu nykyään poistunut refereepalvelu.fissä
        • Tärkeää avointen oppimateriaalien edistämisessä onkin pitkäjänteisyys
        • oli aikaansa edellä; nyt on todellinen mahdollisuus ja puitteet kehitykseen ja yhteistyöhön
    • avointen oppimateriaalien tuotantoa voisi edistää se, että niitä tuotetaan rahoituksen turvin - näin säilytetään laadukkuus ja porkkana


  • uusissa hankkeissa lisensointi on juuri nyt pöydällä
  • Pitääkö lisenssi hankkia jossain? Ei tarvitse maksaa mitään, eikä hakea, vaan lisenssitekstin voi kopioida Creative Commonsin sivuilla
  • On huomioitava myös että materiaalissa käytettävät asiat esim. kuvat tulee olla avoimia tai itseotettuja (Avoimia kuvia esim. wikimediacommons, Finna ja Creative Commons Search)
  • jos materiaalissa ei ole mainittu lisenssiä, voi niitä lukea jos niihin on päässyt käsiksi. Jos materiaali on netissä, ei-kaupallisessa opetuksessa voi niitä myös esittää. Materiaaleissa on tekijänoikeuskynnyksen ylittyessä tekijänoikeus jos ei toisin sanota.
    • tämäkin on ollut kovan työn tulos, että näin saa tehdä


  • No labels