Koulutus- ja opetussuunnittelu
Tällä alisivulla esitellään koulutus- ja opetussuunnittelun aliprosessit ja niiden saamat kommentit korkeakouluista ja Opetushallituksesta kommenttikierroksella huhtikuussa 2015. Mahdollisia lisäkommentteja pyydetään kirjoittamaan käyttämällä tämän wiki-sivun kommentointitoimintoa. Kommentit on myös mahdollista lähettää osoitteeseen opi miuku csc piste fi.
Ehdotusta koskevat yksityiskohtaiset kommentit
| Prosessin nimi | Prosessin kuvaus | Kytkentä OKSA-sanastoon (sanastoluonnos 24.2.2015) | Kommentit 04/2015 |
|---|---|---|---|
| Koulutus- ja opetussuunnittelu | Uusia koulutuksia perustetaan ja vanhoja lakkautetaan, käynnissä olevien koulutusten kokonaisuutta hallinnoidaan ja käynnissä olevien koulutusten käytännön järjestelyistä pidetään huolta. | koulutus (1): organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen (1) perustuvaa osaamista Koulutus (1) on laaja ja varsin abstrakti käsite. Esimerkki termin koulutus (1) käytöstä: ”Tutkintokoulutuksen ohella Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa runsaasti aikuisille suunniteltua koulutusta.” | Jyväskylän yliopisto:
Tampereen ammattikorkeakoulu: Kansainvälisten kaksois- ja yhteistutkintojen suunnittelun, perustamisen, hallinnoinnin ja lakkauttamisen prosessit |
| Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu | Määritellään millä aloilla korkeakoulu tarjoaa koulutusta ja millaisia tutkintoja se voi myöntää. Tässä huomioidaan työelämä- ja aluepoliittiset tarpeet, tarpeet eri koulutustyypeille ja hyödynnetään analysoitua arviointi- ja palautetietoa. | Jyväskylän ammattikorkeakoulu: "...tässä huomioidaan työelämän ja ALUEEN tarpeet eri koulutustyypeille ja hyödynnetään analysoitua arviointi-, palaute- ja ENNAKOINTItietoa" | |
| Koulutuksen perustaminen | Tarjottavalle koulutuskokonaisuudelle määritellään kokonaisvaltaiset tavoitteet ja tutkinto-ohjelman kohdalla myös sidotaan tiettyyn tutkintoon tai tutkintoihin. Tehdään päätös määritellyn mukaisen koulutuskokonaisuuden sisällyttämisestä korkeakoulun koulutustarjontaan. | koulutus (2): suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen Koulutukset (2) voivat olla tutkintoon (esimerkiksi filosofian maisterin tutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) johtavia tai tutkintoon johtamattomia (esimerkiksi korkeakoulun opintokokonaisuus tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon osa, korkeakoulun erikoistumiskoulutus tai perusopetuksen lisäopetus). | |
| Koulutustarjonnan suunnittelu | Koulutustarjonta suunnitellaan tietylle ajallisesti rajatulle kaudelle, kuten vuositasolle tai tulos- ja tavoitesopimuskaudelle. Suunnittelussa huomioidaan työelämä- ja aluepoliittiset tarpeet, tarpeet eri koulutustyypeille ja hyödynnetään analysoitua arviointi- ja palautetietoa. Tietyissä tilanteissa koulutustarjonta määräytyy sovittujen kokonaisopiskelijamäärien, aloituspaikkojen tai kohdennetun rahoituksen mukaan. | koulutustarjonta: kokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevista aloituspaikoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista Käsite koulutustarjonta voidaan ymmärtää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi hakijan (1) kannalta koulutustarjonta on kokonaisuus, joka muodostuu koulutustoimijoiden tarjoamista koulutusmahdollisuuksista yhteensä. Yksittäisen koulutustoimijan näkökulmasta koulutustarjonta voidaan ymmärtää toimijan itsensä tarjoamien koulutuksen toteutusten kokonaisuudeksi. aloituspaikka: hakukohteeseen tietyssä koulutukseen haussa tarjolla oleva opiskelupaikka | |
| Valintaperusteiden suunnittelu | Määritellään koulutuskohtaisesti hakijoiden valintakelpoisuus (pohjakoulutusvaatimukset), opiskelijavalintaperusteet ja valintamenettely. Valintaperusteet ovat lainsäädännön ja koulutuksen järjestäjän määrittämiä perusteita, joiden mukaan valintamenettelyssä valintakelpoisten hakijoiden ryhmästä valitaan opiskelijoita koulutukseen. | valintaperuste: lainsäädännön ja opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun määrittämä peruste, jonka mukaan hakijoita (1) valitaan opetukseen tai koulutukseen | |
| Opetussuunnitelman laatiminen | Tarjolla olevista koulutuksista muodostetaan tavoitteellinen kokonaisuus eli opetussuunnitelma, esimerkiksi osoittamalla eri opintojen välisiä yhteyksiä ja poistamalla päällekkäisyyksiä. Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline, joka kuvaa koulutuksen tavoitteita, rakennetta ja sisältöä. Opetussuunnitelma sisältää opetuksen toteuttamisen, opiskelijoiden opintosuunnitelmien laadinnan sekä opintosuoritusten arvioinnin ja rekisteröinnin kannalta tarpeelliset tiedot. | koulutus 2: suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen Koulutukset (2) voivat olla tutkintoon (esimerkiksi filosofian maisterin tutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) johtavia tai tutkintoon johtamattomia (esimerkiksi korkeakoulun opintokokonaisuus tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon osa, korkeakoulun erikoistumiskoulutus tai perusopetuksen lisäopetus). | Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Ehdotamme yksinkertaisempaa ja lyhyempää määritelmää. "Koulutukselle laaditaan opetussuunnitelma, joka kuvaa koulutuksen OSAAMIStavoitteita, rakennetta..." |
| Opetustarjonnan suunnittelu | Laaditaan opetussuunnitelman pohjalta konkreettinen opetusohjelma. Tämä sisältää opetustarjonnan yksityiskohtaisen suunnittelun sekä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden työ- ja lukujärjestyksien suunnittelun. Prosessi sisältää resurssien suunnittelun eli tilojen hallinnan ja henkilöstön työsuunnitelman. | opetustarjonta: yksittäiset opintojaksot, opintokokonaisuudet tai tutkinnon osat, joita tiettynä aikana tarjotaan | Jyväskylän ammattikorkeakoulu: "Laaditaan opetussuunnitelman pohjalta konkreettinen TOTEUTUSSUUNNITELMA." Diakonia-ammattikorkeakoulu: Diakissa "opetusohjelma"-käsitettä ei käytetä vaan sitä vastaa käsite ”lukuvuosisuunnitelma”. Aalto-yliopisto: ”Opetustarjonnan suunnittelun” ja ”Opetuksen suunnittelun” yhteys: voiko näiden prosessikuvauksia tarkentaa ja kirkastaa? Käsitämme eron siten, että ”Opetuksen suunnittelu” tarkoittaa yksittäisen opintojakson toteutuksen vuosittaista sisällöllistä suunnittelua. Kun taas ”Opetustarjonnan suunnittelu” tarkoittaa koko yliopiston tasolla opetustarjonnan suunnittelua resurssien ja tavoitteiden yms. näkökulmasta. |
| Koulutuksen, opetuksen ja oppimisen kehittäminen | Koulutuksen, opetuksen ja oppimisen kehittämisen prosessissa korkeakoulu kerää ja analysoi erilaisilla palaute- ja arviointikäytännöillä tietoa toiminnan tuloksellisuudesta sekä toimintaympäristön muutoksista kehittääkseen koulutustaan ja oppimisympäristöjään sekä tukeakseen henkilöstöään ja opiskelijoitaan kehittymään. Opetuksen ja oppimisen kehittämisen rinnalla opetushenkilöstö myös lisää valmiuksiaan kehittää omaa opetustaan ja opiskelijat lisäävät valmiuksiaan kehittää omaa oppimistaan. | koulutus (1) opetus oppiminen |
Ehdotusta koskevat isommat muutokset
| Ehdottaja | Muutoksen tyyppi (lisäys, poisto, siirto, yhdistäminen, jako) | Mahdollinen otsikko | Selitys |
|---|---|---|---|
| Jyväskylän ammattikorkeakoulu | Lisäys | Oppimisen ohjauksen suunnittelu | Lisätään omaksi aliprosessiksensa |
| Taideyliopisto | Jako | Pääprosessin "Koulutus- ja opetussuunnittelu" jakaminen kahdeksi uudeksi | Kyseessä ovat täysin erilaiset prosessit, joissa on eri toimijat ja jotka tapahtuvat eri sykleillä. Tämän yhden prosessin voisi korvata kahdella erillisellä pääprosessilla:
|
| Aalto-yliopisto | Uusi jaottelu | Pääprosessin "Koulutus- ja opetussuunnittelu" jakaminen uudella tavalla | 1. Strategic Planning
|