Osaaminen

  • Liisa Näpärä

    Datan hallinnan osaaminen on sekä tutkijan että tukipalveluiden työtä. On pidettävä huoli siitä, että osaaminen on kattavaa ja riittävän laaja-alaista sekä jatkuvasti kehittyvää. Nykytilanteessa näyttää usein siltä, että osa tuntee datan hallinnan erinomaisesti ja osa vain ylätasolla pintapuolisesti.
  • FUN: Datanhallinnan vastuullinen toteuttaminen vaatii uudenlaistaja erilaista osaamista sekä tutkijoilta että tutkimusorganisaatioilta →Datanhallinnan osaamista ja tukipalveluita pitää edelleen vahvistaa.

Kannustimet ja resursointi

  • Liisa Näpärä

    Kannustimien on hyvä olla rakenteellisia ja datan avaamisen meriitit eivät tällä hetkellä toteudu. Suomessa ollaan monien datojen (esim. laajat terveysrekisteriaineistot) osalta hyvässä tilanteessa ja näitä vahvuuksia voisi tuoda esiin
  • FUN: Kannustimet ja resursointi: Kannustimet systemaattiselle tutkimuksendatanhallinnalle eivät ole toistaiseksi riittäviä eikä datanhallinnanpalveluiden kehittämistä ja ylläpitoa ole resursoitu riittävästi eikäkestävästi. → Tutkimusdatanhallinnan kannustimia tulee vahvistaa jadatanhallinnan palveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon tulee varmistaakestävä resursointi

Sääntely

  • Liisa Näpärä

    Tutkimus on harvoin lainsäädännön ytimessä ja EU-tason säädösten kotimainen implementointi voi koskea useita ministeriöitä. Suomalaisten on hyvä pyrkiä vaikuttamaan lainvalmisteluun ja ministeriötasolla on tarpeen lisätä tietoisuutta siitä, mitkä kaikki säädökset koskevat tutkimusta ja tieteen vapautta.
  • FUN: Tutkimuksen datanhallintaa ohjaava säädöspohja onkompleksinen ja monitulkintainen. → Datanhallintaa ohjaavaasäädöspohjaa tulee selkiyttää.

Johtaminen ja ohjaus: kansallinen yhteistyö, kokonaiskuva

  • Mari Elisa Kuusniemi

    Ymmärrän hyvin vahvan kansallinen johtamisen tarpeen. Ilman ohjausta korkeakoulut eivät välttämättä panosta riittävästi datanhallinnan palveluihin ja tutkimus kärsii. Toisaalta vahva johto saattaa passivoida organisaatioita ja kaikki yritetään ratkaista keskitetyillä palveluilla. Keskitetty palvelu saattaa näyttää helpota ja tehokkaalta, paikallisia palveluita kuitenkin tarvitaan myös. Yhteinen tavoitetila ja sen mittaaminen saattaa myös hidastaa nopeammin edenneiden kehitystä, tästä meillä on aiemmilta vuosilta kokemusta. Tämä kappale vaikutti silmääni yhtä aikaa hyvältä ja pelottavalta. Pidetään mielessä tähän liittyvät riskit, kun asiaa lähdetään edistämään.

    1. Ella Bingham

      Yhdymme tähän kommenttiin. On tärkeää, että emme yritä kansallisesti johtaa sellaisia asioita, jotka parhaiten toteutuvat organisaatiotasolla.  Näinollen pitäisi välttää kirjoittamasta datanhallinnan arkkitehtuuriin liian yksityiskohtaisia asioita - kun vertaamme Avoimen tieteen viitearkkitehtuurityöhön, liika yksityiskohtaisuus muodostui siellä haasteeksi. Ylipäätään tämän nykytiladokumentin ajatus, että kokonaisuutta pitäisi vahvasti johtaa, on meille epäselvä. Lisäksi mittaamisesta voi koitua runsaasti vaivaa ja väärinymmärrysten mahdollisuuksia saavutettavaan hyötyyn verrattuna. - Terveisin Aallon kollegat

  • Lise Eriksson

    Analyysi sisältää monia hyviä pointteja, mm. seuraava: ”Datanhallinnan tavoitteita on määritelty (mm. 1), mutta niiden seuranta, erityisesti yli organisaatioiden, on käytännössä haastavaa eikä vaikuttavuutta voida arvioida.” Organisaatioiden on esimerkiksi vaikea raportoida julkaistuja tutkimusaineistoja koskevia tietoja, koska tietosyötteet eivät vielä toimi. Kaupalliset työkalut repositorioissa olevien aineistojen metatietojen keräämiseen ovat kannattamattomia. Kaikkien tietojen syöttäminen manuaalisesti CRIS-järjestelmään on mahdotonta. Tässä tapauksessa voi todellakin tarvita kansallista koordinointia. Organisaatioilla on tällä hetkellä hyvin erilaisia ​​resursseja datanhallinnan tukemiseen ja palveluiden kehittämiseen, ja uusien projektien toteuttaminen vaatii resursseja, joita ei aina ole saatavilla, koska arkiset tukitehtävät ovat etusijalla. Organisaatiot, joilla on paljon resursseja, eivät välttämättä halua yhtä paljon kansallista johtamista tai ohjausta, kun taas pienemmät organisaatiot hyötyvät siitä enemmän. Kansallinen koordinointi kuulostaa myös paremmalta kuin johtaminen. L.E./Åbo Akademi

  • Kimmo Koivunen

    Organisaatioiden ja palvelutuottajien yhteistyöhön on myös viime vuosina panostettu esimerkiksi CSC:n järjestämien Datatuki- ja Fairdataverkostojen yhteistyön kautta, joiden kautta ylläpidetään ymmärrystä organisaatioiden datanhallinnan tarpeista. Näiden avulla on pystytty kehittämään yhä paremmin organisaatioita ja niiden loppukäyttäjiä palvelevia palveluja ja tuottamaan tukimateriaalia niiden käyttöön. Tällaisista yksittäisenä esimerkkinä voi pitää tukea kasvaville aineistoille ja metadatojen siirtoja organisaatioiden omista metadatavarannoista Fairdatan Metax-metadatavarantoon, ja täältä edelleen Tiedejatutkimus.fi-portaaliin.Jatkossa olisi tärkeää keskittyä siihen, miten esim. CSC:n tuottamat, tutkimukseen liittyvien aineistojen elinkaarenhallinnan palvelut integroituvat entistä paremmin korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien omiin prosesseihin. Tavoitetilassa esimerkiksi tutkimusaineistoihin liittyvien tietojen tulisi liikkua saumattomasti korkeakoulujen ja Fairdata-kokonaisuuden välillä. Tällöin esimerkiksi aineistojen kattavien metatietojen hallitsemiseksi mahdollistettaisiin, että kertaalleen syötetyt metatiedot ovat käytettävissä ja täydennettävissä aineistojen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja niihin liittyvissä palveluissa.


  • Liisa Näpärä
    • Kuvaileva metatieto on osa tutkimusdatan ohjausta ja hallintaa. Nykytilassa laadukkaan metadatan tuotanto on vielä usein varsin puutteellisella tasolla. Sekalaiset käytännöt ohjaavat metadatan tuotantoa datan elinkaaren eri vaiheissa.
    • Tutkimuksen datanhallintaan on hyvä olla ohjausta esimerkiksi verkostomuotoisesti. Tällöin voitaisiin huomioida paremmin eri organisaatioiden tarpeet ja käytännön toiminta.
    • Keskitetty hallinta vaatii kuitenkin resurssia ja on tunnistettava, jääkö seurannassa jokin osa-alue katveeseen.
    • Tutkijan arvioinnissa voisi viitata TSV:n vastuullisuustyöhön ja COARA:n linjauksiin https://vastuullinentiede.fi/fi/ajankohtaista/tsv-vahvasti-mukana-ensimmaisissa-coara-tyoryhmissa-ja-kansallisen-osaston
  • FUN: Yhteinen kansallinen tutkimuksen datanhallinnantavoitetila puuttuu eikä datanhallinnan vaikuttavuutta pystytä arvioimaankokonaisuutena. → Tarvitaan vahvempi ja hyvin johdettu yhteinenkansallinen datanhallinnan tavoitetila, jota seurataan.-Palvelut: Datanhallinnan palvelukokonaisuus ovat hajanainen eikä sekata koko tutkimusdatan hallinnan elinkaarta. → Datanhallinnanpalveluita pitää kehittää tukemaan tutkimusdatan hallinnan kokoelinkaarta ja tutkimuksen toistettavuutta

Palvelut: olemassa olevien palveluiden rooli ja hyödyntäminen

  • Liisa Näpärä
    • Nykyisessä datan palveluverkossa on aukkoja, eikä  kaikkien tieteenalojen datoille tai kaikille datatyypeille, esim. tietokannoille, ole luotettavia repositorioita.
    • Nykytilan analyysi mainitsee tutkijoiden affiliaation merkityksen palveluille. Riskinä on, että ilman affiliaatiota olevat tutkijat joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan. Miten taataan, että myös vapaiden tutkijoiden datanhallinta saa tasa-arvoista tukea ja tutkimusdata tulee arkistoitua ja datanhallinnasta meritoituu samalla tavalla kuin affilioituneena tutkijana?
    • Tarvelähtöinen palveluiden tarjonta esitetään tutkijoiden näkökulmasta, mutta datanhallintaan liittyen intressejä on esimerkiksi myös organisaatioilla, rahoittajilla ja yrityksillä. Näiden välillä voi olla ristiriitaisia intressejä datan avaamisen ja omistusoikeuden suhteen.
    • Tunnisteiden käyttö on nykytilan analyysissa paitsiossa. Käytännöt ovat varsin kirjavia ja yhtenäinen käyttö olisi iso harppaus toimenpidetasolla.
    • Analyysi näyttää katsovan pääosin kotimaista kenttää. Nykytilan analyysissa voisi huomioida myös kansainvälisten palveluiden (esim. Zenodo) käytön ja rakentuvien yhteiseurooppalaisten (kuten EOSC) aloitteiden merkityksen.

  • Kimmo Koivunen

    Nykytilan analyysi kuvaa hyvin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kohtaamia datanhallinnan haasteita, mutta vähemmälle huomiolle jäävät jo olemassa olevat yhteiset palvelut ja yhteistyöverkostot datanhallinnan kehittämiseksi. Nykytilassa voitaisiin haasteiden lisäksi, vähintään esimerkinomaisesti, tunnistaa myös nykytilan vahvuudet, kuten olemassa olevat palvelut ja yhteistyöverkostot.Suomessa on kypsiä ja luotettavia datanhallinnan palveluja tutkimuksen moniin eri vaiheisiin. Tunnetusti OKM:n rahoituksella tuotetaan ns. Fairdata-palveluita, joita tarjotaan korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille tutkimukseen liittyvien aineistojen elinkaaren hallintaan. Palvelut on tarkoitettu tutkimusaineistojen tallentamiseen, määrämuotoiseen kuvailuun, avaamiseen ja löydettävyyden parantamiseen sekä pitkäaikaissäilytykseen. Fairdata-kokonaisuus on laajassa käytössä, mutta yhä useampi korkeakoulu ja tutkimuslaitos voisivat niistä hyötyä osana datanhallinnan prosessejaan. Myös sensitiivisen datan palveluja aineistojen hallintaan, analyysiin ja hallittuun avaamiseen on CSC:llä viime vuosina kehitetty voimakkaasti (ns. SD-palvelut). Aineistojen avaamisen tueksi on tarjollla esimerkiksi myös Tietoarkiston Aila-palvelu ja Kielipankin palvelut. Syytä myös huomata, että osin jo lainsäädäntö vaatii, että aineistoihin liittyvät oikeudet, rajoitteet, henkilötiedot ja muut kuvailu tuotetaan riippumatta siitä kuinka pitkää elinkaari aineistoilla ennustetaan olevan. Tämä korostaa entisestään tarpeita metatietojen yhteentoimivuudelle ja koko elinkaaren mukana kulkemiselle.Fairdata PAS-palvelu on tarkoitettu erityisesti aineistoille, joita korkeakoulu tai tutkimuslaitos pitää merkittävinä ja näkee niiden hyödyntämisen tarpeellisena tulevaisuudessa. PAS-palvelu takaa sen piirissä oleville aineistoille autenttisuuden, eheyden ja käyttökelpoisuuden, mitkä ovat merkittäviä etuja minkä tahansa aineiston elinkaarenhallinnalle. PAS-palvelu sisältääkin esimerkiksi prosesseja aineistojen kopioidenhallintaan (huomioiden esim. maantieteellisen hajauttamisen ja laitetason elinkaaren hallinnan) tai tiedostomuotojen ajantasaisuuden vaalimiseen. Luonnollisesti Fairdata PAS-palvelussa aineistojaan säilyttävällä organisaatiolla on täysi mahdollisuus hallinnoida aineistoihinsa kohdistuvaa toimintaa ja esimerkiksi tarvittaessa poistaa aineistoja säilytyksestä. Fairdata-PAS-palvelu noudattaa CSC:n ISO/IEC 27001:2013 sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää, mikä luo vankan pohjan myös henkilötietoja sisältävien aineistojen säilyttämiselle
  • FUN: Kohtaan ”Suuri osa tutkimuksen datanhallinnan vaatimista palveluista järjestetäänyksittäisissä tutkimusorganisaatioissa. Palveluiden kokonaisuuden organisoiminenvoi olla kohtuuttoman monimutkaista yksittäisen toimijan näkökulmastatodennettavaan hyötyyn nähden.”Kommentoimme: Voi olla ongelma pienissä organisaatioissa, mutta isoissa on vaikea nähdä, miten palvelut voisivat onnistuneesti olla muualla kuin omassa organisaatiossa

Muu: DAHAn tarkoitus ja fokus 

  • Ella Bingham

    Työnjako TSV:n koordinoiman Avoimen tieteen viitearkkitehtuurin ja tämän työn kesken on epäselvä. Avoimen tieteen viitearkkitehtuurissa Tutkimusaineistot-alueella on käsitelty paljon asioita, joiden on mainittu puuttuvan tällä sivulla. Voisimmeko tässä arkkitehtuurissa keskittyä ensisijaisesti laskennan palveluihin? Mikäli koetaan, että tarvitaan tarkennuksia siihen datanhallinnan työhön, joka on jo käsitelty Avoimen tieteen viitearkkitehtuurissa, nämä tarkennukset tehtäisiin kohdennetusti. Muutoin on vaarana, että eri työryhmissä tehdään päällekäistä työtä ja lopputulos ei ole yhtenäinen. Molemmissa arkkitehtuuritöissä tarvitaan rohkeaa karsintaa, mikä asia on tarpeen mainita ja mikä ei.

  • Ella Bingham

    Mikä on tämän dokumentin lopullinen funktio? Onko tarkoitus esimerkiksi ohjata CSC:n hankintoja laskennan ja datan tallennuksen alueella? Sen kirkastaminen auttaisi meitä valitsemaan, mitkä asiat mainitaan ja mitkä ei, ja millä detaljitasolla.

  • Tomi Rosti

    Tavoitteena on parantaa palveluiden tarjontaa tutkijoille, tukea tutkimuksen toistettavuutta ja hyödyntää tutkimusdatan potentiaalia. => Tavoitteena on parantaa palveluiden tarjontaa tutkijoille, tukea tutkimuksen toistettavuutta ja tukea tutkimustulosten arviointia sekä hyödyntää tutkimusdatan potentiaalia. Tutkimuksen datan hallinta liittyy avoimeen tieteeseen ja datan avaamiseen. Pitäisikö tuohon lisätä joku muu sana, koska tutkimuksen datan hallinta liittyy myös tutkimuksen laadun hallintaan - kysymys on tutkijan perustaidoista - tutkimusdatan uudelleen käytettävyys ja avattavuus riippuu datan laadusta


  • Tomi Rosti

    Täsmällisyys: lyhenteet kannattaisi avata ainakin kun ne mainitaan ensimmäisen kerran, samoin mistä puhutaan kun puhutaan datan hallinnasta, tutkimuksen datanhallinnasta, datanhallinnastaPalvelut: datanhallinnan koulutus tulisi sisällyttää kokonaisuuteen. tarvitaan osaamista; koulutusta sekä asiantuntijoille että tutkijoille, erityisesti tutkimusaineistojen arvonmäärityskysymykset, pelkät tekniset ratkaisut eivät ole riittäviä.Tulisi miettiä kokonaisuutena vastuut lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin säilyttämiseen. Palveluiden käyttäjälähtöisyyden huomioiminen.Säädösvalmistelussa tulisi huomioida, että ne eivät muodosta esteitä tutkimuksen tekemiselle.

Muu: Keskipitkä (5-10v) tallennus

DAHA-arkkitehtuuriryhmässä keskusteltu 2023-08-25: PAS kattaa kansallisesti merkittävät aineistot. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kontolle jätetty muu tallennus: erit. keskipitkän aikavälin tallennusratkaisut. Tämä olisi hyvä nostaa nykytilan kuvaukseen.

    1. Martin Matthiesen
      Samaa mieltä.

    2. Mikko Tiainen

      Fairdata PAS-palvelu tukee myös määräaikaista aineistojen säilytystä. Sinällään Fairdata PAS-palvelu vastaa datan elinkaaren hallinnan haasteisiin kun datan elinkaari ylittää laitteistojen infrastruktuurin elinkaaren.

Muu: Oppija, tutkija

  • Antti Rousi

    Voisiko "Datanhallinta voi parhaimmillaan tukea tutkijan, oppijan, opettajan polkua erityisesti uran eri vaiheissa." uudelleenmuotoilla "Datanhallinta tukee tutkijan ja opettajan urapolkuja niiden eri vaiheissa." En ole varma mitä tarkoitetaan oppijalla? Opiskelijaa?

Muu: Suunnittelusta toteutukseen DMP

"...datanhallintasuunnitelmat eivät ole kootusti käytettävissä päätöksenteon tukena." Rahoitushakemusten osalta DMP:t ovat nykyisin saatavissa organisaation sisällä. Olemme niiden sisältöjä melko säännöllisesti analysoineet ja käyttäneet mm. kohdennetun palvelun tarjoamiseen. Suunnitelmien luottamuksellisuus rajoittaa tiedon jakamista, joten kovin paljon nykyistä laajemmin DMP:tä ei voida jakaa. Suunnitelman rakennetta kannattaa kehittää, jotta tiedon hyödyntäminen olisi helpompaa. Pitäisikö rakenteen kehittäminen lisätä tavoitetilaan?

DMP tehdään rahoitushakemuksen yhteydessä ja tulostetaan PDF-muodossa. Tämä ei riitä, sillä DMP: n tulisi päivittyä tutkimuksen mukana. Työkalujen tulisi tukea sitä, että tutkija ylläpitäisi DMP:tä.


Pitkäaikaisen ja keskipitkän säilytyksen osalta nostaisin haasteeksi myös lainsäädännön haasteet. Muista maista poikkeava lainsäädäntö liittyen datan oikeuksiin, tekee datan oikeuksien hallinnasta käytännön tasolla vaikeaa, usein jopa mahdotonta. Organisaatiot ottavat riskin, jos ottavat säilytykseen aineistoa, jonka oikeuksista ei ole kaikilta osin selkeästi muistettu sen syntyessä sopia. Toinen tätä sivuava haaste on, että pitkäaikaisen ja keskipitkän säilytyksen osalta hallinnan siirtäminen yliopistoille saattaa olla välttämätöntä (pitkässä säilytyksessä tämä on aina vaatimus), ja tähän ei löydy kaikilta yliopistoilta valmiita palveluita. Joillakin yliopistoilla on lupakäytäntöjä, joita voidaan kenties soveltaa myös rajoitettujen aineistojen suhteen. Mutta kaikilta tällaista palvelua löydy ollenkaan.

    1. Janita Korva

      Nostaisin tämän saman asian selkeämmin esiin dokumentissa: avoimen tieteen, säilytystarpeiden ja käytön tulee tapahtuva voimassaolevan lainsäädännön muodostamassa kehyksessä. Erityisesti tämä koskee sellaisia tutkimusaineistoja, jotka on kerätty tutkittavien suostumuksella ja käytännössä sisältävät pseudonyymiä henkilötietoa. Tämän tyyppisen tutkimusaineiston pitkäaikaiseen säilytykseen ja jatkokäyttöön liittyy datan omistajuuden lisäksi erityisiä lainsäädönnöstä suoraan syntyviä velvoitteita, kuten tutkittavien informointi ym.


Databroker rooli menee omasta mielestäni jo enemmän datatieteiden (Data science) puolelle. Pitäisin datatieteen ja tutkimuksen käyttämän ja tuottaman datan hallinnan erillään, mikäli mahdollista. Vaikka ne ovatkin lähialoja ja niitä on välillä vaikea erottaa toisistaan. Toki tämä riippuu siitä miten nämä kokonaisuudet tässä yhteydessä määritellään.

Muu: Sensitiivinen data

  • Tommi Nyrönen
    • Miten nähdään hallintaa vaativa, esim. sensitiivisen tutkimusdata?. Esimerkiksi ihmisperäisistä tuotetun tutkimusdatan hallintaan tarvitaan brokerointimekanismeja. Tämän lisäksi kansallisen datainfran palveluiden tulee olle Eurooppa-tasolla yhteentoimivia. Esimerkkinä käy European Genome-phenome Archive (EGA) ja sen federoitu kansallinen palveluverkko (FEGA). Näihin kertyy on merkittäviä suomalaisia aineistoja brokeroituna muiden maiden aineistoje kanssa siten, että kansallinen taho (esim. THL biopankki) voi antaa käyttöluvan. mm. Findata (Kapseli jne) ovat minusta tähän kategorian datan hallintaa loppukäyttäjille. Olennaista on, että dataa luotaessa tehdään standardimuotoiset datan hallintaan littyvät metadatat, jotka liittyvät löydettävyyteen, hallintaan, ontologiaan, yksilöintiin jne Lausun tämän eritysiesti terveys/biolologisen datan ELIXIR Suomen osakeskuksen näkökulmasta. 
      • Jussi-Pekka Pispa
        • Datanhallintaan liittyy olennaisesti GDPR:n vaatimukset. Korkeakouluilla pitäisi olla ajantasainen jatkuvasti päivittyvä luettelo henkilötietoja sisältävistä rekistereistä sekä tiedot rekistereissä käsiteltävistä tiedoista, niiden sijainnista, tietoturvajärjestelyistä  ja sopimuksista ml. DPA. Lisäksi tulisi olla  näihin liittyvät tietosuojailmoitukset. Uskallan epäillä, että näin ei ole. Kaikki henkilörekisterit eivät ole tiedossa ja sensitiisitäkin dataa saattaa olla tutkijoiden omilla tai itse hallinnoimilla koneille.  Jotta tutkijat voisivat toimia määräystenmukaisesti, niin tätä tukemaan tulisi määritellä yhteiset prosessit, toimintamallit ja sähköiset työkalut. Tämä pitäisi kytkeä kiinteästi kokonaisarkkitehtuurityöhön.
  • FUN: Yleisiä kommentteja: Lisäksi mistään kohtaa ei välittynyt kyllin selvästi se, miten isoja puutteita (isojen)sensitiivisten aineistojen hallinta- ja käsittely-ympäristöissä on.

Muu: säilytys ja arvonmääritys, vastuut

  • FUN: Kohtaan ”Erityisinä haasteina on tunnistettu tarve huomioida myös suurtendatamassojen pitkäaikaistallennuksen ja sille vaadittavan pitkän aikavälinrahoituksen suunnitelma. Suurten datamassojen pitkäaikaissäilytyksen vaatimainfrastruktuuri avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti on tärkeä tulevaisuudenkehityskohde. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää sensitiiviseen dataan ja datanhallinnoinnin prosesseihin mukaan lukien datan hyödyntämisen tutkimuseettisetkysymykset. (3)”Kommentoimme: Teknisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös hallinnollisia ratkaisujamm. säilytykseen valittavista aineistoista. On luotava läpinäkyvät prosessitsäilytettävien datojen tunnistamiseksi ja kriteerit datan arvon määrittämiseksi.” Tähänpidempiaikaiseen säilyttämiseen liittyy myös epäselvyys siitä, kuka tässä onvastuullinen toimija. Usein tämän puolen kanssa urheilevat tutkimuslaitosten kirjastot,vaikka kyseessä on ennemmin arkistointia muistuttava toiminta. Tässä suhteessaainakin yliopistojen pitäisi rohkaistua ottamaan roolia arkistonmuodostajina jaarkistoijina – erityisesti sensitiivisen aineiston osalta, jota ei voida avoimesti julkaista.

    Eeva Nyrövaara

    Huomio Yhteistyöfoorumin 15.9. pidettävän kokouksen valmistelupalavaerista: Emme tiedä, miten paljon dataa Suomessa on, missä sitä on ja millaista se on → pitääkö tätä pyrkiä selvittämään tutkimuksellisin menetelmien? (loppupäätelmiin suositus?)

Liisa Näpärä

Kansalliskirjaston kommentit: Yleiset kommentit

  • Kirjaston näkökulma edustaa datan elinkaaren alkupäätä ja toisaalta (tutkimus)datan kuvailuun liittyvää ohjaustyötä.
  • Nykytilan analyysi ottaa hyvin huomioon eri osa-alueita, joita tutkimusdatan elinkaareen liittyy.
  • Kulttuuriperintöorganisaation näkökulmasta olisi hyvä ottaa huomioon vielä laajemmin datan elinkaarta jo silloin, kun sitä valitaan tutkimukseen ja sitä, mikä kaikki vaikuttaa dataan sen elinkaaren aikana (mistä data tulee, minne se menee ja miten se on kuvailtu). Sinänsä ei ole tarvetta laajentaa nykytilan analyysia alkuperäisdatan suuntaan (eli mistä kaikkialta dataa otetaan), mutta usein datan uudelleenkäyttöä tuettaessa vastaavat asiat kuin alkuperäisdatassa tulevat esiin esimerkiksi riittävästä kuvailun tasosta.
  • Nykytilan analyysi voisi hyötyä siitä, että se nostaisi esiin datan hallintaan liittyviä kestävyyskysymyksiä, erityisesti ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Kaikkea dataa ei kannata eikä voida pitkäaikaissäilyttää, joten datan seulonta ja kuratointi ovat tärkeitä toimenpiteitä datan elinkaarella.
  • Datan pitkäaikaissaatavuus ja -säilyttäminen ovat eri asioita. Nykytilan kuvauksessa olisi hyvä huomioida myös pitkäaikaissaatavuus ja selkiyttää näiden kahden terminologinen ero.
  • Onko järjestelmätasoa, jonka päälle datan hallinnan palvelut rakentuvat, otettu huomioon jossain muualla?
  • Nykytilan analyysissa on paikoin vaikea erottaa toisistaan nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden tavoitetila. Lukijassa herää kysymys nykytilan analyysin tavoitteista ja siitä, keitä kaikkia on kuultu sitä laadittaessa: keitä ovat esimerkiksi raportissa mainitut sidosryhmät? Asioiden limittäisyys on ymmärrettävää ja erilaisten kehittämiskohteiden tarve välittyy suurimmaksi osaksi näinkin.


  • No labels