Korkeakoulujen hankkimien yhteispalveluiden kustannustenjaon määrittäminen
Kun kyseessä on kustannus, joka halutaan jakaa kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Perusmallissa mukana ovat vain OKM:n alaiset korkeakoulut eli pl. HÅ, MPKK ja PolAMK.
Esimerkkijakoja, kun jaetaan 40 000 €
Jakotapa | Suurin korkeakoulu | Pienin korkeakoulu |
---|---|---|
Korkeakoulujen saaman julkisen rahoituksen mukaisessa suhteessa | 6 076 € | 208 € |
Opiskelija-FTE:n mukaisessa suhteessa | 3 858 € | 224 € |
Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän mukaisessa suhteessa | 4 517 € | 200 € |
Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän mukaisessa suhteessa pienellä kasvavalla alennuskertoimella | 4 265 € | 220 € |
Jakamisen ulottuvuudet
- Tasajako tai suhteellinen jako
- Kaikille sama tai eri hinnaston mukaan muotoutuva kynnysraha ja päällä suhteellinen jako
- Muutostilanteiden hallinta: yhden vuoden vai usean vuoden keskiarvon mukainen jakoperuste
- Fuusioiden ym. jakajajoukon muutosten hallinta: jakosuhteen muutoksen jarru
- Virkistystaajuuden määrittely?
Korkeakoulukohtainen jakoperuste
- Korkeakoulujen saaman julkisen rahoituksen mukaisessa suhteessa
- Opiskelijamäärä
- FTE-luku opiskelijoista
- Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrä mukaan lukien tutkijat
- FTE-luku opiskelijoista ja henkilökunnasta mukaan lukien tutkijat
- Tasajako
- Mielivaltainen jako
Tasajakoa ja mielivaltaista jakoa lukuunottamatta suhteellisten jakoperusteiden määritelmissä on paljon tehtävää, vrt. määrityksiä tarkentamalla ja tarkoituksenmukaisesti tulkitsemalla opiskelija FTE maksimoidaan, jos se on saatavan rahoituksen perusteena ja minimoidaan, kun se on maksettavan lisenssikulun perusteena.
Jakoperusteen muokkaus
- Lineaarinen jako suoraan jakoperusteen mukaisessa suhteessa
- Kasvava alennuskerroin, jossa suurempi suhde luku tuottaa vastaavasti suuremman maksuosuutta laskevan alennusprosentin: pienemmät maksavat suhteessa enemmän ja suuremmat maksavat suhteessa vähemmän kiihtyvään tahtiin eli suurempi saa huomattavasti suuremman alennuksen kuin n:ksi suurin eli nk. FUNET-malli
- Diskreettijako, jossa suhteellinen luku toimii kahdelle tai useammalle maksuportaalle sijoittamisen perusteena, jolloin tyypillisesti vaikutus on samanlainen kuin kasvavan alennuskertoimen käytössä
- Ala- (ja ylä-) rajan asettaminen summalle
Blokkikohtainen jako
- Kustannus jaetaan aluksi ammattikorkeakouluille ja yliopistoille edelleen jaettavaksi korkeakoulukohtaisesti
- Jako suhteessa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken sekä edelleen korkeakouluille blokin sisällä voi hyödyntää edellisiä korkekoulukohtaisia jakoperusteita ja jakoperusteiden muokkaustekijöitä.
Kustannustenjakomalliesimerkkejä, jaettava summa 40 000 €
Korkeakoulujen saaman julkisen rahoituksen mukaisessa suhteessa
Suurin korkeakoulu 6 076 €, pienin korkeakoulu 208 €. Lineaarinen jako 2011 luvuilla (lähde Pelisääntöryhmän loppuraportti).
Ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja OKM:n RAKETTI-hankkeessa 2008-2014 Pelisääntö-ryhmä kuvasi korkeakoulujen yhteistoiminnan pelisäännöt tietohallinnon kehittämishankkeissa. Työryhmä esitti, että yhteiseen toimintaan resurssit kerätään korkeakoulujen saaman julkisen rahoituksen mukaisessa suhteessa.
Opiskelija-FTE:n mukaisessa suhteessa
Suurin korkeakoulu 3 858,28 €, pienin korkeakoulu 223,68 €. Lineaarinen jako 2017 luvuilla (lähde Vipunen).
Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän mukaisessa suhteessa
Suurin korkeakoulu 4516,71 €, pienin korkeakoulu 199,71 €. Lineaarinen jako 2017 luvuilla (lähde Funetin kustannustenjakolaskelma Vipusen 2017 tietojen perusteella).
Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän mukaisessa suhteessa pienellä kasvavalla alennuskertoimella
Suurin korkeakoulu 4265,45 €, pienin korkeakoulu 220,43 €. Funet kustannustenjakomallin mukainen laskelma 2017 henkilömäärien perusteella.
Liiteet
Funet luvut: 2018_06_19 Luottamukselliset liitteet