Prosessilla kuvataan toimintaa, jolla ammatillisen koulutuksen järjestäjä mahdollistaa palvelun toteuttamisen. Prosessit kuvataan ylätasolla prosessikarttana ja niitä täydennetään tarkemmilla prosessien etenemistä kuvaavilla kaavioilla. Prosessien välillä liikkuvaa informaatiota kuvataan prosessien välisillä vuorovaikutuksilla.
Oppijan polun prosessit (ydinprosessit)
Oppijan polulla oppija hankkii omia tarpeitaan vastaavaa osaamista.
Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen edellytykset (tukiprosessit)
Tukiprosessit on tunnistettu ja nimetty prosessikarttatasolla, mutta niistä ei ole tehty vastaavia prosessin etenemistä kuvaavia visuaalisia prosessin kulkukaavioita kuten yhtenäisen oppijan polun mahdollistamiseksi tarvittavista prosesseista.
Prosessien välinen vuorovaikutus
Prosessien välisissä vuorovaikutuskaavioissa tunnistetaan oppijan polun prosessien välillä liikkuvan informaation lisäksi myös keskeiset tukiprosessit, jotka mahdollistavat tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen laadukkaasti.
Oppijan polun askeleet
Oppijan polun toteutukseen tarvittavat prosessit on ryhmitelty oppijan polun askeleiden mukaisesti.
Arkkitehtuurin kerrosnäkymät
Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurissa arkkitehtuurin kerrosnäkymä kuvaa, mitkä tietojärjestelmät sekä tietojärjestelmäpalvelut tukevat toiminnan prosesseja. Tästä linkistä pääset katsomaan viitearkkitehtuurissa tuotetut kerrosnäkymät.
Oppijan polun prosessit (ydinprosessit)
Oppijan polun askeleet: Hakeutuminen ja opintojen aloittaminen
Hakeutumisen ohjaus ja koulutukseen valinta
Opintojen aloittaminen mahdollistetaan hakeutumisen ohjauksen ja koulutukseen valinnan prosesseilla. Hakeutumisen ohjauksen tavoitteena on antaa opintoihin hakeutujalle ohjausta ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen. Koulutukseen valinnan tavoitteena on, että hakija aloittaa opinnot ammatillisessa koulutuksessa. Vaihtoehtoisesti tavoitteena on ohjata hakija hakeutumaan muihin, soveltuvampiin palveluihin.
Taulukko: Hakeutumisen ohjaus ja koulutukseen valinta (prosessialue)
| Prosessi | Kuvaus |
|---|---|
Koulutusmahdollisuuksien vertailu | Koulutuksen järjestäjät jakavat tietoa omasta koulutustarjonnastaan, jotta hakeutujalla on saatavilla tarkoituksenmukaista tietoa koulutusmahdollisuuksien vertailua varten. Koulutuksen järjestäjä ohjaa hakeutujaa soveltuvaan tutkintoon, tutkinnon osaan, koulutuksen tai tarvittaessa muun tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin. Hakeutuja saa ohjausta myös muilta ohjaavilta tahoiltaan. Hakeutuja vertailee saamiaan tietoja löytääkseen koulutusvaihtoehtoja, jotka vastaavat hänen kiinnostuksen kohteitaan. Hakeutuja tarkastelee koulutusmahdollisuuksia suhteessa opiskelu-, ura- ja työllistymistavoitteisiinsa sekä koulutusten valintaperusteiden, suoritustapoja ja aikatauluja sekä oppilaitosten erikoistumista. Vertailuihin perustuen hakeutuja tekee päätöksen hakukohteistaan. Huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle annetaan tietoa koulutusmahdollisuuksista ja hakeutumisesta. |
Haku | Henkilöllä on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan tutkintoa tai koulutusta (poikkeuksena henkilöstö- ja työvoimakoulutus). Hakija hakee häntä kiinnostavaan koulutukseen yhteishaussa, jatkuvassa haussa tai muussa haussa. |
Valinta | Koulutuksen järjestäjä käsittelee hakemuksen, tekee esityksen ja päätöksen opiskelijaksi ottamisesta valintaperusteiden mukaisesti. Hakija saa tiedon myönteisestä tai kielteisestä päätöksestä. Myönteisen päätöksen saanut hakija vastaanottaa opiskelupaikan. Jos hakija ottaa paikan vastaan hänelle muodostuu opiskeluoikeus kyseiseen koulutukseen. Kielteisen valintapäätöksen saaneelle hakijalle tarjotaan hakeutumisen ohjausta. Yhteishaun ja jatkuvan haun opiskelijavalinnassa hakija saa ohjausta muihin palveluihin tai uudelleen hakeutumiseen, mikäli hän ei tule valituksi. Oppivelvollisen ohjaus- ja valvontavastuussa oleva taho on vastuussa siitä, että oppivelvollinen hakee uudelleen tai ohjautuu muihin palveluihin. Henkilöstökoulutuksesta työnantaja sopii koulutuksen järjestäjän kanssa. Työvoimakoulutuksissa työ- ja elinkeinotoimisto sopii koulutuksen järjestäjän kanssa opiskelijoiden valinnasta. Työ- ja elinkeinotoimisto vastaa opiskelijan uudelleenohjauksesta, mikäli työvoimakoulutukseen ilmoitettu opiskelija ei saavu koulutukseen. Hakijasta tulee opiskelija, kun hän aloittaa opinnot. Oppivelvollisen hakeutumisen ohjauksesta vastuussa oleva taho vastaa oppivelvollisen ohjauksesta siihen saakka kunnes oppivelvollinen on aloittanut opintonsa. |
Prosessien välinen vuorovaikutus (hakeutuminen ja koulutukseen valinta)
Oppijan polun askeleet: Opintojen suunnittelu ja osaamisen hankkiminen
Henkilökohtaistaminen
Opinnot suunnitellaan ja niiden etenemistä seurataan henkilökohtaistamisen prosesseissa. Tavoitteena on rakentaa opiskelijalle yksilöllinen, oppijalähtöinen ja osaamisperusteinen opintopolku.
Taulukko: Henkilökohtaistaminen (prosessialue)
| Prosessi | Kuvaus |
|---|---|
Opiskelijan yksilöllisen opintopolun suunnittelu | Koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisen opintopolun. Opiskelijan urasuunnittelua, osaamistavoitteiden asettamista, ammatillista orientaatiota ja ammatillista kasvua tuetaan ja vahvistetaan jatkuvana toimintana. Koulutuksen järjestäjä selvittää ja tarkentaa yhdessä opiskelijan kanssa hänen tavoitteensa ja tarpeensa sekä suunnittelee tavoitteen saavuttamisen. Koulutuksen järjestäjä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen sekä tunnustaa osaamisen, joka vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tehdään opiskelijan toimittamien asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan tavoitteita vastaavan sekä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn ammattitaidon tai osaamisen hankkimisen. Koulutuksen järjestäjä selvittää opiskelijan opiskeluvalmiudet sekä ohjauksen ja tuen tarpeen ja suunnittelee opiskelijan tarpeiden mukaiset mahdolliset ohjaus- ja tukitoimet, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot, erityisen tuen mukaiset toimenpiteet ja osaamisen arvioinnin mukauttamisen. Tutkinnon perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista voidaan joiltakin osin poiketa, mikäli koulutuksen järjestäjä arvioi niiden olevan opiskelijan olosuhteet tai opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen huomioiden opiskelijalle kohtuuttomia tai mikäli poikkeaminen on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä opiskelijan kanssa, missä oppimisympäristöissä puuttuva osaaminen hankitaan ja millä tavalla hankittu osaaminen osoitetaan. Lisäksi perustutkintokoulutuksessa koulutuksen järjestäjä arvioi opiskelijalle toteutettavan opetuksen ja ohjauksen tuntimäärän jokaista tutkinnon osaa sekä yhteisen tutkinnon osan osa-aluetta kohden. Opiskelijan urasuunnitelma ja osaamistavoitteiden asettaminen tukee opiskelijan itsetuntemuksen, toimijuuden ja valintojen tekemisen kehittymistä. Koulutuksen järjestäjä ja työelämän edustaja auttavat ja ohjaavat opiskelijaa selvittämään opiskelijan urasuunnitelmia ja tavoitteita sekä niiden edellyttämää osaamista. Koulutuksen järjestäjä ja työelämän edustaja antavat opiskelijalle tietoa valinnanmahdollisuuksista. Koulutuksen järjestäjä tukee ja ohjaa opiskelijaa pohdinnoissa ja sellaisten valintojen tekemisessä, jotka edistävät opiskelijan tavoitteita, työllistymistä, työuralla etenemistä tai jatko-opintoihin siirtymistä. Koulutuksen järjestäjä huomioi opiskelijan elämäntilanteen ja sen mahdolliset muutokset. Opiskelijan yksilöllistä suunnitelmaa päivitetään joustavilla ja opiskelijan tilanteen huomioivilla valinnoilla. Mikäli opiskelijan tilanne muuttuu pysyvästi tai tilapäisesti siten, että tutkinnon tai koulutuksen suorittaminen ei yksilöllisillä valinnoillakaan ole mahdollista, voidaan opiskeluoikeutta muuttaa. Oppivelvollisten opiskelijoiden osalta opiskeluoikeuden muutosta voi seurata oppivelvollisuuden suorittamisen keskeytyminen, joka tehdään sen koulutuksen järjestäjän päätöksellä, jonka opiskelija oppivelvollinen on. Koulutuksen järjestäjä kirjaa opiskelijan yksilöllisen suunnitelman opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS). Suunnitelmaa tarkennetaan ja täsmennetään tarvittaessa osaamisen hankkimisen aikana. |
HOKSin laadinta ja ensikertainen hyväksyntä | Koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS). HOKS laaditaan opintojen alkuvaiheessa. HOKS ohjaa opiskelijan ammattitaidon tai osaamisen hankkimista ja osoittamista. Opiskelijan osaamisen kehittymistä seurataan ja HOKSia päivitetään tarvittaessa. Opiskelijan HOKSiin kirjataan yksilöllisesti tiedot suoritettavasta tutkinnosta, tutkinnon osista tai koulutuksesta sekä mahdollisesta suoritettavasta osaamisalasta. Lisäksi HOKSiin kirjataan aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, tarvittavan ammattitaidon tai osaamisen hankkimisen tarve sekä suunnitelma osaamisen hankkimisesta, osoittamisesta ja arvioinnista. HOKSiin kirjataan myös arvio perustutkinto-opiskelijan opetuksen ja ohjauksen määrästä. Lisäksi HOKSiin kirjataan opiskelijan urasuunnitelma. HOKSiin kirjataan mahdolliset ohjaus- ja tukitoimet, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot, ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen, erityisen tuen sisältö, osaamisen arvioinnin mukauttaminen ja yksilöllinen osaamisen arviointi. Koulutuksen järjestäjä laatii HOKSin yhdessä opiskelijan kanssa. Lisäksi koulutuksen järjestäjä tarjoaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle mahdollisuuden osallistua HOKSin laadintaan. Koulutuksen järjestäjä ja opiskelija laativat HOKSin yhdessä työelämän edustajan kanssa työelämässä hankittavan ja osoitettavan osaamisen osalta. Jos työvoimakoulutukseen sisältyy työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, HOKSin laadintaan voi osallistua myös työvoimahallinnon edustaja. Muut koulutuksen järjestäjän kanssa yhteistyössä toimivat tahot osallistuvat HOKSin laadintaan silloin, kun kyseessä on koulutuksen hankkiminen toiselta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä, lukiokoulutuksen järjestäjältä tai muulta toimijalta. Oppivelvolliselle opiskelijalle HOKS laaditaan siten, että suunnitelman mukainen ammatillisen tutkinnon suorittamisaika on enintään neljä vuotta. HOKSin hyväksyvät koulutuksen järjestäjä ja opiskelija. Lisäksi HOKSin hyväksyvät työelämän edustaja sekä muut koulutuksen järjestäjän kanssa yhteistyössä toimivat tahot siltä osin kuin ne osallistuvat HOKSin laadintaan ja päivittämiseen. |
Opiskelijan yksilöllisen opintopolun seuranta | Koulutuksen järjestäjä mahdollistaa opiskelijan osaamisen hankkimisen ja tavoitteiden saavuttamisen HOKSin mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä sitouttaa opiskelijaa tavoitteiden mukaisiin opintoihin ja tarvittaessa tarjoaa opiskelijalle ohjaus- ja tukipalveluita. Koulutuksen järjestäjä seuraa ja arvioi yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan osaamisen kehittymistä suhteessa tutkinnon tai koulutuksen perusteisiin ja opiskelijan HOKSin mukaisiin tavoitteisiin. Koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle palautetta osaamisen kehittymisestä. Työelämän edustaja seuraa opiskelijan osaamisen kehittymistä oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa sekä arvioi yhdessä opiskelijan ja koulutuksen järjestäjän kanssa opiskelijan osaamisen kehittymistä. Koulutuksen järjestäjä arvioi ohjauksen ja oppimisen tuen toteutumista ja varmistaa opiskelijan saaman ohjauksen ja tuen riittävyyden. Koulutuksen järjestäjä tekee tarvittaessa muutokset osaamisen hankkimisen tavoitteisiin, sisältöihin, opetukseen, muihin osaamisen hankkimisen tapoihin ja ajoittumiseen. Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava oppivelvollisen opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, jos oppivelvollinen ei suorita opintojaan HOKSinsa mukaisesti. Tiedot yksilöllisen opintopolun seurannasta ja etenemisestä sekä suunnitelman tarkennukset ja muutokset kirjataan opiskelijan HOKSiin. |
HOKSin päivittäminen | Koulutuksen järjestäjä päivittää laadittua ja hyväksyttyä HOKSia yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelman, tavoitteiden ja tarpeiden tarkentuessa tai muuttuessa tutkinnon tai koulutuksen suorittamisen aikana. Alaikäisen opiskelijan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla tulee olla mahdollisuus osallistua opiskelijan HOKSin päivittämiseen. Työelämän edustaja osallistuu HOKSin päivittämiseen niiltä osin kuin se koskee työelämässä tapahtuvaa osaamisen hankkimista ja osoittamista. Jos työvoimakoulutukseen sisältyy työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, suunnitelman päivittämiseen voi osallistua myös työvoimahallinnon edustaja. Muut koulutuksen järjestäjän kanssa yhteistyössä toimivat tahot osallistuvat HOKSin päivittämiseen silloin, kun kyseessä on koulutuksen hankkiminen toiselta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä, lukiokoulutuksen järjestäjältä tai muulta toimijalta. |
Prosessien välinen vuorovaikutus (henkilökohtaistaminen)
Opetus ja osaamisen hankkimisen ohjaus eri oppimisympäristöissä
Koulutuksessa opiskelija hankkii henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa mukaista tai muuta tarvittavaa osaamista. Osaaminen hankitaan opetuksen ja oppimisen ohjauksen prosesseissa. Tavoitteena on kouluttaa osaavia ammattilaisia.
Taulukko: Opetus ja osaamisen hankkimisen ohjaus eri oppimisympäristöissä (prosessialue)
| Prosessi | Kuvaus |
|---|---|
Osaamisen hankkiminen eri oppimisympäristöissä | Opiskelija voi hankkia osaamista monin tavoin eri oppimisympäristöissä. Ymmärtämällä erilaisten oppimisympäristöjen ominaispiirteitä ja oppimista niissä, on helpompi ohjata opiskelijaa hänen osaamistavoitteitaan tukevien oppimisympäristöjen äärelle. Digitaaliset oppimisympäristöt ovat digitaaliseen teknologiaan perustuvia oppimisratkaisuja, joissa opiskelijat hyödyntävät erilaisia sähköisiä resursseja, kuten digitaalisia oppimateriaaleja (esim. verkkosivustot, e-kirjat, äänikirjat) sekä sovelluksia ja työkaluja (esim. simulaatiot ja tietovisat). Digitaalisia oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi erilaiset verkko-oppimisalustat ja videoyhteydellä toteutettavat virtuaaliset luokkahuoneet. Digitaalisten oppimisympäristöt mahdollistavat osaamisen hankkimisen ajasta ja paikasta riippumatta, ja antavat monipuolisia mahdollisuuksia myös osaamisen hankkimisen suunnitteluun, seurantaan, tukemiseen ja arviointiin. |
Osaamisen kehittymisen seuranta | Koulutuksen järjestäjä seuraa osaamisen kehittymistä yhteistyössä opiskelijan, huoltajan sekä työelämän ja muiden tahojen kanssa. Edistymisen seuranta sisältää esimerkiksi opiskelijalle annettujen tehtävien suorittamisen seurantaa, keskusteluja opiskelijan kanssa ja digitaalisten alustojen hyödyntämistä. Osaamisen seuranta on monipuolista ja ottaa huomioon osaamisen hankkimisen tavoitteet erilaisissa oppimisympäristöissä. Osaamisen hankkimisen arvioinnissa huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja osaamisen tavoitteet. Menetelmiä voivat olla esimerkiksi suulliset ja kirjalliset kokeet, portfolioarviointi, vertaisarviointi, itsearviointi ja työssäoppimisen arviointi. Monipuolisten arviointimenetelmien käyttö antaa paremman kuvan opiskelijan osaamiseen kehittymisestä sekä valitsemaan opiskelijan tilanteeseen sopivia ohjaus- ja tukitoimia. |
Osaamisen hankkimisen ohjaus | Osaamisen hankkimisen ohjauksessa keskeistä on tunnistaa opiskelijan yksilölliset osaamisen hankkimisen tarpeet ja tarjota niihin sopivia tukitoimia, kuten henkilökohtaista ohjausta, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Tuen tarpeet on kyettävä ennakoimaan ja niihin on vastattava mahdollisimman varhain niiden tunnistamisen jälkeen. Tarvittaessa tukea voidaan antaa moniammatillisessa yhteistyössä esimerkiksi opinto-ohjaajien ja erityisopettajien kanssa. Ohjaus- ja tukiprosessiin sisältyy opiskelijan itse- ja vertaisarviointi sekä myös vastavuoroinen palautteen antaminen opiskelijan, koulutuksen järjestäjän, opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä työelämän edustajan kanssa. Palautetta ei tulisi kohdistaa vain osaamisen hankkimiseen vaan palautetta antaa myös osaamisen hankkimista tukevista prosesseista, kuten osaamisen hankkimisen ohjauksesta, tuesta ja arvioinnista. Näin saadaan tietoa, joka auttaa kehittämään prosesseja vastaamaan paremmin opiskelijan osaamisen hankkimiseen liittyviä tarpeita. |
Prosessien välinen vuorovaikutus (Opetus ja osaamisen hankkimisen ohjaus eri oppimisympäristöissä)
Opinto- ja uraohjaus
Opiskelija saa ohjausta opiskelua ja uraa koskevien valintojen tekemiseen sekä tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen ohjauksen prosesseissa. Ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan aktiivista toimijuutta ja osallisuutta sekä auttaa opiskelijaa kehittämään opiskelu- ja työelämätaitojaan, vahvuuksiaan ja itsetuntemustaan.
Taulukko: Ohjaus (prosessialue)
| Prosessi | Kuvaus |
|---|---|
Ohjauksen suunnittelu | Ohjauksen suunnittelussa arvioidaan ja tarkennetaan opiskelijan ohjaustarvetta, asetetaan ohjauksen tavoitteet ja suunnitellaan tavoitteiden mukaiset ohjaustoimenpiteet. Ohjauksen suunnitteluun osallistuvat opiskelija, koulutuksen järjestäjän edustaja sekä tarvittaessa opiskeluhuolto, opiskelijan omat verkostot ja työ- ja elinkeinoelämän edustaja. Ohjauksen tavoitteet perustuvat opiskelijan kokonaistilanteeseen, tarpeisiin ja vahvuuksiin. Opiskelija on aktiivinen toimija ohjauksen suunnittelussa. Ohjaus suunnittelussa huomioidaan saavutettavuus. Opiskelija tietää, keneltä hän saa ohjausta sekä mistä ja miten ohjaushenkilöstön tavoittaa. |
Ohjauksen toteuttaminen | Ohjaus toteutetaan opiskelijakeskeisesti ja vuorovaikutteisesti eri oppimisympäristöissä. Ohjausta voidaan toteuttaa yksilö-, pienryhmä-, ryhmä- ja vertaisohjauksen keinoin lähi-, etä- tai digiohjauksena. Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta. Ohjauksen toteuttamiseen osallistuvat opiskelija, koulutuksen järjestäjän edustaja sekä opiskelijan ohjaustarpeen mukaiset muut toimijat. Monialaisessa ohjauksessa opiskelijan ohjausprosessin kokonaisuus on koulutuksen järjestäjän edustajan vastuulla. |
Ohjauksen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi | Ohjauksen tavoitteiden mukaista toteuttamista seurataan säännöllisesti. Ohjauksen vaikuttavuutta arvioidaan opiskelijan, koulutuksen järjestäjän edustajan sekä muiden ohjaukseen osallistuvien tahojen yhteistyönä. Ohjauksen toimenpiteitä muutetaan tarvittaessa vaikuttavuuden arvioinnin perusteella. |
Prosessien välinen vuorovaikutus (opinto- ja uraohjaus)
Oppimisen tuki
Opiskelijalle tarvittaessa tarjottavia tukimuotoja ovat opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot, erityinen tuki ja vaativa erityinen tuki. Oppimisen tuen tavoitteena on auttaa oppijaa saavuttamaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukainen ammattitaito ja osaaminen.
| Prosessi | Kuvaus |
|---|---|
Oppimisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi | Opiskelijan oppimisen tuen tarve tunnistetaan ja arvioidaan. Arvioinnin perusteella valitaan opiskelijalle sopiva tukimuoto. Tukimuotoja ovat opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot, erityinen tuki ja vaativa erityinen tuki. Oppimisen tuen tarve voidaan tunnistaa ja arvioida käyttämällä erilaisia menetelmiä, kuten siirtymävaiheen tiedonsiirtoa, pedagogisia asiakirjoja, lausuntoja, alkukartoituksia, erilaisia testejä, havainnointia ja keskusteluja. Oppimisen tuen tarve voidaan tunnistaa ja arvioida ennen opintojen aloittamista, opintojen alussa tai opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada voimassa oleva tuen päätös oppivelvollisen ohjaus- ja valvontavastuussa olevalta taholta. |
Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot | Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot (OPVA-opinnot) suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaan. Suunniteltujen opintojen kesto ja sisältö dokumentoidaan opiskelijan HOKSiin. OPVA-opintojen tarkoituksena on, että opiskelija hankkii sellaista osaamista, joka antaa hänelle edellytykset osallistua tutkintokoulutukseen. OPVA-opinnot voivat olla esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen koulutusta niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat vahvistusta tutkintoon liittyvän sanaston hallinnassa. OPVA-opintojen avulla voidaan tukea opiskelijan matematiikan, vieraiden kielten ja digiosaamisen perusvalmiuksia sekä arjen- ja elämänhallintaa. OPVA-opinnoista ei kerry osaamispisteitä. |
Erityinen tuki | Opiskelija saa suunnitelmallista ja säännöllistä pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi erityisen tuen tavoitteena on edistää opiskelijan kokonaiskuntoutumista yhdessä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Erityisen tuen tarve voi perustua oppimisvaikeuksiin, vammaan, sairauteen tai muuhun perusteltuun syyhyn. Sovitut tukitoimet dokumentoidaan opiskelijan HOKSiin. Erityisestä tuesta tehdään hallintopäätös. Erityisen tuen sisältö ja erityiset opetusjärjestelyt sekä yhteistyö opiskeluhuollon ja opiskelijan verkostojen kanssa suunnitellaan yhdessä opiskelijan ja huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa. Opiskelija saa erityistä tukea opiskellessaan erilaisissa oppimisympäristöissä sekä osaamisen osoittamisessa. Erityinen tuki voidaan toteuttaa ryhmässä, pienryhmässä tai henkilökohtaisena tukena. Erityistä tukea saavan opiskelijan osaamisen arviointia voidaan mukauttaa laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa ammatillisissa perustutkinnoissa. Tällöin arvioidaan mukauttamistarve, järjestetään opiskelijan ja huoltajan tai muun laillisen edustajan kuuleminen, tehdään hallintopäätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta ja suunnitellaan mukauttaminen. Erityisen tuen toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan, arvioidaan ja päivitetään yhdessä opiskelijan ja huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa. Erityinen tuki päätetään ennen opintojen päättymistä tai tarvittaessa opintojen aikana, jos erityiseen tukeen ei ole enää tarvetta. |
Vaativa erityinen tuki | Vaativan erityisen tuen tehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän tehtävänä on järjestää koulutusta opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. Vaativan erityisen tuen kokonaisuudessa korostuu yhteistyö opiskelijan palveluverkoston kanssa opintojen ja opiskelijan kokonaiskuntoutumisen edistämisessä. Vaativaa erityistä tukea saavan opiskelijan osaamisen arviointia voidaan mukauttaa laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa ammatillisissa perustutkinnoissa. Tällöin arvioidaan mukauttamistarve, järjestetään opiskelijan ja huoltajan tai muun laillisen edustajan kuuleminen, tehdään hallintopäätös osaamisen arvioinnin mukauttamisesta ja suunnitellaan mukauttaminen. Vaativan erityisen tuen toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan, arvioidaan ja päivitetään yhdessä opiskelijan ja huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa. |
Prosessien välinen vuorovaikutus (oppimisen tuki)
Opiskeluhuolto ja hyvinvointi
Opiskeluhuoltoon ja opiskelijan hyvinvointiin liittyviä prosesseja ovat yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskeluhuolto, opiskeluarjen tuki sekä opiskelijakunta, tutortoiminta ja muu vaikuttaminen. Tavoitteena on edistää ja tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia, opiskelukykyä ja sen edellytyksiä. Lähtökohtana on oppijalähtöinen, arvostava, mielipiteitä kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus.
Taulukko: Opiskeluhuolto ja hyvinvointi (prosessialue)
| Prosessi | Kuvaus |
|---|---|
Yhteisöllinen opiskeluhuolto | Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koko oppilaitokseen kohdentuvia toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, opiskelukykyä, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristöjen terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ei ole erillinen yksikkö vaan on osa oppilaitoksen päivittäistä toimintaa. Sen toteuttamiseen osallistuvat koko oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuollon sekä sidosryhmien toimijat. Käytännössä yhteisöllinen opiskeluhuoltoa toteutetaan sisällyttämällä siihen liittyviä näkökulmia opetuksen sisältöihin, menetelmiin ja järjestelyihin sekä muuhun toimintaan. |
Yksilökohtainen opiskeluhuolto | Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle suunniteltuja opiskeluterveydenhuollon palveluita, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluita, monialaisen asiantuntijaryhmän palveluita sekä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden palveluita. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen edellyttää opiskelijan suostumusta. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Tarvittaessa perustetaan yksilöllisen opiskeluhuollon tukitoimena monialainen asiantuntijaryhmä. |
Opiskeluarjen tuki | Opiskeluarkea tuetaan oppilaitoksen lakisääteisillä rakenteilla ja yhteisöllisellä toimintakulttuurilla. Tukea tarjotaan yhteistyössä oppilaitosyhteisön, opiskelijan sekä alaikäisen huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa. Toimivan opiskeluarjen kannalta on tärkeää huomioida, että jokainen opiskelija voi myös itse edistää positiivista opiskeluilmapiiriä. Jo pienillä arjen teoilla, kuten toisten kunnioittamisella sekä opiskelutilojen ja ympäristön siisteyden ylläpitämisellä on suuri vaikutus. Opiskelija on lähtökohtaisesti itse vastuussa omasta terveydestään, ruokailustaan ja riittävästä unesta. Opiskelijan tulee myös selvittää poissaolonsa opettajalle ja huolehtia opiskeluvälineiden kunnosta. Opiskelijaa on hyvä rohkaista hakemaan apua aina, kun hänellä on huoli omasta tai opiskelukaverinsa jaksamisesta. Opiskeluarkea tukevat myös erilaiset opintoetuudet. Opiskelija hakee opintoetuuksia suoraan Kelalta. Koulutuksen järjestäjä ohjaa opiskelijaa tarvittaessa etuuksien hakemisessa. Opiskelija voi saada erilaisia opiskelija-alennuksia ja maksuttomia etuja. Päätoiminen opiskelija on esimerkiksi oikeutettu yhteen maksuttomaan aterian päivässä. Etuus ei koske oppisopimus- ja työvoimakoulutuksessa opiskelevia. Oppilaitoksen opiskelijat kuuluvat vakuutusturvan piiriin. Erityistä ja vaativaa erityistä tukea saavalla opiskelijalla on erikseen määriteltyjä oikeuksia. |
Opiskelijakunta, tutortoiminta ja muu vaikuttaminen | Opiskelijakuntatoiminta tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon koskien esimerkiksi sääntöjä, opiskelutiloja, opetussuunnitelmaa ja tapahtumia. Kaikki opiskelijat muodostavat opiskelijakunnan. Opiskelijat valitsevat keskuudestaan jäsenet opiskelijakunnan hallitukseen. Tutoreina toimivat opiskelijat, jotka valmennetaan tutortoimintaan. Tutorin tehtävänä on rakentaa luottamukselliset suhteet ohjattavien opiskelijoiden ja ryhmien kanssa. Tutor toimii ohjattavilleen aina esimerkkinä, joten hänen tulee kannustaa käytöksellään väkivallattomuuteen ja ottamaan toiset huomioon. Tutortoimintaan sisältyy erilaisten tilaisuuksien suunnittelua, järjestämistä sekä niiden arviointia. Tilaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida myös kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Tutortoimintaan kuuluu myös yhteistyö oppilaitoksen sisällä ja sen ulkopuolella olevien sidosryhmien kanssa. Tutor voi esimerkiksi toimia oman ammattialan asiantuntijana ja edustajana viestitettäessä koulutuksen sisällöstä peruskoululaisille ja muille alasta kiinnostuneille.
|
Prosessien välinen vuorovaikutus (opiskeluhuolto)
Oppijan polun askeleet: Osaamisen osoittaminen ja arviointi
Osaamisen arviointi ja todentaminen
Osaamisen karttumista arvioidaan osaamisen osoittamisen, arvioinnin ja todentamisen prosesseissa. Tavoitteena on dokumentoida opiskelijan osaamisen taso.
Taulukko: Osaamisen arviointi ja todentaminen (prosessialue)
| Prosessi | Kuvaus |
|---|---|
Osaamisen osoittaminen | Koulutuksen järjestäjä suunnittelee tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn ammattitaidon ja osaamisen osoittamisen. Osaamisen osoittaminen suunnitellaan yksilöllisesti tutkinnon tai koulutuksen osittain. Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan näytössä, eli tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa. Osaaminen voidaan osoittaa myös muilla tavoin kuin näytössä. Näin voidaan toimia esimerkiksi yhteisten tutkinnon osien tai tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen osia suoritettaessa. |
Osaamisen arviointi | Ammattitaidon ja osaamisen arviointi tapahtuu näytön tai muun osaamisen osoittamisen perusteella. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Arvioijista toinen on pedagogisesti pätevä ja kelpoinen opettaja (tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja) ja toinen työelämän edustaja. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus myös suoritustensa itsearviointiin, mutta itsearviointi ei vaikuta osaamisen arviointiin tai siitä annettavaan arvosanaan. Opiskelija arvioi osaamistaan hänelle asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja osaamisen näkyville tuomiseen. |
Osaamisen todentaminen | Koulutuksen järjestäjä dokumentoi opiskelijan osoittaman ja saavuttaman osaamisen. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin ja hänelle on varattava tilaisuus tutustua syntyneeseen arviointiaineistoon. Opiskelija voi pyytää arvioijilta kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 vuorokauden kuluessa arvioinnista ja sen perusteluista. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle mahdollisuus osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Puuttuvan osaamisen hankkimisen ja osaamisen osoittamisen suunnitelma päivitetään opiskelijan HOKSiin. |
Prosessien välinen vuorovaikutus (osaamisen arviointi ja todentaminen)
Oppijan polun askel: Tavoitteen saavuttaminen
Opintojen päättäminen
Tavoitteena on, että opiskelija saa todistuksen HOKSinsa mukaisen tavoitteensa saavuttamisesta tai suorittamistaan opinnoista opintojen päättyessä.
Taulukko: Opintojen päättäminen (prosessialue)
| Prosessi | Kuvaus |
|---|---|
Valmistuminen | Opiskelija valmistuu ja hänen opiskeluoikeutensa päättyy, kun hän on suorittanut tavoitteensa mukaisen tutkinnon tai koulutuksen. Koulutuksen järjestäjä vahvistaa valmistumisen tarkistamalla opintosuoritukset, tekemällä opintohallintojärjestelmään valmistumisen merkinnät sekä muodostamalla todistuksen. Koulutuksen järjestäjä antaa opiskelijalle todistuksen sekä vastaa myös todistuksen arkistoinnista. Opetushallitus lähettää valmistuneelle opiskelijalle opiskelijapalautteen päättökyselyn. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteen avulla seurataan opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutuksen järjestämiseen ja sen vaikuttavuuteen. |
Eroaminen ja eronneeksi katsominen | Opiskelijan opiskeluoikeus sen hetkisissä opinnoissa päättyy opiskelijan erotessa, katsottaessa opiskelija eronneeksi tai opiskeluoikeuden peruuntuessa. Opiskelija voi erota opinnoistaan ilmoittamalla siitä kirjallisesti koulutuksen järjestäjälle. Oppivelvollinen opiskelija voi erota opinnoista omalla ilmoituksella vain siinä tapauksessa, että hän on aloittanut uudet oppivelvollisuuden suorittamisen edellyttämät opinnot. Koulutuksen järjestäjä ohjaa opiskelijaa toiseen koulutukseen hakeutumisessa ja lisäksi oppivelvollisen osalta varmistaa, että oppivelvollinen on aloittanut uudet opinnot. Opiskelija katsotaan eronneeksi ilman omaa ilmoitustaan, mikäli on ilmeistä, ettei opiskelija tarjotuista ohjaus- ja tukitoimista huolimatta aio osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa mukaiseen osaamisen hankkimiseen tai osoittamiseen. Eronneeksi katsomista edeltää opiskelijalle tarjottava mahdollisuus tulla kuulluksi asiassaan. Eronneeksi katsomisesta tehdään hallintopäätös opiskeluoikeuden päättymisestä. Päätös toimitetaan opiskelijalle sekä huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle ja se sisältää valitusoikeuden sekä ohjeet päätöksestä valittamiseen. Oppivelvollinen on katsottava eronneeksi viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän on viimeisen kerran osallistunut henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmansa mukaiseen osaamisen hankkimiseen tai osoittamiseen. Opiskelijan opiskeluoikeus voidaan perustelluista syistä peruuttaa tutkinnoissa, joihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia (SORA-lainsäädäntö). Opiskeluoikeus kyseisessä tutkinnossa voidaan peruuttaa, mikäli opiskelija on toistuvasti vaarantanut toisen henkilön terveyttä tai turvallisuutta tai mikäli opiskelija ei täytä tutkintoa koskevia terveydentilan tai toimintakyvyn vaatimuksia. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua suorittamaan muuta tutkintoa tai koulutusta. Henkilö voi hakea peruutetun opiskeluoikeutensa palauttamista koulutuksen järjestäjältä osoittamalla, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Koulutuksen järjestäjä ilmoittaa 18–28-vuotiaan eronneen, eronneeksi katsotun tai opiskeluoikeutensa peruuttamalla menettäneen nuoren tiedot hänen kotikuntansa etsivälle nuorisotyölle. Eronneeksi katsotun oppivelvollisen tiedot koulutuksen järjestäjä ilmoittaa oppivelvollisen kotikunnan oppivelvollisuuden suorittamista ohjaavalle ja valvovalle taholle. Opiskeluoikeuden päätyttyä opiskelijalle annetaan todistus hänen suorittamistaan opinnoista. |
Prosessien välinen vuorovaikutus (opintojen päättäminen)
Oppijan polun askel: Osaamisen hyödyntäminen
Työelämään, jatko-opintoihin tai palveluun siirtyminen
Tavoitteena on pyydettäessä tukea valmistuneen opiskelijan urasuunnittelua, siirtymistä koulutuksesta jatko-opintoihin tai palvelujen piiriin moniammatillisen yhteistyön ja verkostojen avulla. Alumnitoiminnan tavoitteena on tiivistää yhteistyöstä oppilaitosten ja niistä valmistuneiden henkilöiden välillä kehittäen näin ammatillista koulutusta.
Taulukko: Työelämään, jatko-opintoihin tai palveluun siirtyminen (prossessialue)
| Prosessi | Kuvaus |
|---|---|
Työelämään ohjaus | Työelämään ohjauksessa tuetaan valmistuneen opiskelijan työelämään siirtymistä. Osa valmistuvista voi tarvita tässä vaiheessa tukea ja neuvoja runsaastikin, kun taas osalla voi olla työpaikka jo olemassa. |
Jatko-opintoihin ohjaus | Jatko-opintoihin ohjaus on ammatilliseen perustutkintoon valmistuneen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaista ohjausta, jonka tarkoituksena on auttaa henkilöä jatko-opintoihin hakeutumisessa. Opiskelija on oikeutettu saamaan jatko-opintoihin ohjausta sen koulutuksen järjestäjältä, jonka oppilaitoksesta hän on valmistunut. Oikeus saada jatko-opintoihin ohjausta on tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. |
Palveluun ohjaus | Koulutuksen järjestäjä voi ohjata valmistunutta opiskelijaa hänelle soveltuvien palveluiden äärelle oppilaitoksen ulkopuolella. Opiskelija voidaan ohjata esimerkiksi erilaisiin työllistymisen tuen palveluihin (Kela, kuntien työllisyyspalvelut, TE-toimistot, oppilaitoksen omat palvelut), sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tai toisen oppilaitoksen palveluihin. |
Alumniverkostoon osallistuminen | Alumnitoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Alumnit ovat oppilaitoksesta aiemmin valmistuneita, jotka haluavat olla mukana kehittämässä ammatillista koulutusta sekä pitää yhteyttä opiskelijoiden verkostoon ja kouluunsa. Alumnit voivat halutessaan esim. kertoa omasta urapolustaan ja opiskelumuistoistaan nykyopiskelijoille ja peruskoululaisille. |