Table of Contents |
---|
Info | ||
---|---|---|
| ||
Tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden julkaisutiedonkeruun 2015 ohjeistus on valmis ja lukittu |
1. Julkaisutiedonkeruu
Anchor | ||||
---|---|---|---|---|
|
Tämä ohje koskee valtion tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden vuoden 2015 julkaisujen tiedonkeruuta. Tiedot kerätään kahdessa eri vaiheessa vuoden 2016 aikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on tietohallintolain (10.6.2011/20110634), valtiovarainministeriön siitä antamien ohjeiden (VM/1531/00.01.02.03/2012) sekä valtioneuvoston valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksesta kokonaisuudistuksesta 5.9.2013 tekemän periaatepäätöksen nojalla valmistellut korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten julkaisutiedonkeruun yhtenäistämistä. Myös yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat olleet valmistelun piirissä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt julkaisutietoja yliopistoilta vuodesta 2011 ja ammattikorkeakouluilta vuodesta 2012 alkaen. Julkaisutiedonkeruun laajentaminen toteutetaan asteittain siten, että kukin tutkimusorganisaatio liittyy siihen omien valmiuksiensa mukaan. Julkaisutiedonkeruun laajentamisen pilotoinnissa mukaan liittyi neljä tutkimuslaitosta (THL, METLA, MTT ja SYKE) sekä kaikki viisi yliopistollista sairaalaa. Näiden organisaatioiden vuoden 2014 julkaisutiedot kerättiin keväällä 2015.
Tämän ohjeistuksen lisäksi OKM on koonnut julkaisutiedonkeruusta erillisen tutkijaohjeistuksen, joka on suunnattu ensisijaisesti tutkijoille auttamaan tutkijaa ymmärtämään opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruun periaatteita.
1.1. Tietojen toimittaminen
Mukaan liittyvät tutkimuslaitokset ja yliopistolliset sairaalat voivat toimittaa vuoden 2015 julkaisutietonsa joko ensimmäisessä tai toisessa tiedonkeruuvaiheessa:
Ensimmäinen vaihe (maaliskuu 2016)
- Tiedot raportoidaan samaan tapaan kuin korkeakouluista 14.3.2015 mennessä: joko csv-muotoisina tiedostoina* sähköpostitse tai VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta xml-siirtotiedostoina
- Tiedot julkaistaan JUULIissa kesäkuussa ja Vipusessa loppuvuodesta
Toinen vaihe (syyskuu 2016)
- Tiedot raportoidaan VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta xml-siirtotiedostoina
- csv-muotoisia tiedostoja ei oteta enää vastaan
- Tiedot julkaistaan JUULIissa ja Vipusessa loppuvuodesta
OKM määrittää tietoihin julkaisufoorumiluokituksen julkaisujen viitetietojen pohjalta. Kohdassa 3.3.1.30. kerättävää tietoa julkaisufoorumiluokituksesta käytetään tämän määrittelyn pohjalla. Mikäli kerättävissä tiedoissa on selkeitä puutteita, jotka estävät julkaisujen julkaisufoorumitasojen määrittelyn, ministeriö varaa oikeuden tarkistuttaa tietoja organisaatioilla. Erityisesti tämä koskee konferenssijulkaisujen tietoja.
*) CSV-muotoisen tiedoston tulee olla mallitiedoston mukainen.
1.2. Tietosisältö
Tässä ohjeistuksessa kuvatut julkaisutiedonkeruun määritelmät koskevat ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuta. Yksittäisillä organisaatioilla saattaa olla erilaisia tarpeita ja määritelmiä julkaisutietojen keruussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää tietoja tiedepolitiikan valmisteluun.
Julkaisutietojen keräämisellä halutaan saada tietoa suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Täten tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee A) pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön ja B) tekijöillä ja tutkimus- ja asiantuntijatyöllä tulee olla yhteys tutkimusorganisaatioon. Esimerkiksi pelkästään harrastus-, järjestö- tai liiketoimintaan liittyviä julkaisuja, jotka eivät perustu tutkimustoimintaan, ei raportoida. Myöskään pelkästään markkinointiviestintään tarkoitettuja julkaisuja ei raportoida. Julkaisun tulee sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä siten, ettei sitä aikaisemmin ole julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa. Näin ollen esimerkiksi julkaisuarkistoon (esim. arXiv.org) tallennettu julkaisu voidaan raportoida sen ilmestyttyä lehdessä tai muussa raportoitavassa muodossa.
Yhteys organisaatioon edellyttää, että tekijä on organisaatioon palvelussuhteessa julkaisua koskevan tutkimus- ja kirjoitustyön aikana, tai että organisaatio on voimavarojen ja työympäristön (laitteet,aineistot, tutkimusryhmä) tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon (esim. apurahatutkijat). Käytännössä yhteys organisaatioon todetaan useimmiten tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella (eli tekijä mainitsee julkaisussa organisaation nimen). On kuitenkin tapauksia, joissa tekijälle ei ole em. yhteyttä organisaatioon, vaikka affiliaatiotieto onkin mainittu julkaisussa tai tekijällä on yhteys organisaatioon, vaikka affiliaatiotietoa ei ole mainittu julkaisussa. Organisaatiolla on vastuu tunnistaa julkaisuihin merkityistä affiliaatioista oikeat affiliaatiot. Mikäli julkaisu ei sisällä tekijöiden affiliaatiotietoja, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa, taikka yhteys organisaatioon tulee todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä. Julkaisut kirjataan sille organisaatiolle, jossa julkaisuun liittyvä tutkimustoiminta on pääasiallisesti tehty, vaikka tutkija olisi siirtynyt toiseen organisaatioon ennen julkaisun ilmestymistä.
Julkaisun teon olennainen mahdollistaminen muuten kuin palvelussuhteen kautta vaihtelee tieteenaloittain, mutta yleisesti ottaen pelkkä työhuoneen luovuttaminen tutkijan käyttöön ei vielä tarkoita olennaista mahdollistamista.
Yhteisjulkaisuissa raportoidaan sen kaikki kirjoittajat, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen organisaatiota kohden. (Esim. mikäli organisaatiolla x on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja organisaatiolla y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaalleen kumpaakin organisaatiota kohti).
Julkaisulla täytyy olla aina ulkopuolinen julkaisija, eli tekijän itsensä kustantamia omakustanteita tai omilla kotisivuilla julkaistuja dokumentteja ei raportoida. Myöskään esimerkiksi yksittäisen kirjaston julkaisuarkiston kautta tekijän itse julkiseksi saattamia julkaisuja ei raportoida, mikäli julkaisemisesta ei ole päättänyt tutkijasta riippumaton ulkopuolinen taho.
Seuraavassa esitellään joitakin käsitteitä, joita käytetään julkaisutiedonkeruun ohjeistuksessa ja julkaisutyyppiluokituksessa . Käytetyt käsitteet ja määritykset ovat yhdenmukaisia julkaisufoorumihankkeessa käytettyjen käsitteiden kanssa.
2. Julkaisu Anchorjulkaisukriteerit julkaisukriteerit
julkaisukriteerit | |
julkaisukriteerit |
Tutkimuslaitoksilta ja yliopistollisilta sairaaloilta kerättävät julkaisut voidaan niiden käyttötarkoituksen mukaan karkeasti erottaa neljään ryhmään;
- julkaisut, jotka on tarkoitettu edistämään tiedettä sekä tuottamaan uutta tietoa (julkaisutyypit A-C),
- julkaisut, jotka ovat tarkoitettu levittämään tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön (julkaisutyyppi D)
- julkaisut jotka levittävät tieteellistä ja ammatillista tietoa ympäröivään yhteiskuntaan (julkaisutyyppi E)
- opinnäytteet (julkaisutyyppi G)
Julkaisut luokitellaan em. ryhmiin julkaisukanavien ja julkaisukanavien kohdeyleisön perusteella. Varsinkin tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen osalta kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin samantyyppisiä. Selkeyden vuoksi ammatillisen julkaisun määritelmän yhteydessä on lueteltu muutama esimerkki ammattiyhteisölle suunnatusta julkaisusta. Poikkeuksen yllämainittuun muodostavat ammattilehdet, joissa julkaistaan myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Mikäli ko. lehdet ovat luokiteltu julkaisufoorumin tasoille 1-3, niissä julkaistut vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit merkitään julkaisutyyppeihin A1 tai A2, huolimatta siitä, että ko. lehdet on ensisijaisesti suunnattu ammattiyhteisölle (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede). Muuten ko. lehtien vertaisarvioimattomat artikkelit merkitään julkaisutyyppiin D1 (artikkeli ammattilehdessä).
Julkaisufoorumi luokittelee tasoille 1-3 kaikkien tutkimusalojen keskeisimmät tieteelliset julkaisukanavat (lisätietoja luokituksesta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/). Julkaisufoorumin tieteellisen julkaisukanavan määritelmä on yhdenmukainen OKM:n tiedonkeruun kanssa. Julkaisukanavan tieteellisyyden lisäksi julkaisufoorumissa arvioidaan myös julkaisukanavan paikallisuutta ja merkityksellisyyttä suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten tasot 1-3 eivät kata kaikkia ko. määritelmän täyttäviä tieteellisiä julkaisukanavia.
Tämän mukaisesti julkaisufoorumin tasoille 1-3 sijoitetut lehdet, sarjat ja kirjakustantajat ovat yllämainittuja tieteelliselle yhteisölle suunnattuja julkaisukanavia (ks. myös yllämainitut poikkeustapaukset), mutta julkaisukanava voi olla tieteellinen, vaikkei se olisikaan sijoitettu julkaisufoorumihankkeen tasoille 1-3. Julkaisufoorumihankkeessa tasoille 1-3 luokiteltujen tieteellisten julkaisukanavien lista on nähtävillä ja ladattavissa osoitteessa http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.
Mikäli julkaisu on ilmestynyt/on ilmestymässä tieteellisellä julkaisukanavalla, jota ei ole luokiteltu julkaisufoorumissa, ko. julkaisukanavaa voidaan ehdottaa arvioitavaksi Julkaisufoorumin ehdotussivun kautta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/ehdota.php.
Alla on määritelty tarkemmin tieteellinen julkaisu, ammatillinen julkaisu ja yleistajuinen julkaisu (em. ryhmät 1-3).
2.1. Tieteellisen julkaisun määritelmä
Julkaisutyyppiluokittelussa on käytetty termiä tieteellinen julkaisu, jolla tarkoitetaan em. ryhmään 1 kuuluvia julkaisuja. Tieteellisiä julkaisuja yhdistää seuraavien kolmen ehdon täyttyminen.
- Julkaisun täytyy tuottaa uutta tietoa suhteessa muuhun aiempaan tutkimustietoon samasta asiasta.
- Julkaisu täytyy olla esitettynä muodossa joka antaa mahdollisuuden tutkimustulosten todentamiseen ja/tai niiden käyttöön uudessa tutkimuksessa ja jonka avulla toiset tutkijat voivat arvioida tutkimustuloksia ja käyttää niitä omassa työssään.
- Julkaisun julkaisukanava on erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisuun, ja sillä on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta sekä vertaisarviointikäytäntö. (Huom. Tieteellisillä julkaisukanavilla voidaan julkaista myös vertaisarvioimattomia julkaisuja).
Kaikkia kriteerejä sovelletaan kullekin tieteenalalle muodostuneiden vakiintuneiden käytäntöjen mukaan.
2.2. Ammatillisen julkaisun määritelmä
Ammatillisella julkaisulla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön. Ammatillisten julkaisujen pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua ja soveltaa tietoa käytännön työssään. Tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, ja lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin saman tyyppisiä. Ammatillisen julkaisun määrittelemiseksi ei ole olemassa vakiintuneita tapoja. Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyminen yhdistää ammatillisia julkaisuja:
- Julkaisu tuottaa uutta tietoa ammatillisen yhteisön käyttöön. Julkaisun tuottamia tietoja ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
- Julkaisu on julkisesti saatavilla
- Julkaisukanavalla on olemassa toimituskunta / julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista
Ammatillisia julkaisukanavia ovat esimerkiksi seuraavat ammattilehdet:
Metsälehti, Käytännön maamies, Sosiaalitieto, Kehittyvä elintarvike, Acatiimi, Journalisti, Arkkitehti, Sairaanhoitaja, Puutarha & kauppa, Ulkopolitiikka ja Opettaja.
Ammatillisiksi julkaisuiksi raportoidaan myös erilaiset poliittisen tai ammatillisen päätöksenteon tueksi tuotetut tieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvat selvitykset ja raportit, joiden tilaaja ja kustantaja on tyypillisesti julkinen taho, kuten ministeriö, virasto tai valtion tutkimuslaitos. Ne merkitään julkaisutyyppiin D4.
2.3. Yleistajuisen julkaisun määritelmä
Yleistajuisilla julkaisuilla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa suurelle yleisölle ja joiden sisällön ymmärtäminen ei edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan. Esimerkkejä yleistajuisista julkaisuista ovat yleistajuiset kirjat, julkiseen keskusteluun osallistuvat kirjoitukset sanomalehdissä, yleistajuisissa aikakauslehdissä ja verkkoalustoilla.
Joissakin tapauksissa yleistajuisen ja ammatillisen julkaisukanavan välinen ero on vakiintumaton. Lähtökohtaisesti yleistajuisen ja ammatillisen julkaisun erottaa toisistaan julkaisukanavan kohdeyleisö tai vaihtoehtoisesti julkaisukanavaa/lehteä julkaisevan järjestön jäsenistö. Mikäli julkaisukanavan kohdeyleisö tai julkaisevan järjestön jäsenistö ei ole rajattu tiettyyn ammattiryhmään, julkaisukanavan julkaisut luokitellaan lähtökohtaisesti yleistajuisiksi julkaisuiksi.
2.4. Vertaisarviointi Anchorvertaisarviointi vertaisarviointi
vertaisarviointi | |
vertaisarviointi |
Tieteellisten julkaisujen vertaisarvioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa tutkimustuloksia julkaiseva lehti, konferenssi tai kirjakustantaja pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan ennakkoarvion julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Julkaisutiedonkeruussa edellytetään, että vertaisarviointi täyttää seuraavat kriteerit:
- Julkaisun arvioijat ovat olleet riippumattomia suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen. Riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole julkaisusarjan (lehti tai kirjasarja) tai julkaisun (kokoomateos, lehden erikoisnumero, konferenssijulkaisu) toimittajia.
- Prosessissa on arvioitu aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.
- Arvioitavana on ollut koko julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, ei pelkästään abstrakti tai ote.
- Kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen referee-lausunnon (alkuperäinen lausunto tai toimituskunnan/päätoimittajan tiivistelmä).
Vertaisarviointi tulee voida epäselvissä tapauksissa todistaa kirjallisen lausunnon perusteella. Vertaisarviointia edellytetään julkaisutyyppeihin A1, A2, A3, A4, C1 ja C2 raportoitavilta julkaisuilta. Jos kotimainen tiedekustantaja käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta, edellä mainittuihin julkaisutyyppeihin raportoidaan ainoastaan tunnuksella merkityt artikkelit ja erillisteokset (http://www.tsv.fi/tunnus/listaus.php).
Huom. Aiemmasta ohjeistuksesta poiketen myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja). Lisäksi myös tieteellisiltä erillisteoksilta (C1) edellytetään vertaisarviointia.
2.5. Konferenssijulkaisu
Konferenssijulkaisulla tarkoitetaan säännöllisesti toistuvassa konferenssissa esitettäväksi ja julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelien kokoelmaa, joka julkaistaan konferenssin omassa julkaisusarjassa tai ulkopuolisen tiedekustantajan tai konferenssin järjestäjän toimesta (ks. alla oleva taulukko). Tämä on tyypillinen julkaisumuoto tietojenkäsittelytieteessä ja tekniikan aloilla. Konferenssijulkaisun julkaisija voi olla:
- konferenssin taustalla oleva tieteellinen yhteisö tai järjestö, jolloin julkaisu julkaistaan joko
- yhteisön omassa sarjassa, jolla on ISSN, tai
- yhteisön tukemana, mutta ei sarjajulkaisuna, jolloin julkaisulla ei ole ISSN-numeroa, mutta on ISBN-numero.
- konferenssin järjestävä paikallinen host-organisaatio, esim. yliopisto. Tällöin julkaisulla on yleensä vain ISBN.
- ulkopuolinen taho, kuten esim. Springerin Lecture Notes in Computer Science –sarja. Ulkopuolisten kustantajien sarjoihin voidaan myös valita eri konferenssien tärkeimpiä julkaisuja. Tällöin julkaisulla on yleensä monografia- tai sarjajulkaisun ISSN.
Konferenssijulkaisu ei ole tyypillinen julkaisumuoto yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä tai luonnon- ja lääketieteissä. Ainutkertaisen tapahtuman esitysten pohjalta valmistetun kokoomateoksen artikkelit merkitään kokoomateosartikkeleiksi. Tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, vaikka ne perustuisivat konferenssissa pidettyyn esitykseen, merkitään aina lehtiartikkeleiksi.Edellä mainituissa tapaukssa myös julkaisufoorumitaso määräytyy ko. julkaisutyypin käytännön mukaisesti. Konferenssijulkaisujen julkaisufoorumitason määritetään aina tapahtuman vakiintuneella nimellä Julkaisufoorumissa luokitellun konferenssin perusteella.
Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla. Pelkästään yksittäisen kirjaston aineistoissa (esim. julkaisuarkisto) tai tutkijan kotisivuilla julkisena oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla. Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta.
Konferenssijulkaisuissa julkaistaan erilaajuisia julkaisuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa otetaan huomioon vain täydelliset kirjalliset versiot konferenssiesitelmistä (full paper). Full paper määritellään alalla vallitsevan käytännön mukaan, sivumäärä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Konferenssiesitelmien abstrakteja, laajennettuja abstrakteja (extended abstract), postereita tai Powerpoint- esityksiä ei oteta huomioon. Luokkaan A4 kuuluvat vain sellaiset artikkelit, joiden vertaisarviointi on suoritettu koko käsikirjoituksen, ei vain tiivistelmän perusteella.
Konferenssijulkaisun tärkeimmät viitetiedot on esitelty seuraavan sivun taulukossa (tiedonkeruun pakolliset tiedot on määritelty sivun 24 taulukossa). Säännöllisesti toistuvan konferenssin vakiintunut nimi esiintyy tyypillisesti emojulkaisun nimessä.
Anchor | ||||
---|---|---|---|---|
|
2.6. Sähköinen julkaisu
Vain sähköisessä muodossa jaetuista dokumenteista (esim. verkkolehdet, -alustat) raportoidaan ainoastaan ne, jotka täyttävät muille julkaisuille asetetut yleiskriteerit sekä julkaisutyyppikohtaiset kriteerit (esim. ISSN-tunnuksen ja ISBN-numeron suhteen). Kukin julkaisu merkitään vain kerran, vaikka sillä olisikin useampi ilmestymismuoto (esim. sähköinen ja painettu).
2.7. Käännökset ja uudet painokset
Omien tai muiden tekstien käännöksiä ei pääsääntöisesti oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa. Ainoan poikkeuksen muodostaa käännös, jonka yhteydessä joissa toimittajalla/kääntäjällä on laaja johdanto tai esipuhe, tällöin johdanto merkitään luokkaan A3, B2, D2 tai E1. Myöskään julkaisujen uusia painoksia tai verkkojulkaisujen päivityksiä ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden.
2.8. Julkaisuvuosi Anchorjulkaisuvuosi julkaisuvuosi
julkaisuvuosi | |
julkaisuvuosi |
Julkaisuvuosi tarkoittaa pääsääntöisesti vuotta, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot. Erityisesti tieteellisten aikakauslehtiartikkeleiden osalta julkaisuvuosi voidaan määritellä kahdella eri tavalla, ks. seuraava kappale. Julkaisuvuosi on yleisesti näkyvissä julkaisussa. Jos näin ei ole, julkaisijan täytyy voida todentaa julkaisuvuosi. Julkaisuvuosi tarkoittaa julkaisuun merkittyä julkaisuvuotta, joka saattaa olla eri kuin vuosi jona julkaisu on fyysisesti tai sähköisesti saatavilla.
Julkaisu voidaan julkaista A) vain elektronisessa muodossa (online only), B) elektronisessa ja painetussa muodossa sekä C) vain painetussa muodossa. Tieteelliset aikakauslehdet julkaisevat usein hyväksyttyjä ja vertaisarvioituja artikkeleita sähköisessä muodossa (online first, publish ahead of print, jne) ennen artikkelin sisältävän lehden julkaisua. Usein näillä versioilla on eri julkaisuvuosi. Eri organisaatioissa on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, missä vaiheessa ja miten julkaisut merkitään organisaation julkaisurekisteriin. OKM:n tiedonkeruussa julkaisuvuosi määritetään organisaation oman käytännön mukaisesti, julkaisuvuosi voi täten olla joko ns. online first version julkaisuvuosi tai painetun version julkaisuvuosi. Ns. online first –artikkeleiden osalta täydelliset viittaustiedot tarkoittavat DOI-tunnistetta ja ISSN-tunnusta. HUOM. Organisaatioiden vastuulla on, että julkaisu raportoidaan vain yhden kerran, ts. jo kertaalleen raportoidun elektronisen artikkelin painettua versiota ei enää raportoida uudelleen.
Julkaisutiedonkeruuseen otetaan mukaan vain ne julkaisut, joiden viitetiedot ovat saatavilla 31.1.2016 mennessä. Em. päivämäärän asettamisella pyritään siihen, että organisaatioiden väliset yhteisjulkaisut ilmoitettaisiin saman vuoden tiedonkeruussa. Ne julkaisut, joista viitetiedot ovat saatavilla vasta tämän jälkeen, merkitään seuraavan vuoden tiedonkeruuseen siten, että julkaisuvuodeksi merkitään organisaation käytännön mukainen julkaisuvuosi. Ilmoittamisvuosi voi siis olla eri kuin julkaisuvuosi. Julkaisutietojen tilastoinnissa käytetään pääsääntöisesti julkaisujen julkaisuvuotta.
3. Kerättävät tiedot
Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuositasolla tietoja organisaatioiden julkaisutoiminnasta käsikirjassa määriteltyjen julkaisutyyppien mukaisesti. Luokasta G (opinnäytetyöt) kerätään vain tiedot väitöskirjoista (julkaisutyypit G4-G5). Huom! Väitöskirjojen osalta affiliaation määritelmä on erilainen kuin alussa määritelty. Yliopisto toimittaa tiedot kaikista tiedonkeruuvuoden aikana kyseisessä yliopistossa hyväksytyistä väitöskirjoista riippumatta siitä mikä on ollut tekijän affiliaatio. Väitöskirjan voi sen hyväksyneen yliopiston lisäksi raportoida myös organisaatio, johon tekijä on palvelus- tai muussa suhteessa.
Alla on listattu julkaisutiedonkeruussa kerättävät tiedot, joista latauksessa vaadittavat pakolliset tiedot on merkitty erikseen (X). Lisäksi on merkitty tieto (julkaisun organisaatiokohtainen ID, joka ovat pakollisia vain VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta siirrettävien julkaisuille (V).
Tiedonkeruukohta | Julkaisutyypit A-E ja G4-G5 |
---|---|
3.3.1.1. Julkaisutyyppi | X |
3.3.1.2. Julkaisun tieteenala | X |
3.3.1.3. Julkaisun koulutusala | |
3.3.1.4. Organisaation tekijät | X |
3.3.1.5. Organisaation alayksikkö | |
3.3.1.6. Julkaisun tekijät | X |
3.3.1.7. Julkaisun tekijöiden lukumäärä | X |
3.3.1.8. Kansainvälinen yhteisjulkaisu | X |
3.3.1.9. Kansallinen yhteisjulkaisu | X |
3.3.1.10. Julkaisun nimi | X |
3.3.1.11. Julkaisuvuosi | X |
3.3.1.12. Volyymi | |
3.3.1.13. Numero | |
3.3.1.14. Sivut | |
3.3.1.15. Artikkelinumero | |
3.3.1.16. Julkaisun kieli | |
3.3.1.17. Lehden / sarjan nimi |
|
3.3.1.18. ISSN | * |
3.3.1.19. ISBN | * |
3.3.1.20. Emojulkaisun nimi | |
3.3.1.21. Emojulkaisun toimittajat | |
3.3.1.22. Kustantaja | * |
3.3.1.23. Julkaisun kustannuspaikka | |
3.3.1.24. Julkaisumaa | |
3.3.1.25. Julkaisun kansainvälisyys | |
3.3.1.26. DOI tunniste | |
3.3.1.27. Pysyvä verkko-osoite | |
3.3.1.28. Avoin saatavuus | |
3.3.1.29. Lähdetietokannan koodi | |
3.3.1.30. Julkaisun julkaisukanava (JUFO-ID) | |
3.3.1.31. Julkaisun organisaatiokohtainen id | V |
3.3.1.32. Konferenssin vakiintunut nimi | * |
3.3.1.33. Avainsanat | |
* Pakollisuus riippuu julkaisutyypistä, ks. alla |
Yllä tähdellä merkityt tietojen (ISSN, ISBN ja konferenssin vakiintunut nimi) pakollisuus riippuu julkaisutyypistä alla olevan taulukon mukaisesti. Näiden tietojen avulla julkaisukanava identifioidaan julkaisufoorumitason määrittämistä varten. Julkaisufoorumitason identifiointi on luotettavampaa, mikäli lisäksi lehden/sarjan tai kustantajan nimi on ilmoitettu. Anchor tyyppikriteerit tyyppikriteerit
Artikkelit tieteellisissä lehdissä | Erillisteokset ja artikkelit kokoomateoksissa | Artikkelit konferenssijulkaisuissa** | |
---|---|---|---|
A1, A2 ja B1 | A3, B2, C1 ja C2 | A4 ja B3 | |
| Kustantaja kotimainen* | Kustantaja ulkomainen |
|
ISSN | Kustantajan nimi sekä joko ISSN tai ISBN | Kustantajan nimi sekä ISBN | Konferenssin vakiintunut nimi sekä joko ISSN tai ISBN |
* Kotimaisilla kustantajilla on eri tasoluokkiin kuuluvia kirjasarjoja, ja tason määrittää julkaisusarjan tasoluokka. ISSN-tunnusta käytetään julkaisufoorumitason tunnistamiseen, jos kokoomateos/monografia on julkaistu kotimaisen kustantajan kirjasarjassa.
** Konferenssijulkaisujen osalta tärkeät tiedot on selvennetty yllä.
3.1. Tietokenttien kuvaukset
Huom. VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta toimitettavien tietojen muoto on kuvattu tarkemmin täällä .
3.1.1. Julkaisutyyppi
Kuvaus
Julkaisutyypit on esitelty tarkemmin täällä. Julkaisutyyppi merkitään kokonaan, ts. ei pelkästään pääluokkaa.
Tiedon muoto
Julkaisutyyppiluokittelun mukainen arvo, esim. "A1" (Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikauslehdessä).
3.1.2. Julkaisun tieteenala
Kuvaus
Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus 2010. Julkaisulle voi ilmoittaa useita tieteenaloja (max. 6). Tieteenalat tulee ilmoittaa siinä järjestyksessä, mitä tieteenalaa julkaisu eniten koskee. Julkaisutyypeille A-E ja G4-G5 merkitään vähintään yksi tieteenala ja julkaisutyypeille F, H ja I merkitään jokin tieteenala tai erittelemätön tieteenala.
Tieteenala tarkoittaa julkaisun sisällöllistä tieteenalaa, eli tutkijan/tutkijoiden näkökulmaa julkaisuun. Tieteenalatieto on olennainen tieto julkaisutietojen käyttämisessä tiedepolitiikan valmisteluun.
Tiedon muoto
Tiedonkeruulomakkeessa kuusi kohtaa:
- I Tieteenala (Ensisijainen tieteenala)
- II Tieteenala
- III Tieteenala
- IV Tieteenala
- V Tieteenala
- VI Tieteenala
Tilastokeskuksen tieteenala 2010 -luokituksen mukainen 3 tai 4 -numeroinen arvo (esim. 212). Tieteenalaluokitus löytyy täältä
Huom. Tilastokeskuksen www-sivuilla löytyvästä tieteenala 2010 -luokitus sisältää teknisistä syistä myös 4-numeroisten koodien 3-numeroiset yläkohdat (esim. 118 biotieteet). Mikäli 3-numeroinen koodi on jaettu 4-numeroisiin alaryhmiin, 3-numeroinen koodi ei ole käytettävissä tieteenalan merkitsemiseen.
Mikäli julkaisulle ilmoitetaan alle 6 tieteenalaa, jätetään kohtia 2-6 tarpeen mukaan tyhjiksi. Kohtaan 1 tulee aina jokin arvo.
3.1.3. Julkaisun koulutusala
Kuvaus
Koulutusalatietoa ei kerätä tutkimuslaitoksilta ja yliopistollisilta sairaaloilta
Tiedon muoto
Tiedonkeruulomakkeessa kuusi kohtaa:
- I Koulutusala
- II Koulutusala
- III Koulutusala
- IV Koulutusala
- V Koulutusala
- VI Koulutusala
Julkaisun koulutusala -kentät jätetään tyhjäksi
3.1.4. Organisaation tekijät
Kuvaus
Organisaatioon kuuluvat tutkijat, jotka ovat osallistuneet julkaisun tekemiseen. Tekijän suhde organisaatioon on määritelty luvun johdannossa.
Tiedon muoto
Tekijätietojen esitysmuodon täytyy olla yhdenmukainen organisaatiokohtaisesti ja nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä. Etunimi ilmoitetaan ensisijaisesti aukikirjoitettuna.
Tekijätiedot ilmoitetaan ensisijaisesti muodossa ”von Hummel, Essi; Möttönen, Matti”.
3.1.5. Organisaation alayksikkö (koodi)
Kuvaus
Organisaation osasto, laitos tai yksikkö, jonka henkilökuntaan kuuluva on osallistunut julkaisun tekemiseen. Organisaatiosta voidaan ilmoittaa enintään 20 alayksikköä per julkaisu.
Poiketen vuoden 2013 tiedonkeruusta kohdassa ilmoitetaan alayksikön koodi. Organisaatioita pyydetään toimittamaan erikseen OKM:ään listaus käytettyjen alayksiköiden nimistä.
Tiedon muoto
Organisaation oman koodiston mukainen koodiarvo. Lomakkeella on kenttä 20 alayksikölle, ylimääräiset kentät jätetään tyhjiksi.
3.1.6. Julkaisun tekijät
Kuvaus
Julkaisun täydelliset tekijätiedot (ml. ulkomaiset tekijät) siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Tunnistamista varten julkaisun ensimmäisen tekijän kirjoitusasuun tulee kiinnittää huomiota. Jos tekijöitä on enemmän kuin 20, ilmoitetaan tekijöiden kokonaismäärä erillisessä kentässä (3.3.1.7.). Kuitenkin julkaisun tekijät -kentässä tulee mainita 20 ensimmäisen tekijän nimet.
Tiedon muoto
Nimet ilmoitetaan muodossa jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä.
3.1.7. Julkaisun tekijöiden lukumäärä
Anchor | ||||
---|---|---|---|---|
|
Kuvaus
Julkaisun tekijöiden kokonaislukumäärä. Jos tekijöitä on yli 50, riittää merkintä ”50”. Mikäli julkaisujen tekijöinä on ryhmiä, niin ryhmien jäsenet lasketaan mukaan tekijöiksi tieteenalan vakiintuneen käytännön tai tutkimusryhmien sopimusten mukaan.
Tiedon muoto
Tieto kokonaislukuna.
3.1.8. Kansainvälinen yhteisjulkaisu
Kuvaus
Kansainvälinen yhteisjulkaisu tarkoittaa, että tekijöissä on vähintään yksi muun kuin suomalaisen organisaation palveluksessa oleva henkilö. Jos henkilö on palvelussuhteessa sekä suomalaiseen että ulkomaalaiseen organisaatioon ja on merkinnyt julkaisuun affiliaatiokseen molemmat, katsotaan julkaisu kansainväliseksi yhteisjulkaisuksi. Julkaiseminen julkaisussa, jossa toimittaja tulee toisesta organisaatiosta, ei vielä tarkoita yhteisjulkaisua toisen organisaation kanssa.
Käytettävät koodit ovat seuraavat:
Tiedon muoto
Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1:
Koodi Selite
0 ei ole kv-yhteisjulkaisu
1 on kv-yhteisjulkaisu
3.1.9. Kansallinen yhteisjulkaisu
Kuvaus
Kansallinen yhteisjulkaisu tarkoittaa, että julkaisu on tehty yhteistyössä jonkin kansallisen tutkimusorganisaation (muu kuin korkeakoulu) kanssa, jaoteltuna ryhmiin A) yliopistollinen sairaanhoitopiiri, B) valtion sektoritutkimuslaitos tai C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio (ml. yritykset). Kunkin julkaisun kohdalla merkitään erikseen, onko se tehty yhteistyössä ko. organisaatioryhmien kanssa (ts. organisaatioryhmät 1-3 erikseen).
Huom. Tietoa ei kerätä tutkimuslaitoksilta ja yliopistollisilta sairaaloilta.
Tiedon muoto
Lomake jaetaan kolmeen kenttään A) yliopistollinen sairaanhoitopiiri, B) valtion sektoritutkimuslaitos ja C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio. Kussakin on koodisto:
0 ei ole yhteisjulkaisu ko. organisaatiotyypin kanssa
1 on yhteisjulkaisu ko. organisaatiotyypin kanssa
Huom. Tutkimuslaitokset ja yliopistolliset sairaalat voivat jättää kentät tyhjiksi.
3.1.10. Julkaisun nimi
Kuvaus
Julkaisun nimi siten kun se on artikkelissa tai teoksessa mainittu. Jos artikkelin nimi on emojulkaisun sisällysluettelossa eri muodossa kuin itse artikkelissa, käytetään artikkelin versiota. Pääotsikko ja mahdollinen alaotsikko tallennetaan samaan kenttään, ja ne voi erottaa toisistaan välilyönti, kaksoispiste, välilyönti -yhdistelmällä. Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä. Pääotsikko ja mahdollinen alaotsikko tallennetaan samaan kenttään, ja ne voi erottaa toisistaan välilyönti, kaksoispiste, välilyönti -yhdistelmällä.
Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona. Mikäli julkaisun nimi kuitenkin sisältää erikoismerkkejä (ei-latinalaisia kirjaimia, matemaattisia kaavoja jne.), on varmistettava että erikoismerkit ovat oikeassa muodossa tiedonkeruutiedostossa. Tiedoston käsittely esim. Excel-ohjelmassa saattaa sekoittaa tiedoston merkistöjä.
3.1.11. Julkaisuvuosi
Kuvaus
Julkaisuvuosi tarkoittaa pääsääntöisesti vuotta, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot. Erityisesti tieteellisten aikakauslehtiartikkeleiden osalta julkaisuvuosi voidaan määritellä kahdella eri tavalla, ks. edeltävä ohjeistus.
Tiedon muoto
Nelinumeroinen vuoden esitysmuoto esim. 1976.
3.1.12 Volyymi
Kuvaus
Lehden volyymi, jossa artikkeli on ilmestynyt.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä.
3.1.13. Numero
Kuvaus
Lehden numero, jossa artikkeli on ilmestynyt.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä.
3.1.14. Sivut
Kuvaus
Julkaisun sivunumerot (esim. 1-20), joilla artikkeli on ilmestynyt.
Tiedon muoto
Tieto kuten viitetiedoissa on esitetty, esim. 1-20.
3.1.15. Artikkelinumero
Kuvaus
Osa tieteellisistä aikakauslehdistä käyttää artikkelinumeroa. Tämä ilmoitetaan siinä muodossa kun se on julkaisussa.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä.
3.1.16. Julkaisun kieli
Kuvaus
Kieli, jolla julkaisu on kirjoitettu.
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen kielet 2003 -luokituksen mukainen 2-kirjaiminen arvo, esim. fi.
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kieli/001-2003/index.html
3.1.17. Lehden / sarjan nimi
Kuvaus
Lehden/sarjan nimi mahdollisimman täydellisenä (kokonaan auki kirjoitettuna, ei lyhenteitä esim. British Medical Journal, ei BMJ).
Etenkin jos lehdellä/sarjalla tai konferenssilla ei ole ISSN-koodia, tai ISSN-koodi ei ole tiedossa, nimi kannattaa kopioida suoraan Julkaisufoorumin lehti/sarjaluettelosta, jos julkaisukanava on luokiteltu Julkaisufoorumissa: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.
Monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden osalta merkitään sarjan nimi mikäli se on tiedossa. Erityisesti kotimaisten monografioiden / kokoomateosartikkeleiden osalta asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä.
3.1.18. ISSN
Kuvaus
Lehden, monografiaa tai emojulkaisua julkaisseen sarjan ISSN-numero. Lehden ISSN -numero ilmoitetaan ensisijaisesti painetun version mukaisesti. Jos lehdellä ei ole painettua versiota tai jos artikkeli ilmestyy ainoastaan lehden elektronisessa versiossa, voidaan käyttää elektronisen version ISSN -numeroa. Kirjataan vain yksi ISSN-numero, vaikka lehdellä tai sarjalla olisi useita ISSN-numeroita.
ISSN-tunnuksen tarkistemerkki tarkistetaan tietojen latauksen yhteydessä.
Tiedon muoto
2 kertaa 4 merkkiä väliviivalla ilman ylimääräisiä merkkejä, esim. 0090-8258.
3.1.19. ISBN
Kuvaus
Julkaisun tai emojulkaisun ISBN -numero.
ISBN-numeron tarkistemerkki tarkistetaan tietojen latauksen yhteydessä.
Tiedon muoto
Virallisen ISBN-tunnuksen muotoinen tekstikenttä, ilman alun ISBN-lyhennettä, esim. 978-951-42-9761-8.
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#ISBN-tunnuksen rakenne
3.1.20. Emojulkaisun nimi
Kuvaus
Emojulkaisun (esim. artikkelikokoelman) nimi.
Konferenssijulkaisujen kohdalla emojulkaisun nimi kirjoitetaan siinä muodossa kun se esiintyy julkaisussa.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä.
3.1.21. Emojulkaisun toimittajat
Kuvaus
Emojulkaisun toimittajien nimet.
Tiedon muoto
Emojulkaisun toimittajat ilmoitetaan siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä.
3.1.22. Kustantaja
Kuvaus
Julkaisun kustantaja.
Etenkin jos julkaisulla ei ole ISBN-koodia, tai ISBN-koodi ei ole tiedossa, kustantajan nimi kannattaa kopioida suoraan Julkaisufoorumin kirjakustantajaluettelosta, jos julkaisukanava on luokiteltu Julkaisufoorumissa: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä.
3.1.23. Julkaisun kustannuspaikkakunta
Kuvaus
Julkaisun kustantajan nimen yhteydessä ilmoitettu paikkakunta tai paikkakunnat.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä.
3.1.24. Julkaisumaa
Kuvaus
Lehden, monografian tai emojulkaisun julkaisumaa.
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen valtiot ja maat 2012 -luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim. 246.
https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/001-2012/index.html
3.1.25. Julkaisun kansainvälisyys
Kuvaus
Kotimainen julkaisu (=0) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu Suomessa. Kansainvälinen julkaisu (=1) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on ei-suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu muualla kuin Suomessa. Konferenssijulkaisujen osalta julkaisijalla tarkoitetaan konferenssijulkaisun kustantajaa.
Tiedon muoto
Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo:
Koodi Selite
0 Kotimainen julkaisu
1 Kansainvälinen julkaisu
3.1.26. DOI-tunniste
Kuvaus
Julkaisun DOI-tunniste.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä, esim.10.1038/ng1104-1133.
3.1.27. Pysyvä verkko-osoite
Kuvaus
Julkaisun pysyviin tunnisteisiin (esim. DOI, URN tai handle) pohjautuva verkko-osoite, joka vie suoraan julkaisun kokotekstiversioon (ei siis esim. lehden/kustantajan etusivulle). Voi viitata sekä vapaasti saatavilla olevaan versioon että kustantajan palvelimella sijaitsevaan käyttöoikeudeltaan rajoitettuun versioon.
Tiedon muoto
Verkko-osoite, esim. http://dx.doi.org/10.1038/ng1104-1133.
3.1.28. Avoin saatavuus
Kuvaus
Julkaisun avoin saatavuus koodataan seuraavasti:
0 ei Open access -julkaisu
1 Open access -julkaisu
- julkaisu on ilmestynyt lehdessä tai sarjassa, jonka kaikki artikkelit tai osajulkaisut ovat pysyvästi ladattavissa ja luettavissa Internetin kautta ilman korvausta.
2 Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu
- tilausmaksullisessa lehdessä tai muussa lukijoiden kannalta maksullisessa teoksessa ilmestyneen julkaisun pysyvästi saatavilla oleva open access -kopio, joka on rinnakkaistallennettu esim. organisaation omaan tai tieteenalakohtaiseen digitaaliseen arkistopalveluun. Julkaisu voi olla joko ns. kustantajan versio tai tutkijan oma viimeinen (vertaisarvioitu) versio ja se voi olla saatavissa välittömästi tai kustantajan määrittämän kohtuullisen mittaisen (esim. puoli vuotta) embargoajan jälkeen. Julkaisu voi olla myös tiedeyhteisön käyttöön ennen virallista julkaisua annettu pre print -versio, jos se on pysyvästi saatavilla organisaation tai tieteenalan digitaalisessa arkistopalvelussa. Otetaan huomioon myös ne yksittäiset julkaisut, jotka ovat avoimesti saatavilla, vaikka itse sarja ei olisikaan avoimesti saatavilla.
9 ei tietoa onko julkaisu Open access –julkaisu.
Tiedon muoto
Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. "1" (Open access julkaisu):
Koodi Selite
0 Ei Open access -julkaisu
1 Open access -julkaisu
2 Open access –julkaisu, rinnakkaistallennettu
9 Ei tietoa
3.1.29. Lähdetietokannan koodi
Kuvaus
Julkaisun tunniste tai ID-numero tietokannassa, josta sen tietue on haravoitu.
Lähdetietokantoja ovat mm. ISI Web of Science, Scopus, Pubmed, ArXiv, Cab Abstracts, Arto, Fennica.
Tiedon muoto
Kirjataan muodossa lähdetietokannan nimi/lyhenne: varsinainen tunniste (esim. WOS: 000275364300009). Jos koodeja on useampia erotetaan ne toisistaan puolipisteellä (esim. WOS: 000275364300009; PMID:20036235).
3.1.30. Julkaisun julkaisukanava (JUFO-ID)
Anchor | ||||
---|---|---|---|---|
|
Kuvaus
OKM lisää julkaisuihin julkaisun julkaisufoorumi-luokan. Organisaatiot voivat halutessaan merkitä omissa järjestelmissään olevan julkaisukanavatiedon käsittelyn helpottamiseksi.
Tiedon muoto
Julkaisufoorumin (http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php) luokituksen mukainen 4/5 -numeroinen arvo, esim. 5003.
3.1.31. Julkaisun organisaatiokohtainen id
Kuvaus
Käytetään selkeyttämään julkaisutietojen käsittelyä organisaatioiden ja OKM:n välillä.
Mikäli organisaatio ei ole syöttänyt tähän tietoja, OKM generoi arvot.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä
VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta siirrettävien julkaisuille tieto on pakollinen.
3.1.32. Konferenssin vakiintunut nimi
Kuvaus
Aiemmin konferenssin vakiintunut nimi on merkitty samaan kenttään julkaisun sarjan nimen kanssa, mutta vuoden 2014 tiedonkeruusta lähtien sillä tulee oma kenttä. Koskee niitä konferenssijulkaisuja, joissa ko. tieto on olemassa. Tietoa käytetään konferenssijulkaisujen julkaisufoorumitasojen määrittämiseen.
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen tekstikenttä
3.1.33. Avainsanat
Kuvaus
Julkaisun avainsanat (keywords)
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen teksti. Jos avainsanoja on useampia, erotetaan ne toisistaan puolipisteellä.