Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän kokous 1/2020
- Keskiviikkona 5.2.2020 klo 12.00-15.00
- Kokouspaikka: neuvotteluhuone Katariina, Kirkkokatu 12 (Sisäministeriö)
Jäsenet
Jäsenet
- Opetusneuvos Jukka Haapamäki (puheenjohtaja), opetus- ja kulttuuriministeriö
- Kehityspäällikkö Päivi Aho, Laurea-ammattikorkeakoulu
Tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto ESTE tilalla järjestelmäasiantuntija Sari Pulkkinen Tampereen yliopistoStrategiajohtaja Terttu Kauranen, Saimia ammattikorkeakoulu ESTE
Suunnittelupäällikkö Markku Sutinen, Turun yliopisto ESTE tilalla suunnittelupäällikkö Otto Ilmonen, Åbo Akademi- Palvelupäällikkö Ismo Kantola, Turun ammattikorkeakoulu
- Opinto- ja hakijapalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen, Itä-Suomen yliopisto
Tietohallintopäällikkö Jukka Ivonen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, tilalla palvelupäällikkö Sari Laaksonen, LAB ESTEOpetuksen ja oppimisen IT-ratkaisujen päällikkö Ani-Jatta Immonen, Aalto yliopisto ESTE- Erityisasiantuntija Merja Väistö, Opetushallitus
Pääsihteeri Eero Manninen, Suomen ylioppilaskuntien liitto ESTE, tilalla toiminnanjohtaja Armi Murto, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK- Suunnittelija Anna Loukkola, Tilastokeskus
Opetusneuvos Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö ESTE- Jukka Kohtanen (sihteeri), kehityspäällikkö, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Asiantuntijavieraat
- Helena Majamäki, projektipäällikkö, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
- Valtteri Valkonen, Tilastokeskus (paikalla kohtaan 3 saakka)
- Max Laihonen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy (paikalla asiakohdasta 4 eteenpäin)
Päätöslista (luonnos)
Ei tehtyjä päätöksiä
Asialista
1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen
Kokous aloitettiin 12:02
- Todettiin läsnäolijat
- Hyväksyttiin työjärjestys
- Todettiin ohjausryhmän kokoonpano
- Muutokset kokoonpanoon
- Markku Sutinen Turun yliopisto, jää pois ohjausryhmästä. Yliopistojen suunnittelupäälliköiden edustaja on jatkossa Otto Ilmonen, Åbo Akademi
- Jukka Ivonen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, jää pois ohjausryhmästä. Ammattikorkeakoulujen tietohallintopäälliköiden verkoston edustaja on jatkossa Sari Laaksonen, LAB
- Jukka Kohtanen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus, toimii jatkossa ryhmän sihteerinä
2. Edellisen kokouksen päätöslistan ja keskustelumuistion hyväksyminen
Kohtanen esitteli
- Hyväksyttiin sellaisenaan
3. VIRTA-opintotietopalvelun tutkimuskäytön ajankohtaiskatsaus
Majamäki esitteli yleisesti Virta-tietojen tutkimuskäyttöä
Valkonen esitteli FIONA-etäkäyttöjärjestelmää VIRTA-näkökulmasta
- Ollut toiminnassa kymmenisen vuotta. Mallia otettiin Tanskansta, Hollannista ja Ruotsista
- Täysin oma ympäristönsä, johon ei muilla ole pääsyä
- Siirrettiin vmware-ympäristöstä CSC:n ePouta-palveluun, jossa jokaisella tutkimushankkeella on oma palvelin, jota käyttää.
- Tulossa SisuID-tunnistautuminen ulkomaalaisille, myös HAKA, Suomi.fi, Virtu
- Tilastokeskuksen näkökulmasta lupaprosessi toimii hyvin
Majamäki jatkoi Virta-lupamenettelykuvauksella tutkimuskäytössä
- Joiltakin korkeakouluilta on tullut palautetta, että lupaprosessia tulisi yksinkertaistaa. Esim. kysymys, että voisiko CSC antaa tiedonluovutusluvat. Päädyttiin siihen, että ei voi, koska CSC voitaisiin tulkita rekisterinpitäjäksi.
Keskustelua:
- Haapamäki: Mistä hinnoista puhutaan Fionan käytössä
- Valkonen: Reilusta 2000 reiluun 3000 euroon / vuosi. TK voi periä vain omat kustannuksensa, ei voi tehdä voittoa
- Majamäki: Kuvauksia tulisi yhä kehittää. Tarvitaan myös joskus korkeakouluja tulkitsemaan tietojen käyttöä. Onko tutkijoilta tullut palautetta siitä, että tietojen kuvaukset eivät olisi riittäviä?
- Valkonen: Ei ole juurikaan tullut. Tarpeita voi tulla sitten, kun aineistoa aletaan käsittelemään.
- Majamäki: Virta-tiimissä havainto on, että aina ei ole selkeää, miten tietoja voi käyttää
- Valkonen: Usein käyttäjä ei tunne datan substanssia niin hyvin, että osaisi käyttää suoraan ohjeistusten perusteella
- Majamäki: On otettu myös esille, että voisiko OKM antaa lupia keskiteysti
- Haapamäki. Yksi vaihtoehto on, että jos lainsäädäntöä muutetaan, niin OKM:lle voitaisiin antaa laajemmat valtuudet tehdä päätöksiä tietojen luovuttamisen suhteen. OPTIETOR voisi olla oikea paikka käydä keskustelua ja tiedottaa korkeakouluja. Koski-lakia 884/2017 tullaan joka tapauksessa muuttamaan tämän vuoden aikana.
- Pulkkinen: Miten isoa ongelmaa tällä oltaisiin ratkaisemassa?
- Haapamäki: Korkeakoulut tämän tietävät parhaiten, että miten paljon lupamenettely kuormittaa. Hyvä olisi joka tapauksessa laajentaa Virta-tietojen tutkimuskäyttöä
- Widgren-Sallinen: Prosessia keventämällä voitaisiin myös lisätä tietojen hyödyntämistä. Toinen huolestuttava asia on se, että tietojen luovuttamisen ja tutkimustulosten julkaisun välillä on liian pitkä aika
- Haapamäki: Mikä on Tilastokeskuksen näkemys, onko Virta-tietojen osalta vajaakäyttöä?
- Valkonen: Muiden asteiden tietoja käytetään enemmän, koska aineisto on sillä puolella tutumpaa. Tutkimuksissa (Fiona-aineistoissa) arviolta reilussa 10% tutkimuksissa käytetään koulutustietoja. Eniten koulutustietoja käyttää tutkimuksissa Tilastokeskus itse
- Kantola: En ole kuullut, että nykytilaa koettaisiin hankalaksi. Onko joku korkeakoulu kieltäytynyt aineiston käyttämisestä?
- Majamäki: Yhden korkeakoulun palaute, että pelkona on erilaiset päätökset eri korkeakouluista. Ei pitäisi kuitenkaan olla ongelma, että olisi tullut erilaisia päätöksiä.
- Majamäki: Muutama yhteydenotto on tullut myös Pro gradujen tekijöiltä. Opiskelijoilla ei ole mahdolilsuutta Fionan käyttöön. Vaihtoehtona olisi suora Virta-poiminta. Tämä olisi kuitenkin laskutettavaa työtäja haasteena esim. tiedonluovutusluvat. Voidaanko linjata, että graduntekijöiden osalta ei edes lähdetä selvittelemään tarkemmin?
- Valkonen: Tilastokeskuksen näkökulmasta ei ole kantaa, jos käytetään vain Virta-aineistoja. Ei toki ole toivottavaa, että väyliä olisi useita
- Haapamäki: Fionaa käytetään siitä syystä, että mahdollistuu aineistojen yhdistely muihin Tilastokeskuksen aineistoihin. Lisäksi prosesseja olisi syytä yhtenäistää ja ohjata käyttäjiä Fionaan. Tilastokeskuksella on valmis prosessi kustannusten perimiseen, mikä puoltaisi Fionan käyttämistä. Mistä Fionan käyttökustannukset muodostuvat?
- Valkonen: Se on paras arvio. Suurin kustannus on ihmisten työ, käyttöympäristökustannukset. Kustannukset ovat skaalautuvia, eli mitä enemmän käyttäjiä sitä pienempi on yksikkökustannus.
- Haapamäki: Yksi tilastoaineisto on Tilastokeskuksen ja OKM:n valmisaineisto, jota käytetään esim. Vipusessa.
- Valkonen: Kyselytutkimuksissa aineistojen yhdistely on hankalaa, koska henkilöiden informointivelvollisuus on melko laaja. Siihen tulee kiinnittä erityistä huomiota jo tutkimuksen suunnittelulvaiheessa.
- Jatketaan keskustelua aiheesta
4. MITKO-työn tilannekatsaus
Majamäki esitteli tilannekatsauksen sekä koosteen työstä saadusta palautteesta
Keskustelua:
- Ilmonen: Mitä suunnitelmia markkinaehtoisten tilauskoulutusten saamiseksi johonkin järjestelmään on?
- Majamäki: Tällä hetkellä ei ole suoraa vastausta, mutta tämä on keskeinen kysymys jatkovalmistelussa
- Widgren-Sallinen: Kiinnostava aihe, hyvää työtä. Asiaa on Oha-forumissa ja Unifissa käyty läpi ja tietoa asiasta on hyvin jaettu. Näkökulmia on paljon. Rahoitusmalli ei voi ohjata liikaa työtä, tarvitaan pysyvä pohja ja vertailtavuutta. Oppijan näkökulmasta on syystä saada kaikki olennainen tieto saataville sisältöineen.
- Aho: Tiedot saadaan Virtaan "yksinkertaisella ratkaisulla" lisäämällä ne korkeakoulun rekisteriin. Kaikkea tietoa esim. täydennyskoulutus ei kuitenkaan voida lisätä opiskelijarekisteriin, eikä kirjauksia voida siksi tehdä täydellisesti. Haaste tunnistaa mikä koulutuksen tyyppi on, avoimen korkeakoulun opetus, täydennyskoulutus jne. ja kaivataan selkeä listaus niistä, mitkä voi kirjata miksikin koulutukseksi. Tässä on tärkeä linkki rahoitusmalliin. Tällä hetkellä eri AMK:t kirjaavat samanlaisia koulutuksia eri tavoilla
- Kantola: Jatkuvan oppimisen työryhmästä kysytty tulkintaa voiko avoimen opetuksena järjestää muutakin kuin tutkintokoulutuksen osia. Epäselvyyttä on perusasioissa
- Aho: Vaikka ei olisikaan tutkinnon osa, mutta opiskelija voi hyväksilukea opinnon osaksi tutkintoaan, siitä tuleekin tutkinnon osa
- Widgren-Sallinen: Korkeakoulut ovat kekseliäitä järjestämään erilaisia kursseja, kattavan ajantasalla pysyvän listan tekeminen on hyvin haasteellista.
- Aho: Kun tutkintokoulutus ostetaan esim yrityksen tarpeisiin, muuttuuko kurssin luonne?
- Haapamäki: Tarkoituksenmukaista on tarjota samoja opintoja eri ryhmille. Lakia tulkitsemalla korkeakouluissa annettava opetus jakautuu tutkintoihin, tutkinnon osiin ja muuhun koulutustoimintaan. Esimerkiksi avoin korkeakoulutus ja täydennyskoulutus kuuluvat tutkintojen osiin, tilauskoulutus tutkintoihin.
- Kantola: Avoimen korkeakoulun opetuksen järjestäminen täydennyskoulutuksena on houkuttelevaa, sillä tulot tulevat suoraan yksiköihin
- Haapamäki: Sinällään tervettä kehitystä. Raha voi hyvin olla kiertämättä rahoitusmallin kautta.
- Pulkkinen: Hyvä kuva, asiaa pitää levittää myös korkeakoulujen sisällä
- Haapamäki: Avoimen väylässä voi olla tutkintojen osia, mutta ei välttämättä avoimessa korkeakoulussa suoritettuja
- Kantonen: tähän on myös erilaisia tulkintoja
- Ilmonen: Yritysten tilaama tilauskoulutus on siis muuta täydennyskoulutusta, vai tutkintojen osa?
- Haapamäki: Riippuu tutkinnon sisällöstä. Tutkintojen osia ovat ne jotka voi suoraan lukea hyväksi osaksi tutkintoa. Tulkinta on korkeakoulun tehtävä.
- Kantola: Opiskelijavalinta avoimen väylässä. Laissa puhutaan erillisvalinnasta avoimen korkeakoulutuksen perusteella, ja nyt keskusteltiin, että myös täykkärin kautta voidaan tulla tutkinto-opiskelijaksi samaa väylää, jos on tehty tutkinnon osia
- Haapamäki: Hyvä huomio, asia on eri tavalla sanoitettu eri lainsäädännössä
- Widgren-Sallinen: Jos koulutusta pystytään myymään, se on hyvä kannuste luoda uutta ja saada uutta rahaa. Hyvä viesti siihen kannustamisesta.
- Kantola: AMK-OHAn ja OHA-forumin kulmasta kannatetaan. Tieto on vaillinnaista ja olisi hyvä tuottaa kokonaiskuvaa. Oppijan näkökulmasta on hyvä, että tieto tallentuu VIRTAan ja on Kosken kautta esitettävissä esimerkiksi työnantajille. Askarruttavaa on saadaanko lyhytkestoista kaupallista koulutusta koskaan virtaan, ja onko edes tarpeellista. Onko tulossa kysely korkeakouluille, että onko valmiutta lisätä tietoja Virtaan?
- Haapamäki: Voitaisiin kytkeä asia korkeakoulujen digivisioon ja siinä vaiheessa kysyä käytännön järjestämisestä
- Majamäki: Sinällään tietoja voidaan tuoda jo Virtaan, mutta joitalkin osin tarvitaan vielä tietomallien tarkennusta
- Widgren-Sallinen: OHA-forumin kokouksissa olisi hyvä asiaa tuoda jatkossakin esille CSC:n toimesta sekä levittää tietoa myös Unifin kautta.
- Haapamäki esitteli kokouksessa tuoretta kuvaa korkeakouluissa annettavasta opetuksesta. Kuva Lähde: Tilannekuvaa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta (OKM, 2019)
Ohjeistukset CSC:lle: Lähdetään valmistelemaan VIRTA-otp:n tietomallilaajennuksia MITKO-työn pohjalta ja Edistetään ei-tutkintoonjohtavan koulutuksen tietosisältöjen laajentamista
5. Ajankohtaista VIRTA-opintotietopalvelusta (Liite 6)
Majamäki ja Kohtanen esittelevät
- Mahdolliset Migrin integraatioon liittyvät ajankohtaisasiat
- Valvira; kaksoispätevyydet
- Organisaatioyksiköt Vipusessa
Keskustelua:
- AMK-kaksoispätevyydet:
- Haapamäki: Miksi on saatettu merkitä esimerkiksi kolme tutkintoa (sairaanhoitaja, kätilö, ensihoitaja) usean vuoden välein?
- Aho: Henkilö on saattanut täydentää tutkintoa myöhemmin. En puhuisi kolmesta tutkinnosta, eli kyseessä on yksi tutkinto. Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan ero esimerkiksi on, että terveydenhoitajalla on sairaanhoitajaopintojen lisäksi 30 op. Sairaanhoitaja voi lisätä 30 op tutkintoonsa ja pätevöityä. Tieto menee Virtaan kuitenkin uutena tutkintona.
- Haapamäki: Miten voitaisiin tulkita tarkemmin kyseessä olevan yhden tutkinnon täydennystä?
- Kohtanen: Ammattikorkeakoulut eivät ilmoita kahta tutkintoa, vaan kaksi pätevyyttä samaan tutkintoon. Virta mahdollistaa myös toisen tutkinnon sisällyttämisen yhteen tutkintoon. Erilaista tulkintaa on siitä, muodostuuko näissä tapauksissa kaksi tutkintoa vai ei. AMKeissa normaali tulkinta on yksi tutkinto, josta muodostuu kaksi pätevyyttä.
- Haapamäki: Haen enemmänkin rajaa, että jos henkilö jatkaa sairaanhoitajatutkinnon suorittamisen jälkeen
- Aho: Esim. terveydenhoitajakoulutukseen haetaan ja opiskeluaika on jo lähtökohtaisesti puoli vuotta pidempi.
- Kohtanen: kaksi tutkintoa saa, jos toisen tutkinnon jälkeen saa opiskelijavalinnassa uuden opiskeluoikeuden ja valmistuu siitä
- Haapamäki: OKM:n juristien mielipide on, että tulisi antaa kaksi tutkintotodistusta myös silloin kun henkilö hakee kätilön, terveydenhoitajan tai ensihoitajan koulutukseen ja saa valmistuessaan pätevyyden sairaanhoitajana toimimiseen. Asialle ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole haluttu muutoksia
6. VIRTA-opintotietopalvelun skenaariotyöskentelyn lähetekeskustelu
Kohtanen esitteli
Haapamäki: Pyritään tuomaan korkeakoulujen digivisiota yhteen, ja mietitty mikä on Virran rooli digivisiotyössä
Keskustelua
- Kohtanen: Haluaisimme käydä keskustelua siitä, mikä Virta-opintotietopalvelun rooli on jatkossa?
- Widgren-Sallinen: Tämä vie pienemmästä puuhastelusta kansalliseen yhteiseen tahtotilaan ja tukee digivision lisäksi koko visio 2030:ta. Tämä olisi iso hyppäys toiminnassa, joka vaatii paljon suunnitelmallisuutta ja resursseja.
- Kohtanen: Lainsäädännön vaatimukset ovat vain toinen puoli. Isossa kuvassa jatkuvaa oppimista pitää pystyä tukemaan ja asiat ovat korkeakouluille yhteisiä.
- Widgren-Sallinen: Juristien olisi hyvä ottaa kantaa miten tämä on mahdollista tehdä.
- Kohtanen: Tässä esitellyt toteutukset vaatisivat merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia
- Haapamäki: Digivision tavoitteet koskevat erityisesti operatiivisten järjestelmien saraketta. Paineita tulee erityisesti sieltä.
- Kohtanen: Onko näkemystä jatkotyöskentelystä? Onko jotain kohtaa syytä avata enemmän?
- Widgren-Sallinen: Tulee kytkeä digivisioon: aikataulutus, lainsäädäntö, jne tulee käydä yhteinen keskustelu, ettei vedetä eri suuntiin
- Aho: Mikä on lopulta korkeakoulujen tahtotila?
- Ilmonen: Minulla on ymmärrys, että juuri tänään keskustellaan rehtorikokouksessa asiasta. Asioita päätetään pitkälti muissa pöydissä. Onko erityisavustussatsaus ainut rahoitus?
- Haapamäki: Viime hallituskäydeltä käyttämättä jäänyt n. 20M€, joka on ajateltu sijoitettavan kohdennettuna digivisiotyöhön. Tällä keskustelulla tuotaisiin syötteitä keskusteluun ja tukea valmistelevalle ryhmälle.
- Majamäki: Oppijan näkökulmasta tavoitetila täytyisi pitää selkeänä. Mitä vaaditaan kansallisten tietovarantojen osalta, että tiedot ovat oppijan käytetttävissä ja oppimisen polku läpi elämän olisi sujuva.
- Widgren-Sallinen: Pelimerkkejä on paljon, ja tarvittaisiin tietoisuuden lisäämistä tämän hetkisestä työstä, ettei aloitettaisi aivan tyhjästä.
- Haapamäki: MITKO-työssäkin luodaan jo käsitystä millä tavalla oppija tulee omia tietojaan käyttämään. Digivisio muuttaa sitä maailmaa, missä tietoja säilytetään ja miten niitä hallinnoidaan. Siihen liittyen esimerkiksi mitä Kosken puolella tehdään omadata-työnä, on sinällään samaa mitä digivisiotyössä tavoitellaan.
- Kohtanen: Miten työtä haluttaisiin jatkaa?
- Haapamäki: Yhteiskokoukseen (OPTIETOR ja KOOTuki) voisi tuoda digivision yhtenä isona asiana, ja näitä viestejä voisimme tuoda.
7. Muut asiat
Kevään kokousajat
- 26.3.2020 OPTIETOR ja OPTIETOR ja KOOtuki yhteiskokous, ajatuksia aiheista
- Virta-opintotietopalvelun skenaariotyöskentelyä
- OPI-arkkitehtuuri tietovirtojen näkökulmasta
- Tiedolla johtaminen
- 6.5.2020 on yhtäaikaa AMK-päivien kanssa. Päätettiin kuitenkin pysyä sovitussa aikataulussa, ja hoitaa kokousosammistumiset tarvittaessa varahenkilöjärjestelyin
8. Tiedoksi
9. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen 14:55
