Tällä sivulla esitellään ne kommentit, joita korkeakoulut ja niiden edustajat ovat esittäneet opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon prosessien ja palveluiden määrittelytyöstä. Tälle sivulle on siis kerätty kommentit, joissa ei arvioida työn tulosten yleistä käytettävyyttä tai esitetä parannusehdotuksia, vaan joissa esitetään huomioita tavasta, jolla määritykset on tuotettu.
| Korkeakoulu | Huomion luonne | Prosessit/palvelut | Otsikko tai aihe | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| Aalto-yliopisto | Aikataulu | Molemmat | Aikataulu on liian kireä | Tässä vaiheessa yksityiskohtainen kommentointi on varsin haastavaa, seuraavan vaiheen kommentoinnille esitetään varattavaksi runsaammin aikaa. |
| Jyväskylän yliopisto | Aikataulu | Molemmat | Aikataulu on liian kireä | Laatukäsikirjan mukaisia prosessimäärittelyjä, osakokonaisuuksien jaottelua ja käsitteitä ei ole ajanpuutteen vuoksi käyty läpi. |
| Oulun yliopisto | Aikataulu | Molemmat | Aikataulu on liian kireä | Oulun yliopisto haluaa tarkemmin kommentoida myös muita yksittäisiä palveluita ja prosesseja, mihin ei tällä aikataululla ollut mahdollisuutta. |
| Taideyliopisto | Aikataulu | Molemmat | Lykätään julkaisua | Yleinen kuva prosessien ja palvelujen nimeäminen on vasta alullaan ja kannattaa pohtia vielä muutamaa iteraatiokierrosta, joiden avulla päästään kohti käyttökelpoisia määrityksiä … Erityisesti palvelut kaipaavat vielä työtä. |
| Oulun yliopisto | Laatu | Molemmat | Määritykset eivät ole ajan tasalla | Tällä hetkellä korkeakoulut kehittävät voimakkaasti prosesseja ja tukipalveluita, minkä vuoksi opintohallinnon ja tietohallinnon viitearkkitehtuurin tueksi tarvittava palvelu- ja prosessikartta on päivitettävä. Liitteenä oleva dokumentti ei tavoita viimeisintä kehitysnäkymää palveluihin ja prosesseihin. |
| Aalto-yliopisto | Laatu | Molemmat | Määritykset ovat monitulkintaisia | Määritykset ovat melko korkealla abstraktiotasolla ja siten niitä on mahdollista tulkita hyvin eri tavoin. Niiden työstäminen tar- kemmalle tasolle on välttämätöntä, jotta ne voitaisiin hyväksyä käytettäväksi korkeakoulun opintohallinnon ja tietohallinnon vii- tearkkitehtuurin määrityksinä. |
| Helsingin yliopisto | Laatu | Prosessit | Työ on kesken | ... määrittelyt vaativat joidenkin kattokäsitteiden tarkentamista (esimerkiksi opiskelun tuki, opetuksen jälkeinen toiminta) sekä pää- ja aliprosessien välisten suhteiden täsmentämistä (esimerkiksi onko "opinto-oikeuden syntyminen ja ylläpito" ylätason prosessi vai voidaanko se nähdä esimerkiksi opiskelun aliprosessina). Lisäksi jotkin määrittelyt vaativat tarkentamista ainakin yliopistokontekstissa (esimerkiksi vuosisuunnittelu ja toteussuunnittelun suhde). |
| Oulun yliopisto | Menetelmä | Molemmat | Omistajaa ei määritellä | Palvelujen osalta ei kuvata esim. sitä, kuka tai mikä taho on palvelun omistaja tai asiakas. Prosessien osalta ei kuvata kuka tai mikä taho on prosessin omistaja tai mikä taho toteuttaa palvelun prosessin mukaisesti. |
| Helsingin yliopisto | Menetelmä | Palvelut | Palvelun määritelmä | Palvelun määrittely tähän määrittelytyöhön osallistumattomalle vaikeasti ymmärrettävä. "Palvelu" on määritelty muualla : esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Service_%28systems_architecture%29 - tähän voisi viitata ja muokata laajemmaksi jos halutaan puhua myös muusta kuin ohjelmistoista. Palvelun määrittelyssä käytetyt ilmaisut ovat vähän epäselviä: mitä tarkoittaa prosessin vastuu? Miten on mahdollista olla jonkin kokonaisvastuun sisällä, mutta ei kuulua tuotannolliseen tai toiminnalliseen vastuuseen. Mitä siis muut vastuut ovat? Esimerkiksi: miksi "koulutuksen suunnittelu" palveluna ei kuuluisi koulutussuunnittelun prosessin tuotannolliseen tai toiminnalliseen vastuuseen? |
| Opetushallitus | Menetelmä | Palvelut | Palvelun määritelmä | Kuvausten palvelumääritelmä on hyvin erikoinen: ” Palveluilla tässä yhteydessä tarkoitetaan sellaista toiminnallisuutta tai syötettä, joka tulee vastuulliselle prosessille ulkoisena toimintana. Palvelu on sellainen lisäarvoa tuottava toiminto, joka kuuluu prosessin kokonaisvastuun sisälle, mutta josta itsestään prosessilla ei ole tuotannollista tai toiminnallista vastuuta.” . |
| Helsingin yliopisto | Menetelmä | Palvelut | Prosessien ja palveluiden suhde | Palveluiden ja prosessien suhdetta on täsmennettävä. Onko ajatus että palveluilla tuetaan prosesseja vai päinvastoin? KA-SIG-ryhmässä on keskusteltu, että palvelulähtöinen arkkitehtuuri on asiakaskeskeinen, eli prosessi tukee palvelun tuottamista. Hallintokeskeisissä palveluissa, jotka useimmiten perustuvat lainsäädäntöön, ovat taas toisin päin, eli palvelu tukee prosessin toteutusta. Olisi hyvä valita jompi kumpi lähestymistapa. |
| Jyväskylän yliopisto | Menetelmä | Molemmat | Prosessien ja palveluiden suhde | Prosesseilla ja palveluilla ei ole riittävää keskinäistä vastaavuutta. |
| Opetushallitus | Menetelmä | Palvelut | Prosessien ja palveluiden suhde | Tyypillisesti prosessi tuottaa palvelun, eikä päinvastoin. Prosessi joka ei tuota palvelua tai ”tuotetta”, ei ole ainakaan kokonaisarkkitehtuurikuvauksen kannalta mielekäs tai hyödyllinen. Toki palvelulla voi olla interaktio useaan prosessiin. |
| Oulun yliopisto | Menetelmä | Molemmat | Prosessien ja palveluiden suhde | Valtakunnallisen kehittämistyön pohjana tulisi olla asiakaslähtöiset palvelut ja niihin linkitettynä prosessit, joiden kautta palvelut syntyvät. |
| Tampereen ammattikorkeakoulu | Menetelmä | Molemmat | Prosessien ja palveluiden suhde | Otsikossa laitetaan prosessit keskiöön ja palvelut vain tukevat prosesseja. Palvelut ovat kuitenkin se ydin, jota tarjotaan ja prosessit ovat ne mitkä tuottavat ko. palvelun. Yksi palvelu voi muodostua useammasta kuin yhdestä prosessista ja jokaisen prosessin pitäisi olla jonkun palvelun osa. Emme tarjoa täällä asiakkaille prosesseja vaan palveluita. |
| Tampereen ammattikorkeakoulu | Menetelmä | Molemmat | Prosessien ja palveluiden suhde | Palveluiden ja prosessien välillä tulisi olla selkeä linkki ja palveluluokat ja prosessiluokat voisi olla yhtenevät. |
| Taideyliopisto | Menetelmä | Prosessit | Suhde muihin menetelmiin | Kannattaa pohtia prosessialueita myös sen suhteen, että miten ne sopivat yhteen JHS-152-muotoisen prosessien kuvaustasojen kanssa … Koulutuksen prosessialueen osa-alueet olisi hyvä mieltää JHS-152:n tasolle 2 (toimintamalli). Tästä näkökulmasta prosessikokonaisuuksien pitäisi olla suhteessa toisiinsa. |
| Taideyliopisto | Menetelmä | Molemmat | Yksityiskohtaisen prosessimallinnuksen tarpeellisuus | Vasta prosessien ja palvelujen oikean mallintamisen kautta huomataan, että mitkä ovat mielekkäitä kokonaisuuksia sekä prosesseja että palveluita … fokus on käsitteellisellä tasolla eikä varsinaisessa mallintamisessa. Käsitetason mielekkyys määrittyy todellisen mallintamisen kautta eikä käsitetasoa kannata löydä lukkoon ilman mallinnusharjoituksia. |
| Taideyliopisto | Menetelmä | Prosessit | Yksityiskohtaisen prosessimallinnuksen tarpeellisuus: toimijat ja roolit | Toimijat/roolit eivät näy tässä kuvaustavassa ja siitä koituu ongelmia. |
| Opetushallitus | Sidosryhmät | Molemmat | Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri | Opetus-ja kulttuuriministeriön johdolla on valmisteltu vuonna 2012 kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri (KOHVI): http://www.oph.fi/oppijanpalvelut/hanketietoa/kohvi jossa käsitellään ainakin samoja prosesseja ja palveluita. KOHVIn valmistelussa ei ilmeisesti ollut juurikaan korkeakoulujen edustajia mukana. KOHVIssa korkeakouluja ei kuitenkaan rajata sen ulkopuolelle. Siksi tulevan ”korkeakoulujen opintohallinnon viitearkkitehtuurin” tulisi vähintäänkin huomioida KOHVI, ja Opetus- ja kulttuuriministeriön huolehtia siitä että eri kuvauksista muodostuu kokonaisuus, joka ei ole ristiriitainen. |
| Helsingin yliopisto | Sidosryhmät | Prosessit | KA-SIG-verkoston viitearkkitehtuurityö | KA-SIGin viitearkkitehtuuriryhmän tekemä työ on syytä huomioida ja liittää kuvaukset osaksi laajempaa viitearkkitehtuuria. |
| Tampereen ammattikorkeakoulu | Sidosryhmät | Molemmat | KA-SIG-verkoston viitearkkitehtuurityö | Samaan aikaan on meneillään myös KA-SIGin asettaman viitearkkitehtuuriryhmän työ, jossa mietitään korkeakoulujen palveluiden ja prosessien luokittelua. Se tosin on hieman laajemmalla tasolla koskien myös opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon lisäksi muut kohdealueet. Tässä kohtaa olisi kuitenkin hyvä, että nämä kaksi työtä ei olisi ristiriidassa vaan tukisivat toisiaan. Tästä asiasta tullee kommentteja muiltakin mutta esim. luokittelu on periaatteessa sama mutta taso on hieman eri. |
| Oulun yliopisto | Sidosryhmät | OHA-forum ja ammattikorkeakoulujen opintoasioiden päälliköt mukaan | Oulun yliopiston esittää, että yliopistojen OHA-forum ja AMK:ien vastaava taho ottaa palvelu- ja prosessikuvaukset yhteiseen keskusteluun … Jotta määrityksiä voidaan täsmentää ja jatkokehittää, vaatii se yhteistä palveluista vastaavien johtajien keskustelua ja yhteisymmärrystä täsmennystarpeista. | |
| Taideyliopisto | Tavoite | Molemmat | Määriteltävän alueen rajat | ”Opiskeluoikeuden vastaanottaminen” ja ”Ilmoittautuminen koulutukseen” … eivät ... tapahdu korkeakoulun sisällä, vaan palvelujen näkökulmasta sen viitearkkitehtuurin piirissä. Mitkä ovat kuvattavan ”järjestelmän” rajat? |
| Opetushallitus | Tavoite | Prosessit | Nykytila vai tavoitetila | Materiaalista ei käy selkeästi ilmi kuvaavatko prosessimääritykset nykytilaa vai tavoitetilaa. Määrityksiin on osallistunut joukko osaavia asiantuntijoita eri korkeakouluista ja eri korkeakoulujen käytänteet on saatu puristettua yhdenmukaiseksi prosessikuvaukseksi. Jos kyseessä on nykytilan kuvaus, herää kysymys kuvaavatko prosessit realistisesti korkeakoulujen prosesseja vai edustavatko ne jonkinlaista ihannekuvaa, joka on saatu aikaiseksi yleistämällä ja nostamalla kuvauksen karkeustasoa? Jos tällainen yleistys ja karkeistus on tehty, kuvaavatko prosessit minkään korkeakoulun todellisuudessa noudattamaa prosessia? Se että tavoitteena on käyttää kuvauksia ”korkeakoulun opintohallinnon ja tietohallinnon viitearkkitehtuurin määrityksinä ”, viittaa siihen että prosesseissa mallinnetaan tavoitetilaa. Viitearkkitehtuuriin tarvitaan näkemystä siitä miten asioiden pitäisi olla. Onko synergiaryhmä analysoinut nykytilaa ja pyrkinyt parantamaan prosessia vai onko haettu konsensushenkistä kaikille kelpaavaa prosessia? |
| Opetushallitus | Tavoite | Palvelut | Ulkoiset vai sisäiset palvelut | Ilmeisesti tarkoituksena on ollut kuvata ”ulkoisia palveluita”, mutta kokonaisuus ei ole siltä osin ole eheä. Vai ovatko kaikki opetuksen ja opiskelun palvelut ulkoisia palveluita? |
| Karelia-ammattikorkeakoulu | Terminologia | Termejä "lukukausi" ja "lukuvuosi" käytetty sekavasti. | Tekstissä on käytetty sekavasti lukukausi- ja lukuvuosi –termejä. | |
| Helsingin yliopisto | Terminologia | "Opinnon toteutus" on epäselvä käsite | käsite opinnon toteutus hieman epäselvä. Sitä käytetään myös yhdyssanana opintototeutus. Eikö tässä olisi parempi opetuksen toteutus/opetustoteutus kun opetukseen ilmoittaudutaankin eikä opintoon? |