Sivun sisältö täydentyy
Opiskeluoikeuden tilakoodien käyttö
| Tila | Selite | Milloin käytetään |
|---|---|---|
| Aktiivinen (1) | Opiskeluoikeuden tila on aktiivinen silloin, kun opiskelijalla on oikeus suorittaa aktiiviseen opiskeluoikeuteen liittyviä opintoja. | Ainoastaan aktiiviseen opiskeluoikeuteen kohdistuu lukukausi-ilmoittautumisia (1: läsnä, 2: poissa, 3: poissa, ei kuluta opintoaikaa) eli lukukausi-ilmoittautuminen ja sen tuloksena lukukausi-ilmoittautumisen tila tarkentaa aktiivisen opiskeluoikeuden tietoja. Opiskeluoikeus säilyy siis aktiivinen-tilassa opiskelijan ilmoittautuessa poissaolevaksi. Oppija voi siis ilmoittautua poissaolevaksi aktiivisesta opiskeluoikeudestaan ja opiskeluoikeuden tila ei tällöin muutu. Normaalitoiminnassa opiskeluoikeuden tilaksi ei mahdollisesti erikseen eroteta, että kyse on aktiivisesta opiskeluoikeudesta vaan opiskeluoikeus on (kun se on aktiivinen) ja opiskeluoikeuteen liittyvät tilat tulevat kyseeseen silloin, kun kyse ei enää ole kyseisen koulutuksen opiskelijasta joko pysyvästi tai tilapäisesti. Ainoastaan aktiivinen opiskeluoikeus kertoo tilastointimielessä, että kyseessä on koulutuksen (korkekoulun) opiskelija, kaikki muut opiskeluoikeuden tilat tarkoittavat, että kyseessä ei ole opiskelija esimerkiksi opiskelijamääriä laskettaessa. |
| Optio (2) | Opiskeluoikeuden tila optio tarkoittaa, että oppijalle on myönnetty opiskeluoikeus kyseiseen koulutukseen, mutta oppija ei ole vielä kyseisen koulutuksen opiskelija. | Esimerkiksi myönnettäessä yliopisto-opiskelijalle yhdellä valintapäätöksellä opiskeluoikeus kandidaatin ja maisterin tutkintoihin, on maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskeluoikeus optio, kunnes kandidaatin tutkintoon johtava koulutus on päättynyt tai tuottanut korkeakoulun käytännön mukaan riittävät valmiudet aloittaa maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen opinnot. Pääsääntö on, että oppijalla on yhden opiskeluoikeusjoukon sisällä aktiivisena vain yksi opiskeluoikeus eli hän opiskelee saman opiskeluoikeusjoukon puitteissa vain yhdessä koulutuksessa. Esimerkiksi sillä lukukaudella, jolla kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskeluoikeus päättyy, voi maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskeluoikeus olla jo aktiivinen. Optio-tilassa olevalla opiskeluoikeudella voidaan myös kertoa, mihin yhteen tai mihin tiettyihin tutkintoihin oppijalla on mahdollisuus edetä (mahdollisten opintojen aikaisten valintojen myötä) esimerkiksi tilanteessa, missä opintojen alkaessa opiskeluoikeuden kohteena oleva koulutus on laaja-alaisempi kuin koulutuksen tuloksena syntyvät yksittäiset tutkinnot (koulutusluokituksessa). Optio-tilassa oleva opiskeluoikeus voi muuttua muihin opiskeluoikeuden tiloihin. Nykyhetkellä optio käytössä vain yliopistosektorilla, mutta vastaava rakenne otettavissa käyttöön myös amk-sektorilla. |
| Päättynyt (3) | Opiskeluoikeuden tila on päättynyt, kun koulutus on saatu päätökseen tarkoitetulla tavalla. | Opiskeluoikeuden tila on päättynyt, kun opinnot on saatu päätökseen tarkoitetulla tavalla. Tutkintoon johtavan koulutuksen tapauksessa opiskeluoikeus päättyy valmistumiseen, jolloin tietovarannossa on myös tutkintolajinen opintosuoritus, joka on liitetty kyseiseen opiskeluoikeuteen. Tutkintoon johtamattomien opiskeluoikeuksien tapauksessa opiskeluoikeuden tila merkitään päättyneeksi, kun opinnot on suoritettu. Lisäksi mikäli korkeakoulu ei pysty erottelemaan, onko tutkintoon johtamaton koulutus saatu päätökseen tarkoitetulla tavalla vai ei kun määräaikaisen opiskeluoikeuden määräaika on tullut vastaan, nämä opiskeluoikeudet kategorisoidaan päättynyt-tilaan. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opintoajan rajauksesta johtuva päättyminen kuuluu passivoitu-tilaan. Päättynyt opiskeluoikeus on läpäisty opiskeluoikeus, luopunut tai passivoitu tarkoittavat, että ei tullut tulosta. Päättynyt opiskeluoikeus on sellainen, ettei se voi enää muuttua takaisin muuhun opiskeluoikeuden tilaan, eli sitä ei voi enää uudelleen aktivoida. |
| Passivoitu (4) | Opiskeluoikeuden tila on passivoitu, kun korkeakoulun päätöksen seurauksena oppijalla ei pysyvästi tai tilapäisesti ole enää oikeutta opiskella. | Kyseessä voi olla korkeakoulun aktiivinen ratkaisu tai aiemmasta päätöksestä johtuva käytäntö. Passivinen-tilaa käytetään aina, jos opiskeluoikeutta ei voida kirjata muuhun tilaan. Passivoitu opiskeluoikeus voi muuttua vielä toiseen opiskeluoikeuden tilaan, esimerkiksi opiskeluoikeus voidaan kyseeseen tulevalla menettelyllä palauttaa aktiiviseksi. Oppijan menehtymisen seurauksena opiskeluoikeus voidaan asettaa passivoiduksi, koska kyse ei ole oppijan korkeakoulua kohtaan tekemästä toimenpiteestä. |
| Luopunut (5) | Opiskeluoikeuden tila on luopunut, mikäli oppija on pysyvästi tai väliaikaisesti luopunut oikeudestaan opiskella siten, että opiskelu ei korkeakoulun sääntöjen mukaan ole mahdollista ilman erillisiä toimenpiteitä opiskeluoikeuden uudelleen aktivoimiseksi. | Luopunut-tilassa oleva opiskeluoikeus voi muuttua vielä toiseen opiskeluoikeuden tilaan, esimerkiksi opiskeluoikeus voidaan hallinnollisella menettelyllä palauttaa aktiiviseksi. |
Huomioita tilakoodien käytöstä
- Päättynyt-tilaa (3) käytetään tutkintikoulutuksessa kertomaan, että opinnot ovat päättyneet suoritettuun tutkintoon. Päättynyt-tilan lisäksi tulee löytyä tutkintolajinen opintosuoritus.
- Muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa Päättynyt-tilan käytössä on havaittu korkeakoulukohtaisia eroja johtuen mm. opintohallintojärjestelmätason toiminnallisuuksista.
- Myös ei-tutkintoonjohtavassa koulutuksessa Päättynyt-tila on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun opinnot on saatettu päätökseen tarkoitetulla tavalla (esimerkiksi erikoistumiskoulutuksen sisältämät opinnot on suoritettu)
Yhteistyössä järjestetyt erikoistumiskoulutukset
Asiaa käsitelty mm. Viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmässä 21.12.2016 ja 16.3.2021
Yhteistyössä järjestettävien erikoistumiskoulutusten opiskeluoikeuksien ja suoritusten osalta on sovittu seuraava ohjeistus:
- Kun korkeakoulu Y tekee yhteistyötä korkeakoulu X:n kanssa ja X on se korkeakoulu, joka varsinaisesti valitsee opiskelijat (opiskeluoikeus syntyy ensisijaisesti korkeakoulussa X), niin korkeakoulu Y, joka toteuttaa osan ko. koulutukseen opintojaksoista antaa myös näille samoille opiskelijoille erikoistumiskoulutuksen opiskeluoikeuden, mutta tuo opiskeluoikeudessa organisaatioroolilla 3 tiedon siitä, että korkeakoulu X "omistaa" nuo opiskelijat
- Opintosuoritusten kirjaamisessa periaate on, että suoritus kirjataan siinä korkeakoulussa, jossa se suoritetaan
- VIRTAan tulee tuoda myös OPH:n antama erikoistumiskoulutuksen koodi. Useat korkeakoulut voivat tuoda saman koodin.
- Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo (YO)
- Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo (AMK)
Sivulle tulossa mm. seuraavaa ohjeistusta:
- Sektorikohtaisuus, kaksiportaisuus
- Virran kannalta tärkeää perustaa uusi opiskeluoikeus, kun tyyppi muuttuu. Eli luotava uusi opiskeluoikeus
- Siirto-opiskelun ohjeet
- Kirjoihintuloajankohta