Valittujen arkkitehtuuriperiaatteiden taustalla olevat huomiot toimintaympäristön asettamista yleisistä lähtökohdista
- Palveltava toiminta on jatkuvasti uudistuvaa
- Käytettävät palvelut ja palveluita käyttävät prosessit poikkeavat eri asiakkailla
- Korkeakoulut päättävät, miten korkeakoulujen tietohallinnon kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit käytetään
- Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää korkeakoulujen ja viranomaisten yhteistyön puitteita (CSC:n avulla)
Arkkitehtuuriperiaatteiden valisemisen taustalla olevat arviot korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen toimintaympäristön kehittymisestä
(Tunnistettu RAKETTI-Opin arkkitehtuurileirillä Tvärminnessä keväällä 2011)
Opiskelu ja tutkinnot
- Opiskelijat hakeutuvat nykyistä laaja-alaisempiin koulutuskokonaisuuksiin.
- Tutkinnon tavoitteet yleismaailmallisempia; erityisosaaminen syntyy aktiivisen työelämäosallistumisen avulla.
- Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä on lisääntynyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Opetustarjonta on pirstaloitunut eli yhteen tutkintoon opetusta tuottavien toimijoiden määrä on kasvanut.
- Liikkuvuus on muuttunut vallitsevaksi toimintamalliksi. Opiskelijat suorittavat opintoja useammassa korkeakoulussa.
Tietoon perustuvien palveluiden merkitys
- Seurannan merkitys on kasvanut suunnittelun lähtökohtana.
- Opiskelijoiden tuen tarve kasvanut "itseohjautuvuuden" vuoksi.
Tietovarannot ja tietojärjestelmät
- Kansalliset ja kansainväliset tietovarannot ovat korvanneet nykyisiä organisaatiokohtaisia tietovarantoja.
- Tietojärjestelmät ovat palvelupohjaisia ja niiden moduulit joustavasti vaihdettavissa tarvittaessa.
- Korkeakoulut kehittävät aktiivisesti palveluja. Ratkaisut noudattavat standardeja.