Tutkimustietovarannon päätehtävät

  • Tutkimustietovaranto kuvaa suomalaista tutkimusjärjestelmää ja toimii tiedepolitiikan tietopohjana
  • Tutkimustietovaranto edistää suomalaisen tutkimuksen ja asiantuntijoiden löydettävyyttä
  • Tutkimustietovarannon sisältämiä tutkimustietoja hyödynnetään muissa palveluissa ja järjestelmissä
  • Tutkimustietovaranto tukee tutkijoiden ja TKI-asiantuntijoiden meritoitumista

Tutkimustietovarannon kehitystiekartta 2024

Tutkimustietovarannon kehitystiekartta näyttää suunnitelman vuoden aikana edistettävästä kehittämisestä. Kehitystiekartta on suunnitelma kehityksestä ja elää tilanteen mukaan. Kehitystiekartta kuvaa suurimpia kehityskohteita, joiden rinnalla korjataan virheitä ja tehdään pienkehitystä. Kehitystiekarttaa päivitetään noin kvartaaleittain.

Kehittämiskohteet nostetaan tutkimustietovarannon tulevaisuuden visiosta, muusta seurattavasta kehityksestä sekä palvelun käyttäjien ja sidosryhmien tarpeista.

Jan2024FebMarAprMayJunJulAugSepOctNovDecQ1Q2Q4Q3
Tutkimustietovaranto kuvaa suomalaista tutkimusjärjestelmää ja toimii tiedepolitiikan tietopohjana
Tutkimustietovaranto edistää suomalaisen tutkimuksen ja asiantuntijoiden löydettävyyttä
Tutkimustietovarannon sisältämiä tutkimustietoja hyödynnetään muissa palveluissa ja järjestelmissä
Tutkimustietovaranto tukee tutkijoiden ja TKI-asiantuntijoiden meritoitumista

Suomen Akatemian rahoituksen haun parantaminen

Tutkimushanketietojen kokonaisuuden pilotointi

Tutkimusinfrastruktuurikokonaisuuden uudistaminen

Suomen Akatemian rahoitushaut tutkimustietovarantoon

Tiedejatutkimus.fi hakutoiminnallisuuden kehittäminen

Myönnetyn tutkimusrahoituksen aihemallinnuksen päivittäminen

Linkitykset tietojen välillä

Laajennetaan aihemallinnusta muihin tietokokonaisuuksiin

Julkaisujen lukurajapinnan täydentäminen

Rajapinnan jatkokehitys alkaa

FAIRCORE4EOSC-hankkeen komponenttien pilotointi

Automaattinen julkaisu Tutkijan tiedot -profiiliin

CV-työkalun ensimmäinen versio

Tietojen päivittämisen helpottaminen

GraspOS-hankkeen pilotointi

Tutkimustietovarannon tulevaisuuden visio

Millainen tutkimustietovaranto ja Tiedejatutkimus.fi-palvelu on tulevaisuudessa? Visio jakautuu tutkimustietovarannon neljän eri päätehtävän mukaan. Neljä päätehtävää on visiotyössä jaettu pienempiin teemoihin, joiden alla tulevia kehityssuuntia käsitellään tarkemmalla tasolla.

Taulukossa esitellään alustavasti suunnitellut kehittämiskohteet tuleville vuosille sekä kehityskohteet, jotka ovat vielä kauempana tulevaisuudessa. Kuluvan vuoden kehityssuunnitelma tiekartassa.

Kunkin päätehtävän alle kootaan keskeisiä kehittämistyön suunnittelussa seurattavia kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, trendejä ja kehityskulkuja.

Tiedejatutkimus.fi-portaalin tulevaisuuden visiota kehitetään Tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon ohjausryhmän kanssa.

 

TUTKIMUSTIETOVARANTO KUVAA SUOMALAISTA TUTKIMUSJÄRJESTELMÄÄ JA TOIMII TIEDEPOLITIIKAN TIETOPOHJANA

Teema

Suunnitellut kehityskohteet 2025-2026

Mahdollisia tulevia kehityssuuntia

Tutkimustietovaranto tarjoaa visualisointeja suomalaisesta tutkimusjärjestelmästä ja -tiedosta, vastuullisia vertailuja ja työkaluja seurantaan

  • Tutkimuksen arviointien tulokset osana Tiedejatutkimus.fi portaalia
  • Säätiöiden ja rahastojen rahoituksen jakautuminen / visualisointi. Säätiötuki lukuina / linkkinä nykyisen kattavuuden huomioiden
  • Tutkimushankkeiden tuotosten, toimijoiden ja rahoituksen yhdistäminen
  • Tutkimusinfrastruktuureihin käytetyt resurssit ja niiden vaikuttavuus
  • Kansainvälisen vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen
  • Tutkimuksen laadun/vaikuttavuuden metriikoiden lisääminen (esim. altmetriikka)
  • Tutkimustietovaranto tutkimuksen arvioinnin tukena (erit. vastuullinen arviointi sisällön perusteella)
    • Tästä esimerkkinä organisaatioiden kansallisen kontekstoinnin visualisoinnit ja valmistilastot
  • Tietoa siitä, miten tehtyä tutkimusta on hyödynnetty
    • patenttiseuranta, start-upit, politiikkadokumentit - ei kattavia tietoja
  • Tutkimuksen vertailu kansainvälisesti (esim. tutkimusaiheet Suomessa ja maailmalla)
  • Apurahatutkijoiden määrä
  • Karttasovellus, esim. tietyllä alueella tuotetut julkaisut, infrat, osaamisklusterit
  • Tutkimustietovarannosta yhteinen "avoin" data, josta saadaan indikaattoreita vaikuttavuuteen
  • Korkeakoulujen rahoitusmallit kuvattuna

Tutkimuksen verkostot ja yhteistyö tulevat näkyväksi

  • Tutkimushankkeet esiin Tiedejatutkimus.fi:ssä
    • Hankekokonaisuuden määrittelu ja tiedonsiirtojen pilotointi organisaatioiden kanssa
    • Tutkimushankkeiden tuotosten, toimijoiden ja rahoituksen yhdistäminen
  • Tutkijoiden yhteistyöverkostot näkyviin Tutkijan tiedot -profiilin tietojen perusteella
    • yhteisjulkaisut, aineistot, hankkeet
    • tutkimusyhteisöt tutkijan profiiliin
  • Organisaatiotason kansainväliset verkostot näkyviin
  • Yritykset tutkijoiden kumppaneina, yritysyhteistyön huomiointi tutkijan profiileissa
  • Organisaatiotason kansalliset verkostot näkyviin
  • Yrityksissä tehtävä tutkimus selkeämmin näkyviin. Missä hankkeissa, julkaisuissa mukana yritykset ovat mukana?

Tutkittua tietoa voidaan välittää ymmärrettävästi ja yleistajuisesti

  • Uusien tutkimusilmöiden ja aiheiden kuvaaminen medialle tunnistettuja aiheita hyödyntäen
  • Yleistajuisten julkaisujen hakeminen portaalista
  • Yleistajuisen tiedeviestinnän ansiot esiin tutkijan profiilissa
  • Tiedebarometrin julkaisu osaksi portaalia
  • Kansalaistieteen näkökulman esiin saaminen. Kuinka laajaa kansalaistiede on Suomessa?
  • Kansalaisten käyttöön näyttäviä visualisaatioita tutkimusaiheista ja tutkimuksesta Suomessa

Suunnittelussa seurattava kansallinen kehitys

 

TSV:n hanke tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnista

  • Projektissa tarkastellaan tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin tarpeita, mahdollisuuksia ja parhaita käytäntöjä.
  • Tavoitteena yhteinen viitekehys vaikuttavuuden arviointiin, joka olisi mukautettavissa korkeakoulujen ja muiden tutkimusta tekevien tai rahoittavien organisaatioiden omiin profiileihin ja tarpeisiin.
  • Projektissa huomioidaan myös vaikuttavuusprosessit sekä organisaatioiden tarjoamat vaikuttavuuden luomisen edellytykset.

Eurooppalainen sopimus tutkimuksen arvioinnin uudistamisesta

  • Lähes kaikki suomalaisten korkeakoulut ovat allekirjoittaneet sopimuksen
  • Tutkimuksen ja tutkijoiden arvioinnin jatkossa perustuttava pääasiallisesti laadulliseen arviointiin (so. lähinnä vertaisarviointiin), määrällisten indikaattoreiden vastuullinen hyödyntäminen mahdollista, mutta vain tukemaan laadullista arviointia

Suunnittelussa seurattava kansainvälinen kehitys

GraspOS-hanke

  • EU-hankkeessa kehitetään yhteistä avointa infrastruktuuria tutkimuksen monimuotoisemman arvioinnin tueksi. 

Pysyvä tunniste tutkimusprojekteille

  • RAiD-tunnisteen pilotointi osana vuosina 2022-25 toteutettavaa FAIRCORE4EOSC-hanketta

UK REF kehitystyö

  • 'Research culture' tulevaisuudessa arvioinnin kohteena enemmän, ei tarkastella panoksia tai tuotoksia, vaan prosessia, miten tutkimusta tehdään (ml. team science, yhteistyö). Arvioinnin tulisi kannustaa paremman tutkimuskulttuurin kehittymiseen (ml. EDI-policyt ym. toimintaympäristöä koskeva kehitys).
  • Curry, Stephen; Gadd, Elizabeth; Wilsdon, James (2022). Harnessing the Metric Tide: indicators, infrastructures & priorities for UK responsible research assessment. Research on Research Institute. Report. https://doi.org/10.6084/m9.figshare.21701624.v2

TUTKIMUSTIETOVARANTO EDISTÄÄ SUOMALAISEN TUTKIMUKSEN JA ASIANTUNTIJOIDEN LÖYDETTÄVYYTTÄ

Teema

Suunnitellut kehityskohteet 2025-2026

Mahdollisia tulevia kehityssuuntia

Tiedejatutkimus.fi ja tutkimustietovaranto yhdistävät tutkimustuotoksia, -aktiviteetteja ja henkilöitä toisiinsa merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi

  • Pysyvän RAiD-tunnisteen käyttöönotto osana tutkimustietovarantoa, tuki organisaatioiden sisäisten projektien/ryhmien tiedoille
  • Rahoitustietojen pysyvien tunnisteiden luonti osana rahoituspäätöstietojen näyttämistä
  • Yksinkertaisten linkityksien rakentaminen tuotosten välillä (esim. aineiston ja julkaisun välille)

Tiedejatutkimus.fi parantaa tutkimustoimijoiden mahdollisuuksia löytää rahoitusta toiminnalleen

  • Mahdollisuus tilata tiedot uusista rahoitushauista/aineistoista/julkaisuista omaan alaan liittyen.


Tiedejatutkimus.fi tukee tiedon löydettävyyttä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

  • Ei vain löydettävyys kansallisesti vaan myös kansainvälisesti
  • Tiede- ja tutkimusuutisten uutissyöte tukee eri kieliversioita
  • Tekoälypohjaisten käännösrobottien hyödyntäminen tiedon esittämisessä

Tiedejatutkimus.fi tuo esiin suomalaista tutkimusta

  • Mediayhteistyön lisääminen
    • Tutkimuksen tuotosten esiinnosto tunnistettujen aiheiden avulla
    • Mediayhteistyöstä kiinnostuneiden tutkijan tiedot -profiilien löydettävyys ja kattavuus
  • Aihemallinnuksen laajentaminen kattamaan laajasti varannon tietokokonaisuuksia
    • Tiedon etsiminen tunnistettujen aiheiden avulla
  • Työkaluja ajankohtaisten tutkimusaiheiden löytämiseen (ilmiöiden, trendien ja puutteiden löytäminen)
  • Tutkimusaiheiden tuonti selkeämmin osaksi portaalia, nostojen teko ja ajankohtaiset tutkimusaiheet
  • Haku aktiivisesti kommentoiville tutkijoille
  • Yhteys Tietysti.fi -portaaliin

Suunnittelussa seurattava kansallinen kehitys

  • Suomalaisten organisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö analytiikan (mm. aihemallinnus) kehittämisessä
    • Rahoittajat, korkeakoulut, tutkimuslaitokset

Suunnittelussa seurattava kansainvälinen kehitys


 

 


Tietojen hyödyntäminen EOSCissa (European Open Science Cloud)

  • Tutkimustietovarannon tietojen siirto osaksi EOSCin palveluihin kuuluvaa OpenAIRE

CERIF-tietomallin kehitys ja yhteistyö tiedon yhteismitallistamiseksi

FAIRCORE4EOSC-hanke

ORCID-palvelu ja konsortio

  • tunnisteen käytön edistäminen https://tutkijatunniste.fi/
  • ORCID-tietomallin kehitykseen osallistuminen
  • ORCID-tunnisteiden käyttöasteet organisaatioittain

CRediT -taksonomian laajempi hyödyntäminen

  • suoraan kansainvälinen yhteentoimivuus
  • hyödynnetään RAiD-tunnisteen metatiedoissa

TUTKIMUSTIETOVARANNON SISÄLTÄMIÄ TUTKIMUSTIETOJA HYÖDYNNETÄÄN MUISSA PALVELUISSA JA JÄRJESTELMISSÄ

Teema

Suunnitellut kehityskohteet 2025-2026

Mahdollisia tulevia kehityssuuntia

Tutkimustietovaranto tarjoaa tietoa tutkimusinfrastruktuureista

Tutkimusinfrastruktuurien tietopankki

  • Infrastruktuureille ja niiden tiedoille pysyvät tunnisteet, tunnisteiden hallintamalli organisaatioille
  • Infrastruktuurien parempi näkyvyys
    • esimerkiksi liittyvät organisaatiot, infrastuktuuriverkostojen kuvaaminen
  • Tutkimuksen ja toimijoiden (kuten tuotokset ja hankkeet) yhdistyminen hyödynnettyihin tutkimusinfrastruktuureihin

Tutkimustietovarannon tietopohjaa kehitetään jatkuvasti pitäen huolta kattavuudesta ja tiedon laadusta

Tietojen tuottaminen tutkimustietovarantoon

  • Kansainvälisistä palveluista tietoja tutkimustietovarantoon (esim OpenAIRE ja kv-datarepositoriot)
  • Avoimet oppimateriaalit näkyviin portaaliin
  • Tiedon laadun parantaminen ja tietojen verifionnin kehittäminen, mikä osin jatkuvaa
  • Tietojen toimittamisen mahdollistaminen rajapinnan kautta
    • esim. rahoittajalle raportoidut hankkeen julkaisut, aineistot jne.
  • Taidejulkaisujen tuonti osaksi tutkimustietovarantoa VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta
  • YK:n kestävän kehityksen tunnisteiden lisääminen dataan tekoälyä hyödyntäen, tuotosten jaottelu SDG-indikaattoreilla
  • Patenttitiedot tutkimustietovarantoon (Standard Essential Patents)

Tutkimustietovarannon tietoja uudelleenkäytetään muissa palveluissa ja järjestelmissä ja käytettävissä oleva tieto on yhteentoimivaa

Tietojen hyödyntäminen tutkimustietovarannosta


  • Tutkijan tiedot tutkijan luvalla tutkimustoimijoille
  • Suomen Akatemian SARA-uudistuksen yhteistyö, tutkimustietovarannon tietojen hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla
  • Tietojen uudelleenkäytön tarpeiden tunnistaminen ja käytössä tukeminen
    • Finna-portaaliin tietoja tutkimustietovarannosta, esim. tutkimusjulkaisut
    • Rahoittajien tarpeet tutkimustiedoille, käyttötapausten kartoittaminen
    • Tietojen hyödyntäminen (mm. rikastaminen) tietoja tuottavien organisaatioiden omissa järjestelmissä
  • Tietojen hyödyntäminen aineistonhallintasuunnitelmissa ja -työkaluissa 
  • Aineistonhallintasuunnitelmat tutkimustietovarannon kautta esim. rahoittajille
  • Yksityisten toimijoiden  tietotarpeiden huomiointi, mm. kauppakamarit ja muut alueelliset toimijat

Suunnittelussa seurattava kansallinen kehitys


 

Tutkimustietovaranto + Vipunen yhteistyö (hyödyntäminen ristiin)

Valtionavustustoiminnan kehittäminen (VA-Digi)

Hallinnollinen yhteistyö datan kautta samaan tietopohjaan perustuen

Suunnittelussa seurattava kansainvälinen kehitys

 


 


 

Tietojen hyödyntäminen EOSCissa (European Open Science Cloud)

  • Tutkimustietovarannon tietojen siirto osaksi EOSCin palveluihin kuuluvaa OpenAIRE

CERIF-tietomallin kehitys ja yhteistyö tiedon yhteismitallistamiseksi

FAIRCORE4EOSC-hanke

CRediT -taksonomian laajempi hyödyntäminen

  • suoraan kansainvälinen yhteentoimivuus
  • hyödynnetään RAiD-tunnisteen metatiedoissa

CoARA yhteenliittymä, ja sen työryhmät

 

Tutkimustiedon avoimuutta tukevaan infrastruktuuriin liittyvät kehitys.

  • Barcelona-julistus on kansainvälinen aloite, jonka tavoitteena on sitouttaa tutkimuskentän organisaatioita
    • käyttämään ja tuottamaan tutkimustietoa avoimesti,
    • käyttämään palveluita ja järjestelmiä, jotka tukevat ja mahdollistavat tutkimustiedon avoimuuden, 
    • tukemaan tutkimustiedon avointa infrastruktuuria
    • tukemaan toimintaa, jolla kiihdytetään muutosta tutkimustiedon avoimuutta kohti.

 

OSTrails -hanke

  • EU-hankkeessa kehitetään mm. koneluettavia dynaamisia aineistonhallintasuunnitelmia (esim. tutkimustietovaranto tietopohjana)

TUTKIMUSTIETOVARANTO TUKEE TUTKIJOIDEN, TKI-ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN TUTKIMUKSEN ASIANTUNTIJOIDEN MERITOITUMISTA

Teema

Suunnitellut kehityskohteet 2025-2026

Mahdollisia tulevia kehityssuuntia

Tutkimuksen asiantuntijat voivat tuoda osaamistaan esiin Tiedejatutkimus.fi:hin julkaistavissa profiileissa

Tutkijan tiedot

  • Tutkijan tietojen siirto tutkimustietovarannosta tutkijan omaan ORCID-profiiliin, esim. rahoitus, ajantasaiset yhteystiedot
  • Tutkijan tiedot -profiilien personointi esimerkiksi asettamalla kohokohtia
  • Kannustaminen Tutkijan tiedot -käyttöön, esim. Vuoden tutkija -kampanjan organisointi, "Mitä hyötyä" FAQ, visualisointi tutkijalle
  • Tietojen helppo korjaaminen tiedon oikeellisuuden varmistamiseksi - tutkijan suoraviivainen ohjaaminen korjattava tiedon "lähteelle" esimerkiksi suoraan kotiorganisaation järjestelmään

Tutkimuksen erilaiset ansiot näkyvät laajasti julkisissa profiileissa

  • Tutkijan tutkimuksen avoimuus ja avoimen tieteen edistäminen
  • Opetukselliset ansiot, esim. oppimateriaalin tuottaminen, kurssien pitäminen, pedagoginen koulutus
  • Kansainväliset ja kansalliset verkostot
  • Yhteisjulkaisut, tieteelliset järjestöt ym. vaikuttaminen
  • Innovaatioaihiot, patentit ja keksintöilmoitukset
  • Tutkijan rooli ja linkitys tutkimusinfrastruktuureihin (infraosaaminen, infran johtaminen)
Tutkimuksen asiantuntijat voivat hyödyntää aiemmin kerättyjä tietojaan muissa palveluissa ja järjestelmissä
 
  • CV-työkalun jatkokehitys dynaamiseen, työkalussa ylläpidettävään ja hyödynnettävään muotoon
  • Suomen Akatemian SARA-uudistuksen yhteistyö, tutkijan tietojen hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla
  • Tietojen hyödyntäminen (mm. rikastaminen) tietoja tuottavien organisaatioiden omissa järjestelmissä


Suunnittelussa seurattava kansallinen kehitys

Eurooppalainen sopimus tutkimuksen arvioinnin uudistamisesta

  • Lähes kaikki suomalaisten korkeakoulut ovat allekirjoittaneet sopimuksen
  • Tutkimuksen ja tutkijoiden arvioinnin jatkossa perustuttava pääasiallisesti laadulliseen arviointiin (so. lähinnä vertaisarviointiin), määrällisten indikaattoreiden vastuullinen hyödyntäminen mahdollista, mutta vain tukemaan laadullista arviointia

Suunnittelussa seurattava kansainvälinen kehitys

Identiteetinhallinnan kehitys

  • Eurooppalainen identiteetin hallinta 
  • henkilötunnusuudistus

ORCID-palvelu ja konsortio

  • tunnisteen käytön edistäminen https://tutkijatunniste.fi/
  • ORCID-tietomallin kehitykseen osallistuminen
  • ORCID-tunnisteiden käyttöasteet organisaatioittain

CRediT -taksonomian laajempi hyödyntäminen

  • suoraan kansainvälinen yhteentoimivuus
  • hyödynnetään RAiD-tunnisteen metatiedoissa

GraspOS-hanke

  • Openness Profilen pilotointi tutkijan tiedot -kokonaisuudessa

CoARA yhteenliittymä, ja sen työryhmät

UK REF kehitystyö

  • 'Research culture' tulevaisuudessa arvioinnin kohteena enemmän, ei tarkastella panoksia tai tuotoksia, vaan prosessia, miten tutkimusta tehdään (ml. team science, yhteistyö). Arvioinnin tulisi kannustaa paremman tutkimuskulttuurin kehittymiseen (ml. EDI-policyt ym. toimintaympäristöä koskeva kehitys).
  • Curry, Stephen; Gadd, Elizabeth; Wilsdon, James (2022). Harnessing the Metric Tide: indicators, infrastructures & priorities for UK responsible research assessment. Research on Research Institute. Report. https://doi.org/10.6084/m9.figshare.21701624.v2
  • No labels