Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Pääkategoria | Koulutukset | Lainsäädäntö |
---|---|---|
Yliopistojen tutkintokoulutus | Tohtorin tutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot | Yliopistolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558 |
Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutus | Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Alemmat ammattikorkeakoulututkinnot | Ammattikorkeakoululaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932 |
Tutkintokoulutukseen liittyviä luokitteluja ja määrittelyjä
Lakiperustaisia/tiedonkeruutarve | Selite | Tieto VIRTAssa |
---|---|---|
Tilauskoulutus | Yliopisto /ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus). Huom! Muu kuin edellä mainittu tilauksesta järjestettävä koulutus on täydennyskoulutusta. Kohderyhmänä ovat minkä tahansa alueen kansalaiset, myös suomalaiset. Järjestetään opiskelijaryhmälle. Yksittäiset opiskelijat voi olla osa maksuttoman tutkintokoulutuksen ryhmiä. Tilauskoulutuksella ei saa kiertää normaalia opiskelijavalintaa, esim. tilauskoulutusopiskelijoiden värväys välitysfirmojen kautta ohi opiskelijavalintojen. Korkeakoulun on perittävä tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Tilauskoulutus katsotaan korkeakoulun liiketoiminnaksi. Yliopistolaki 2009/558 + muutokset, 9§ Ammattikorkeakoululaki 2014/932, 13 § | Rahoituslähde tieto tutkintokoulutuksessa. |
Lukuvuosimaksullisuus | Tutkintoon johtavasta muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta peritään maksu, mikäli laissa säädetyt kriteerit täyttyvät. Yliopistolaki 2009/558 + muutokset 10 § | Rahoituslähdetieto tutkintokoulutuksessa |
Yhteistyöopinnot | Korkeakoulujen välisillä sopimuksilla toteutettu opetusyhteistyö Yliopistolaki 2009/558 + muutokset 7 a § Ammattikorkeakoululaki 2014/932 8 a § Korkeakoulun tulee antaa pääosa koulutusvastuuseensa kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse. Esimerkkejä:
| Opintosuorituksen luokittelutieto |
Operatiivisia | ||
Vaihto-opiskelu | Kv-opiskelijaliikkuvuus | Luokittelutieto opiskeluoikeudella ja suorituksessa |
Kv-yhteistutkinto | Tutkinto, jonka opiskelija saa kahden tai useamman korkeakoulun (vähintään yksi suomalainen ja yksi ulkomainen korkeakoulu) yhdessä kehittämän ja järjestämän koulutusohjelman suorittamisesta. Yhteistutkinnon suorittamisesta annetaan yksi tutkintotodistus. | Tutkinnon luokittelutieto |
Kv-kaksoistutkinto | Tutkinto, jonka opiskelija saa kahden eri maissa sijaitsevan korkeakoulun opintojen suorittamisesta. Kaksoistutkinnon suorittamisesta opiskelija saa kaksi virallista tutkintotodistusta. | Tutkinnon luokittelutieto |
Päivä- ja monimuotokoulutus | Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksia voidaan luokitella opintojen toteutustavan perusteella päivä- ja monimuotototeutuksiin. Monimuotototeutus on suunniteltu siten, että opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Aiemmin käytettiin termejä nuorten koulutus ja aikuiskoulus. | Tilastokeskuksen opiskelijatiedonkeruussa kerättävä tieto. |
Aikuiskoulutus | Ks. yllä. Ammattikorkeakoulut markkinoivat aikuiskoulutuksena koulutuksia, jotka on mahdollista suorittaa työn ohessa. | Opiskeluoikeuden luokitteleva tieto, aiemmin aikuiskoulutus nyt monimuotokoulutus |
Muuntokoulutus | Tarkoitettu henkilöille, joilla on esimerkiksi aiempi korkeakoulututkinto, opistoasteen tutkinto tai muu edellytetty tausta kyseiseen koulutukseen. Aiempia opintoja luetaan hyväksi soveltuvin osin, ja koulutukseen voi kuulua täydentäviä opintoja. |
6 Comments
Päivi Aho
Milloin/mitkä tilauskoulutuksessa suoritetut tutkinnot lasketaan mukaan OKM:n rahoitusmalliin?
Helena Majamäki
Ei nähtävästi mitkään? Ks. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä: Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 13 §:n 1 momentin mukainen koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin:
1) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja, kuitenkin enintään sopimuskaudelle asetettua koulutusalaryhmittäistä tutkintotavoitetta vastaavaan rahoitusrajaan saakka;
Päivi Aho
"Tilauskoulutuksella ei saa kiertää normaalia opiskelijavalintaa" Täsmennettävä, miten opiskelijat koulutukseen otetaan, että kiertämistä ei tapahdu. Esim. yritys ostaa korkeakoululta henkilöstölleen tutkintoon johtavan koulutuksen tai yksittäisiä paikkoja (merkonomista tradenomiksi). Miten haku ja opiskelijavalinta suoritetaan, koska se ei ole tarjolla kenellekään muulle kuin ko. yrityksen henkilöstölle. Saako yritys itse valita opiskelijat? Miten opiskelijat kirjataan opintopolkuun, vai kirjataanko ollenkaan?
Päivi Aho
OKM:n erityisavustus sairaanhoitajien koulutusmäärien lisäämiseen, josta OKM maksaa tutkintoakohden 28 000€. Lasketaanko suoritetut tutkinnot OKM:n rahoitusmalliin( opiskelijat eivät ole erikseen tähän korvamerkittyjä). Opiskelija haku- ja valinta toteutetaan aloituspaikkoja lisäämällä vuoden 2020 opiskelijavalinnassa.
Hannele Husa
Yliopistojen tutkinnoissa Alemmat ammatikorkeakoulututkinnot? Pitäisikö olla Alemmat korkeakoulututkinnot?
Helena Majamäki
Kiitos. korjasin.