...
Vuonna 2014 toiminut korkeakoulu- ja tiedeministeri David Willettsin käynnistämä selvitys, jossa tarkasteltiin erilaisten määrällisten mittareiden kattavuutta ja luotettavuutta tutkimuksen laadun arvioinnissa ja johtamisessa sekä kansallisella että organisaatiotasolla. Selvitystyö sai tukea myös Englannin korkeakoulujen rahoitusneuvostolta (HEFCE). Selvitystyötä ohjasi monialainen ohjausryhmä, joka koostui tutkimusrahoituksen, tutkimuspolitiikan, julkaisutoiminnan, skientometriikan sekä yliopiston johtamisen ja hallinnon asiantuntijoista. The Metric Tide -selvitys nostaa esiin vastuullisen metriikan pääperiaatteet:
Kattavuus : metriikan Metriikan tulee perustua parhaaseen mahdolliseen dataan sekä tarkkuuden että laajuuden suhteen.
Nöyryys : tunnustetaanTunnustetaan, että määrällinen arviointi tukee laadullista asiantuntija-arviointia, mutta ei korvaa sitä.
Läpinäkyvyys : tiedonkeruu Tiedonkeruu ja analyyttiset prosessit pidetään avoimina ja läpinäkyvinä, että jotta arvioinnin kohteet voivat testata ja tarkastaa tulokset.
Monimuotoisuus : tarkastelussa Tarkastelussa huomioidaan tieteenalojen erilaisuus ja hyödynnetään useita indikaattoreita.
Refleksiivisyys : tunnistetaan Tunnistetaan ja ennakoidaan systeemiset ja potentiaaliset indikaattorien vaikutukset ja huolehditaan niiden päivittämisestä.
Selvityksessä annetaan lisäksi suosituksia eri toimijoille: (Tämä yrittetty kirjoittaa yleisemmällä tasolla enemmän suomalaiseen näkökulmaan muotoiltuna - mutta lieneekö onnistunut?) [Ihan hyvin olet onnistunut 
]
- Tutkimusyhteisön tulisi kehittää nykyistä kehittyneempi ja vivahteikkaampi lähestymistapa määrällisten indikaattoreiden rajoituksiin ja niiden soveltamiseen. (korkeakoulut, rahoittajat, johtajat, tutkijat)
- Korkeakouluissa tulisi luoda selkeät periaatteet tutkimuksen johtamiselle ja tutkimuksen arvioinnille mukaan lukien määrälliset indikaattorit. (yksiköiden johtajat, tutkimusjohtajat, korkeakoulun hallinto)
- Tutkimushallinnon ja tutkimuksen tuen tehtävä on edistää vastuullisen metriikan periaatteiden toteutumista organisaatioissa. (johtajat, tutkimushallinto, tutkimushallinnon verkosto)
- Tutkijan arvioinnissa käytettävien kriteerien tulee olla selkeitä. (henkilöstöjohto, arviointpaneelitarviointipaneelit)
- Tutkijan tulee tiedostaa yksittäiseten yksittäisten indikaattoreiden rajoitukset sekä hyödyntäessään niitä omassa CV:ssä sekä että muita tutkijoita arvioidessaan. (tutkijat)
- Eri toimijoiden kehittämät omat sisältöriippuvaiset periaatteet määrällisten indikaattoreiden hyödyntämiselle tutkimuksen arvioinnissa ja johtamisessa täytyy viestiä selvästi ja ymmärrettävästi, että jotta niiden läpinäkyvyys voidaan varmistaa. (tutkimusrahoittajat, tutkimusneuvostot, ministeriö) [Tätä voisi yrittää pilkkoa selkeämmäksi sivulauseiden avulla.]
- Datan tuottajien, analyytikoiden ja yliopistojen ranking järjestelmien rankingjärjestelmien tuottajien olisi pyrittävä edistämään avoimuutta ja yhteentoimivuutta eri mittausjärjestelmien välillä. (datan tuottajat, analysoijat ja yliopistojen ranking-järjestelmine rankingjärjestelmien tuottajat)
- Kuntantajien Kustantajien tulisi vähentää lehden vaikuttavuuskertoimien hyödyntämistä myynninedistämiskeinona ja käyttää niitä vain erilaisissa lehtipohjaisissa metriikoissa, jotka tarjoavat paremman kuvan laadusta. (kustantajat)
- Tutkimusdatainfrasturtuurin Tutkimusdatainfrastruktuurin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä. Olisi kehitettävä periaatteet tekniikoille, käytännöille ja kulttuureille, jotka voivat tukea avointa, luotettavaa tutkimusaineistonhallintaa. (ministeriö, datan tuottajat, johtajat, hallinto)
- ORCID-tunnus yksilöivänä tunnisteena tulisi ottaa käyttöön laajasti ja olla pakollinen tutkimuksen arvioinneissa. (korkeakoulut, ministeriö, rahoittajat, johtajat)
- Tunnisteita tarvitaan myös organisaatioille ja yhtenä kansainvälisenä ratkaisuna voisi olla ISNI, jolla on jo hyvä kattavuus kustantajien, rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden piirissä. (ministeriö, korkeakoulut, rahoittajat, kustantajat)
- Kustantajien tulee vaatia ORCID, ISNI ja rahoituspäätöstiedot artikkeleiden lähettämisen yhteydessä ja säilyttää nämä metatiedot koko julkaisun elinkaaren ajan. (kustantajat ja datan tarjoajat)
- DOI-tunnisteiden käyttöä pitäisi laajentaa kattamaan kaikki tutkimustuotokset. (ministeriö, korkeakoulut, rahoittajat)
- Tutkimustietojärjestelmien yhteentoimivuuteen tarvitaan lisäinvestointeja. (ministeriö, tutkimushallinon verkosto)
- Eri toimijoiden tulisi tutkia, kuinka olemassa olevien alustojen dataa voitaisiin hyödyntää tutkimuksen arvioinnissa ja päin vastoin (ministeriö, tutkimushallinnon verkosto)
- Tulisi tunnistaa tapoja linkittää tutkimustietovirrat poliittisten prosessien tueksi (ministeriö)
- Tutkimuksen arvioinnissa toteutettavia suosituksia (ministeriö, korkeakoulut)
- Tutkimustuotosten arvioinnissa suoritellaan suositellaan laadullisten tietojen hyödyntämistä osana vertaisarviointia tutkimuksen laatua määritettäessä.
- Vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi hyödyttää tutkimuksen arvioinnin vaikuttavuustuloksia kehiteltäessä selkeitä ohjeita määrällisten indikaattoreiden hyödyntämiselle seuraavissa tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinneissa. [Tätä virkettä voisi selventää vaikkapa vaihtamalla lauseenvastike aidoksi sivulauseeksi - on hankala hahmottaa, mitä oikeastaan kehitellään ]
- Tutkimusympäristöä arvioidessa suositellaan, että määrällisen datan käyttöä voidaan lisätä, mutta tälle datalle tulee tarjota riittävä konteksti tulosten tulkinnan mahdollistamiseksi. [Tälle virkkeelle tarvii tehdä jotain tuosta mutta-sanasta alkaen.]
- Periaatteiden edistämiseksi tarvitaan yhteinen keskustelufoorumi. (ministeriö, tutkimushallinnon verkosto)
- Tutkimusrahoittajien tulee lisätä investointeja tiedepolitiikkaan. (tutkimusrahoittajat)
...
Leidenin manifesti
...