• Siirtymä kohti tavoitetilaa on asteittainen, korkeakoulukohtainen ja ”modulaarinen”. Korkeakoulu päättää toimintansa tarpeiden ja nykyisten tietojärjestelmiensä pohjalta, mitä tietojärjestelmiä ja miten ne yhdessä tai erikseen tuottavat ja ottavat käyttöönsä. Palveluita varten käytetään ja tuotetaan sovelluksia, käyttöliittymiä, järjestelmäpalveluita jne. Palveluiden käyttämiseksi ja toteuttamiseksi korkeakoulu muodostaa tarpeelliset yhteenliittymät, konsortiot, verkostot, osakeyhtiöt ym.

Tarkoittaa esimerkiksi

  • Korkeakoulu hankkii uuden henkilökohtaisen opintojen suunnittelun työkalun, jota opiskelijat käyttävät, mutta korkeakoulun aikaisemmalla tietojärjestelmällä tehdään edelleen henkilökohtaisten opintojen suunnittelun edellyttämät asetukset, jotta voidaan esittää tukintorakenteita, -vaatimuksia ja opiskelijalle tarjolla olevia suunnitteluvaihtoehtoja: korkeakoulussa käytössä olevien ja hallittavien tietojärjestelmien määrä lisääntyy
  • Eri korkeakouluissa opiskelevat sekä eri korkeakoulujen välillä liikkuvat opiskelijat saavat hyvin eritasoisia sähköisiä palveluita eri korkeakouluissa (palvelut poikkeavat laajuudeltaan, sisällöltään ja laadultaan)
  • Korkeakoulu on mukana useissa yhteenliittymissä, joiden tuottaman tai avulla se hankkii tarvitsemiaan opiskelun ja opetuksen tukipalveluita erikseen hankkimiensa palveluiden lisäksi
  • Uusia palveluja, ja Winhan käyttö supistuu (nyt Winha toimii HR:nä, toiminnansuunnittelujärjestelmänä, raportointijärjestelmänä).

Hyvää tai mahdollisuuksia

  • Uusia palveluita voidaan ottaa käyttöön pienissä ja hallittavissa osissa, jolloin toiminnan muutokset on helpompi sopeuttaa korkeakoulun toimintaan
  • Uusia palveluita saadaan nopeasti käyttöön, kun ei tarvitse odottaa laajojen hankkeiden monimutkaisten tulosten käyttöönottoa
  • Tietojärjestelmät ovat palvelupohjaisia ja niiden moduulit joustavasti vaihdettavissa tarvittaessa.
  • Korkeakoulut päättävät itse mitä palveluja ja missä määrin sekä miten niitä yhdistetään.
  • Yhteinen sopimus, mitä tietoa tuotetaan missäkin palvelussa.
  • Ratkaisut noudattavat standardeja. Modulaarisuus on tärkeä, samoin moduulien vaihdettavuus ja siirrettävyys.

Huonoa tai uhkia

  • Syntyy päällekkäisiä ja rinnakkaisia palveluita samaan asiaan ja eri palveluiden tuottaman tietosisällön laadun varmistaminen on vaikeampaa
  • Joudutaan ylläpitämään ja kehittämään (integroimaan) sekä uusia että vanhoja tietojärjestelmiä yhtä aikaa, jolloin tietojärjestelmäkustannukset kasvavat
  • Palvelukeskeinen arkkitehtuuri ei ole tuttua ja monet rakentavat omia järjestelmiään melko itsenäisesti.
  • Tieto ei välttämättä ole yhteismitallista. Yhteinen järjestelmä ei poista sitä ongelmaa, että tiedot kirjattaisiin samalla tavalla. Jokaisella on omia tulkintoja ohjeista.
  • Palvelujen täytyy olla niin hyviä ja käytettäviä, että korkeakoulut ottavat ne käyttöön. Nyt moni korkeakoulu on tehnyt mittavia järjestelmähankintoja, joihin liittyy kalliita/räätälöityjä palveluita. Voi olla erittäin suuri kynnys ottaa käyttöön jokin kansallisesti tuotettu palvelu, kun juuri on otettu käyttöön kalliilla tuotettu/ostettu palvelu omassa korkeakoulussa. Miten palvelu saadaan myytyä korkeakouluille?
  • No labels