...
| Info | ||
|---|---|---|
| ||
|
Tähän alkuun johdantoa kv-suosituksiin
DORA-julistus
DORA on suosituskokoelma tieteellisen tutkimustoiminnan arvioinnin laadun parantamiseen. Se sai alkunsa joulukuussa 2012 amerikkalaisen solubiologian yhdistyksen (The American Society for Cell Biology, ASCB) vuosikokouksessa San Franciscossa (Kalifornia). Tuolloin joukko tiedelehtien toimittajia ja kustantajia tarttui tarpeeseen kehittää rahoittajien, akateemisten instituutioiden ja muiden osapuolten tapoja arvioida tieteellisen tutkimustoiminnan tuotoksia. Ryhmä kehitti joukon suosituksia, jotka julkaistiin maaliskuussa 2013 ja nimettiin DORA-julistukseksi eli San Francisco Declaration on Research Assessment.
...
Selvityksessä annetaan lisäksi suosituksia eri toimijoille: (Tämä yrittetty kirjoittaa yleisemmällä tasolla enemmän suomalaiseen näkökulmaan muotoiltuna - mutta lieneekö onnistunut?) [Ihan hyvin olet onnistunut 
. Suositusten tarkemmat kuvaukset löytyvät alkuperäisestä raportista. [Toim. huom. Nämä on pyritty kääntämään suomalaiseen tiedeyhteisöön sopiviksi. Marja & Tomi]
- Tutkimusyhteisön tulisi kehittää nykyistä kehittyneempi ja vivahteikkaampi lähestymistapa määrällisten indikaattoreiden rajoituksiin ja niiden soveltamiseen. (korkeakoulut, rahoittajat, johtajat, tutkijat)
- Korkeakouluissa tulisi luoda selkeät periaatteet tutkimuksen johtamiselle ja tutkimuksen arvioinnille mukaan lukien määrälliset indikaattorit. (yksiköiden johtajat, tutkimusjohtajat, korkeakoulun hallinto)
- Tutkimushallinnon ja tutkimuksen tuen tehtävä on edistää vastuullisen metriikan periaatteiden toteutumista organisaatioissa. (johtajat, tutkimushallinto, tutkimushallinnon verkosto)
- Tutkijan arvioinnissa käytettävien kriteerien tulee olla selkeitä. (henkilöstöjohto, arviointipaneelit)
- Tutkijan tulee tiedostaa yksittäisten indikaattoreiden rajoitukset sekä hyödyntäessään niitä omassa CV:ssä että muita tutkijoita arvioidessaan. (tutkijat)
- Eri toimijoiden kehittämät omat
...
- tapauskohtaiset periaatteet, jotka ovat pohjana määrällisten indikaattoreiden hyödyntämiselle tutkimuksen arvioinnissa ja johtamisessa, täytyy viestiä selvästi ja ymmärrettävästi, jotta
...
- periaatteiden läpinäkyvyys voidaan varmistaa. (tutkimusrahoittajat, tutkimusneuvostot, ministeriö)
...
- Datan tuottajien, analyytikoiden ja yliopistojen rankingjärjestelmien tuottajien olisi pyrittävä edistämään avoimuutta ja yhteentoimivuutta eri mittausjärjestelmien välillä. (datan tuottajat, analysoijat ja yliopistojen rankingjärjestelmien tuottajat)
- Kustantajien tulisi vähentää lehden vaikuttavuuskertoimien hyödyntämistä myynninedistämiskeinona ja käyttää niitä vain erilaisissa lehtipohjaisissa metriikoissa, jotka tarjoavat paremman kuvan artikkelien laadusta. (kustantajat)
- Tutkimusdatainfrastruktuurin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä. Olisi kehitettävä periaatteet tekniikoille, käytännöille ja kulttuureille, jotka voivat tukea avointa, luotettavaa tutkimusaineistonhallintaa. (ministeriö, datan tuottajat, johtajat, hallinto)
- ORCID-tunnus yksilöivänä tunnisteena tulisi ottaa käyttöön laajasti ja olla pakollinen tutkimuksen arvioinneissa. (korkeakoulut, ministeriö, rahoittajat, johtajat)
- Tunnisteita tarvitaan myös organisaatioille ja yhtenä kansainvälisenä ratkaisuna voisi olla ISNI, jolla on jo hyvä kattavuus kustantajien, rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden piirissä. (ministeriö, korkeakoulut, rahoittajat, kustantajat)
- Kustantajien tulee vaatia ORCID, ISNI ja rahoituspäätöstiedot artikkeleiden lähettämisen yhteydessä ja säilyttää nämä metatiedot koko julkaisun elinkaaren ajan. (kustantajat ja datan tarjoajat)
- DOI-tunnisteiden käyttöä pitäisi laajentaa kattamaan kaikki tutkimustuotokset. (ministeriö, korkeakoulut, rahoittajat)
- Tutkimustietojärjestelmien yhteentoimivuuteen tarvitaan lisäinvestointeja. (ministeriö,
...
- tutkimushallinnon verkosto)
- Eri toimijoiden tulisi
...
- selvittää, kuinka olemassa olevien alustojen dataa voitaisiin hyödyntää tutkimuksen arvioinnissa ja päin vastoin (ministeriö, tutkimushallinnon verkosto)
- Tulisi tunnistaa tapoja linkittää tutkimustietovirrat poliittisten prosessien tueksi (
...
- ministeriöt)
- Tutkimuksen arvioinnissa toteutettavia suosituksia (ministeriö, korkeakoulut, rahoittajat)
- Tutkimustuotosten arvioinnissa suositellaan
...
- edelleen myös määrällisten tietojen hyödyntämistä osana vertaisarviointia silloin, kun määritetään tutkimuksen laatua
...
- .
- Vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi
...
- käyttää aiempien tutkimuksen arviointien vaikuttavuusosioiden tuloksia pohjana, jotta saadaan selkeitä ohjeita määrällisten indikaattoreiden hyödyntämiselle
...
- tulevissa tutkimuksen
...
- arvioinneissa
...
- , erityisesti vaikuttavuusosioissa.
- Tutkimusympäristöä arvioitaessa
...
- suositellaan, että määrällisen datan käyttöä
...
- lisätään sillä edellytyksellä, että kyseessä olevasta datasta tutkimuskokonaisuuksineen tarjotaan riittävästi tietoa tulosten tulkinnan mahdollistamiseksi.
...
- Periaatteiden edistämiseksi tarvitaan yhteinen keskustelufoorumi. (ministeriö, tutkimushallinnon verkosto)
- Tutkimusrahoittajien tulee lisätä investointeja tiedepolitiikkaan. (tutkimusrahoittajat)
- Vastuullisen metriikan teemoja tulee nostaa julkiseen keskusteluun. [Toim. huom. Tämä kohta on alkuperäisessä sen verran sisäänlämpiävä ja oikeastaan jo hävinnytkin, joten muotoilimme asian tällaiseen kuosiin. Marja & Tomi]
...
Leidenin manifesti
Leidenin tutkimusmetriikkamanifesti on julkaistu joulukuussa 2016 ja se esittää kymmenen periaatetta, joita tulisi noudattaa tutkimusta arvioitaessa. Manifesti on syntynyt tarpeesta puuttua tutkimusmetriikan väärinkäyttöön, kuten hakijan h-indeksin pyytäminen rekrytointitilanteessa; ylennyspäätösten perustaminen h-indeksiin ja korkeiden vaikuttavuuskertoimien lehdissä julkaistujen artikkelin määrään; tutkimusrahoituksen tai bonusten kohdentaminen lukujen perusteella jne.
...
Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteella on useita tavoitteita. Pyrkimyksenä on suojella monikielisyyttä, jotta paikallisesti tärkeä tutkimus pysyisi elossa. Edelleen halutaan edistää vaikuttavuutta, jota palvelee tutkimustulosten levittäminen omalla kielellä. Myös vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa ja tiedon jakaminen tiedeyhteisön ulkopuolelle tarvitsevat tukea. Lisäksi kannustetaan huolehtimaan tieteellisen viestinnän kansallisella kielellä olevista hauraista infrastruktuureista.(Alla on suora lainaus Helsinki Initiativen sivulta - saako olla näin vai pitäisikö muokata?)
Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen allekirjoittajat kannattavat, että päätöksentekijät, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, tutkimusrahoittajat, kirjastot ja tutkijat noudattavat seuraavia suosituksia.
...