Mitä: Tutkimustietovarannon webinaari tiedon tuottajille. Webinaarissa käydään läpi hankkeen etenemistä, kehityssuunnitelmaa sekä muita ajankohtaisia asioita.

Milloin: ti 14.11.2023 klo 14-16

Missä: Zoom-etäkokoushuone: https://cscfi.zoom.us/j/63584957464?pwd=RTdQd2NpV3BKMm8wWGo4akZESUxVZz09

Webinaarin esityskalvot: TTV_webinaari_kalvot_2023-11-14.pptx

Tallenne: https://video.csc.fi/media/t/0_lbq3ujth


Tutkimusta koskevien tietojen tuottaminen tutkimusorganisaatioista tutkimustietovarantoon – mitä tietoja, miten ja milloin? Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat tietovarantoon mm. julkaisujensa, tutkimusaineistojensa, tutkimusinfrastruktuuriensa tietoja sekä omia tiedeuutisiaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy kutsuvat tutkimustietovarantoon tietoa tuottavien organisaatioiden asiantuntijat webinaariin, jossa esitellään tilannetietoa hankkeen etenemisestä. Webinaarissa käydään läpi myös tutkimustietovarannon Tiedejatutkimus.fi-portaalin uusimpia päivityksiä sekä tulevia suunnitteilla olevia uusia ominaisuuksia. Webinaarin aikataulu on alustava.

Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua. Webinaari tallennetaan.

Ohjelma

Kellonaika

Ohjelma

14:00-14:20

Katsaus tutkimustietovarannon kehitykseen

14:20-14:45

Tutkimustietovarannon käyttötapauksia

14:45-15:20

Tutkimustietovarannon tiekartta vuodelle 2024

15:20-15:45

Tutkimustietovarannon visiotyö

15:45–16:00

Aikaa kysymyksille ja keskustelulle

Muistio

Katsaus tutkimustietovarannon kehitykseen (Niklas Lintumäki, CSC)

  • Kysyttiin osallistujilta, ovatko he käyttäneet hankkeiden tunnistettuja aiheita joko hakufiltterinä tai visualisoinneissa.
    • Suurin osa ei ole käyttänyt.
    • Osa kokeillut ja iso osa ei tiennyt niistä.
  • Kysyttiin, kuinka laajasti RAiDia käytetään/onko sille kilpailijoita.
    • Vastattiin, että ei ole suoranaista vertailutietoa. Olivat aikaisin liikenteessä sen suhteen, että käyttötapaus on tunnistettu jo aikaisemmin, vakiintunut tähän. Tutkimusprojekteille ei ole suoraa kilpailijaa. RAiD periaatteessa metatietokokoelma, ei pelkästään tunniste, joka resolvoituu projektiin, vaan liitetään paljon tietoa liittyen projektiin: Eri rahoituspäätösten tunnisteita, tutkijoiden ORCIDeja, artikkeleita, julkaisuja, aineistoja, ym. Samantyyppisiä on nousemassa, jotka eivät ole tutkimusprojekteille, mutta samankaltaisesti kerää tietoa liittyvistä tutkimusobjekteista osaksi PID-tietoa.
  • Kommentoitiin, että haun parannuksia odotellaan kovasti, kun sitä julkaisujen osalta päivittäin käytetään. Tärkeää olisi pystyä hakemaan henkilön nimellä, tehdä fraasihakuja sekä haun kohdistaminen.


Tutkimustietovarannon käyttötapauksia (Walter Rydman, CSC)

  • Kysyttiin, ovatko tiedejatutkimus.fi:ssä olevat tunnisteet "ongelmattomia" ts. ei vaadita paljon parsimista, että ne saadaan yhdistettyä.
    • Vastattiin, että riippuu tunnisteesta. Esim. DOI, joka tulee julkaisussa ja EU-hankkeessa ovat identtiset, eli niiden täytyy vain täsmätä keskenään.
  • Kysyttiin, mikä on käsitys ORCIDin kattavuudesta Suomessa?
    • Vastattiin, että ORCID-konsortion sisällä 20 jäsentä, joilla suora pääsy ORCIDin omaan rajapintaan. Aktiivisia tunnisteita vähän päälle 10 000 kappaletta. Kun päälle lisätään, kuinka paljon. esim. korkeakoulu-domaineihin liittyy ORCIDeja kytkettynä, lukumäärä suunnilleen 20 000. FI-päätteellä yli 30 000 tunnusta. Realistinen ja hyvä arvio ORCID-tunnisteista tutkijajoukossa 10 000-15 000 kpl. Aktiivisella tutkijajoukolla Suomessa todennäköisesti ORCID-tunniste olemassa.
  • Kysyttiin, onko tunnistetietoja saatavilla rajapintojen kautta. 
    • Vastattiin, että saa. Vaihtelee tietokokonaisuuksittain, esim. julkaisuille ja aineistotiedoille tulee palautettavissa tiedoissa mukana.
  • Kommentoitiin, että CV-palvelu kiinnostaa tutkijoita ja motivoisi tekemään tutkijan profiilin.
  • Kommentoitiin, että tarvittaisiin tutkimustietovarannon markkinointia myös mm. OKM:n taholta, ei vain CSC:n.
  • Kommentoitiin, että Tutkijan profiili nimi ei houkuttele laajasti AMK sektorin toimijoita, tai välttämättä johtoa, ottamaan palvelua käyttöön. Tutkijan profiilin sijaan nimeksi Asiantuntijan profiili, joka kattaisi opettajat, TKI-työtä tekevät, muu asiantuntijahenkilökunta.
    • Vastattiin, että AMK-sektorilla toimivilla ihmisillä, jotka julkaisevat enemmän ammattijulkaisuja (eivät niinkään tieteellisiä) suurimmat ORCID-tunnisteiden puutteet. Olisi kiinnostavaa saada ammattijulkaisut kiinni ja linkitettyä niiden tekijöihin. Kansalliskirjasto kerää näitä julkaisuja yhteen, mutta siellä käytetään ISNI-tunnusta. Tällä hetkellä meillä ei ole mappausta ISNI-tunnuksesta ORCIDiin.
    • Hankala aihe, puhuttu työryhmässä, jossa myös AMK- ja TKI-väen edustajia paikalla. 


Tutkimustietovarannon tiekartta vuodelle 2024 (Joonas Nikkanen, CSC)

  • Pyydettiin osallistujia priorisoimaan esitellyt suuntaviivat vuodelle 2024 omasta näkökulmasta.
    • Eniten ääniä sai tiedon parempi löydettävyys ja linkittyminen
    • Toisena Tutkijan tiedot -kokonaisuuden jatkokehittäminen.
    • Kolmantena tutkimusinfrastruktuurien tietomalli ja tiedonsiirrot.
  • Kysyttiin, onko infroille tulossa pysyviä tunnisteita. Nyt niitä ei ole kaikilla. Paranisi linkitettävyys, jos olisi mahdollista linkittää esim. julkaisuihin pysyvän tunnisteen avulla..
    • Vastattiin, että tämä olisi tarkoitus. Se, miten se ratkaistaan, on kehitystyön yksityiskohta.
  • Kysyttiin, miten CoARA (eurooppalainen sopimus tutkimuksen arvioinnin muuttamisesta) huomioidaan Tiedejatutkimus.fi kontekstissa?
    • Vastattiin, että ensisijaisesti CoARAn sitoumuksiin tulisi kiinnittää huomiota tutkimusorganisaatioissa. Tiedejatutkimus.fi:n kontekstissa CoARA liittyy erityisesti tutkimustiedon keräämiseen, hallintaan ja hyödyntämiseen vastuullisesti. Sopimus peräänkuuluttaa tutkimustuotosten ja -toiminnan monipuolista huomioimista arviointitilanteissa, mutta tämmöisen monipuolisesti tutkimustoimintaa kuvaavan tiedon keräämisen ja hallinnoimisen tarve ei vielä ole realisoitunut. CoARAn kehitystä seurataan tiiviisti mm. kansallisissa työryhmissä jne. ja organisaatioiden tulevat monipuolisemmat tiedontarpeet otetaan huomioon ja reagoidaan toivottavasti jopa proaktiivisesti, kun siihen tarvetta on. 
  • Kommentoitiin, että portaalin käytettävyys ja visualisoinnit tärkeimpiä vuoden 2024 kehityskohteita.


Tutkimustietovarannon visiotyö (Laura Himanen, CSC)

  • Kysyttiin, miten konkreettisia visioita halutaan.
    • Vastattiin, että halutaan jättää tilaa unelmoinnille. Konkreettiset visiot helpompia, "sinitaivas"-visioistakin voi syntä jotain kiinnostavaa. Ei haluta määritellä tiettyä konkretian tasoa, vaan toivotaan visioita. Mitä olisi teidän mielestä tärkeä kehittää?
  • Kommentoitiin, että visiosivu (https://wiki.eduuni.fi/x/zy_qEg) on tosi hyvä ja pitäisi olla ehdottomasti ajantasainen, jotta voisi hyödyntää itse.


Kysymykset ja keskustelu

  • Kysyttiin osallistujilta, mikä tässä webinaarissa oli hyödyllisintä.
    • Vastauksissa mm. tiekartta ja visio, yleiskatsaus, käyttötapaukset, ORCID-käyttö sekä EU-hankkeet
  • Kysyttiin osallistujilta, mistä tutkimustietovarannon kokonaisuudesta he haluaisivat kuulla tarkemmin.
    • Eniten vastauksia saivat tietojen hyödyntäminen sekä infrastruktuurit. Seuraavaksi eniten tutkimusaineistot sekä kansainväliset yhteydet (esim. liittyvät EU-hankkeet, OpenAIRE, EOSC).
  • Kysyttiin osallistujilta, mistä he haluaisivat kuulla tulevissa webinaareissa ja uutiskirjeissä.
    • Vastattiin ORCID-katsaus


Menti-kyselyn tulokset

  • No labels