Turun yliopiston valmistelee parhailaan suositusta tutkijoiden käyttöön liittyen avoimen lähdekoodin lisensointiin ja jakamiseen mutta myös siihen, mitä tekijöitä tulee ottaa huomioon, kun tutkimuksessa hyödynnetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Valmistelu on osa tutkimuksen avoimuuden politiikan periaatteen 2 toimeenpanoa ja suosituksen valmistelu on kirjattu toimenpideohjelmaan (kohta 7).

Valmistelua koordinoi tutkimusedellytykset yksikkö ja se toteutetaan tutkimusedellytysten, innovaatioiden, lakiasioiden ja IT-palvelujen yhteistyössä.

Valmisteluprosessi on aloitettu 13.5.2019 pidetyssä kokouksessa. Valmistelun kulku ja aikataulu sekä vastuutaho ovat seuraavat:

• Yleisen suositustekstin valmistelu / kevät, syksy 2019/ kehittämisasiantuntija Erika Lilja, TY
• Riskitaulukon laatiminen / kevät , syksy 2019 / innovaatioasiamies Anssi Kähkönen ja kehittämisasiantuntija Erika Lilja, TY
• TY:n sisäinen kommentointi luonnokseen ja riskitaulukkoon / syksy 2019
• TY:n ulkopuolisten tahojen kommentointi viimeisteltyyn luonnokseen / syksy 2019
  
  1. Tutkijan näkökulma
  2. Lisenssien näkökulma sisällöllisesti
  3. Avoimuuden näkökulmasta yleisemmin
• Hyväksyntä tutkimusneuvostossa / 2019 aikana
• Integroiminen osaksi tutkijan palveluita / 2019 - 2020 (riskitaulukko on tuki neuvontapalveluille, yhdenmukainen neuvonta ja ohjeistus)
• Viestintä tutkijoille / 2019 - 2020

Luonnnos: Turun yliopiston suositus avoimeen lähdekoodiin

Suosituksen tarkoituksena on antaa yleisohjeet Turun yliopiston (TY) tutkimustoiminnassa tuotetun avoimen lähdekoodin jakamiseen . Suosituksen on laatinut työryhmä Turun yliopiston tutkimuksen avoimuuden politiikan toimenpideohjelman mukaisesti. Työryhmään ovat kuuluneet Erika Lilja, Anssi Kähkönen, Meri-Tuulia Kaarakainen, Juhani Naskali, Mari Riipinen ja Eeva Ryödi. Ulkopuolisina asiantuntijana ovat toimineet (tähän on suunniteltu jo 4 ulkopuolista asiantuntijaa, heidän nimensä ilmoitetaan myöhemmin asian varmistuttua).

Yleistä avoimesta lähdekoodista

Kuten Avoimen tieteen ja tutkimuksen käsikirja toteaa, avoin lähdekoodi (engl. open source) on tapa kehittää ja jaella tietokoneohjelmistoja. Avoimessa ohjelmistojen kehitysmallissa sekä ideat että toteutukset ovat kaikkien nähtävissä ja hyödynnettävissä, mutta kumminkin tietyn lisensointimallin määrittämin ehdoin. Yksityishenkilöt ja yritykset (loppukäyttäjät) voivat osallistua kehitystyöhön, jolloin ohjelmistovirheet on mahdollista löytää ja korjata nopeasti. Tämä johtaa usein korkeaan laatuun, hyvään tietoturvaan ja yhteentoimiviin ohjelmistoihin. Lisensseillä vaikutetaan myös siihen, miten niiden piiriin kuuluvia ohjelmistoja voi jaella ja yhdistellä.

Lähdekoodin lisensointi

Lähdekoodin lisensoinnista tulee huolehtia asianmukaisesti. Ohjelmiston itsenäinen kaupallistaminen voi olla perusteena käytetyn lisenssin valinnalle. Valinnassa tulee ottaa huomioon myös tapauskohtaiset vaatimukset tulevista lisensoinnin tarpeista. Lisenssivalinnasta on syytä keskustella myös esimiehen, laboratorion vetäjän tai dekaanin kanssa.

TTY suosittelee seuraavia kolmea lisenssivaihtoehtoa tilanteen mukaan:

1. MIT-lisenssi on avoimin suositeltavista vaihtoehdosta. MIT-lisensoitu ohjelmakoodi on vapaasti käytettävissä. MIT-lisenssi soveltuu erityisesti niihin tapauksiin, joissa ohjelmistoon ei liity erityistä kaupallista intressiä. Myös Avoimen tieteen ja tutkimuksen käsikirja suosittelee tätä lisenssiä.

2. GPL-lisenssi antaa kenelle tahansa oikeuden käyttää, kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmia ja niiden lähdekoodia. Lisäksi GPL-lisenssi takaa, että nämä vapaudet säilyvät myös GPL-koodiin pohjautuvissa muunnelluissa teoksissa. Huomioithan, että tästä lisenssistä on laajassa käytössä kaksi eri versiota, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia.

3. Kaksoislisensointia hyödynnetään niissä tapauksissa, joissa tavoitteena on kaupallisten lisenssien myyminen tutkimuslisenssien jakelun oheen. Näissä tapauksissa määritellään tapauskohtaisesti sovellettava lisenssi TY:n lakimiehen ja innovaatioasiamiehen kanssa. TY:n lakimiesten ja innovaatioasiamiesten tuki kaupallisten lisenssien määrittämiseksi kohdistetaan kaupallisesti merkittäviin lisensointeihin ja TY:n ulkopuolista rahoitusta hankkiville tutkimusryhmille.

Kaikkien kolmen lisenssin mukana on vastuunrajoituslauseke, joka antaa käyttöoikeudet ilman tekijänoikeuden haltijan ja ohjelmiston kehittäjän vastuuta.

Lisenssilauseke on liitettävä jokaiseen ohjelmakooditiedostoon sekä julkaisun metatietoihin. Lisenssilauseke voidaan liittää lähdekoodin yhteyteen erillisenä LICENSE.txt-tiedostona tai se voidaan kopioida mukaan soveltuvaan tiedostoon, esimerkiksi README.txt-tiedostoon. Huomioithan, että lisenssiin tulee oikea vuosiluku ja omistaja. Ennen jakeluun ryhtymistä selvitä koodin omistaja. Lähdekoodin omistajuus määrittyy koodin syntyolosuhteiden pohjalta. Omistajuuden määräytymiseen vaikuttavat lain määrittelemät linjaukset, käytetty rahoitus, tekijän asema ja koodia kontribuoivien henkilöiden tausta. Omistajuus voi olla tekijällä, tekijöillä, TY:llä, rahoittajalla tai niiden yhdistelmällä.

Muihin avoimen lähdekoodin lisenssivaihtoehtoihin voi tutustua Open Source Initiativen sivustolla. Lisenssien välisiä eroavaisuuksia on selvitetty GitHubin ohjesivustolla. Myös Free Software Foundation tarjoilee tietoutta vaihtoehtoisen lisenssin valintaan. Kannattaa muistaa, että Creative Commons -lisenssit eivät sovellu ohjelmakoodille.

Lähdekoodin tallentaminen ja jakaminen

Lähdekoodia on suositeltavaa jakaa siellä, missä se kulloinkin – rahoittajista tai muista tekijöistä johtuen – on tarkoituksenmukaisinta.

Avoimen lähdekoodin jakamiseen suositellaan ensisijaisesti Turun yliopiston omaa GitLabia ja toissijaisesti GitHubia tai järjestelmää, jota käyttää se kokonaisuus, jonka osaksi omat kontribuutiot tulevat. Pitkäaikaistunniste suositellaan hankkimaan Zenodon kautta. Pitkäaikaissäilytystä painotettaessa GitLabia ja GitHubia suositeltavampia jakopaikka on Zenodo.

Avoimet lähdekoodit, jotka eivät sovellu talletettaviksi GitHubiin tai muuhun vastaavaan järjestelmään, voidaan tallettaa UTUCRIS-tutkimustietojärjestelmään esimerkiksi zip-pakettina. Sopivin talletuspaikka on ...

Lähdekoodin metatiedot

UTUCRIS-tutkimustietojärjestelmään suositellaan talletettavaksi aina vähintään lähdekoodia kuvailevat metatiedot. Huolehdithan, että lähdekoodiin voidaan viitata. Varmista, että metatiedoista selviää ainakin ohjelman tai lähdekoodin nimi, tekijä tai tekijät, julkaisupäivämäärä ja versionumero sekä mielellään myös käytetty lisenssi ja sijainti verkossa. Viimeksi mainittu voi olla esimerkiksi URL-osoite tai DOI-tunniste. Myös metatiedot voidaan lisensoida. Avoin tiede ja tutkimus -hanke suosittelee metatietojen julkaisemista CC0-lisenssillä. UTUCRIS-tutkimustietojärjestelmässä ei suosituksen kirjoitushetkellä (5/2019) ole kenttää lähdekoodin eikä metadatan lisenssille.

Ohjelmointikäytännöt ja muuta huomioitavaa

Ohjelmoinnissa tulee noudattaa hyväksi havaittuja, kullekin ohjelmointikielelle ominaisia käytäntöjä. Lähdekoodia kannattaa dokumentoida heti alusta alkaen. Avoimen lähdekoodin lisäksi kannattaa tuottaa ja käyttää avoimia standardeja ja rajapintoja. Mikäli lähdekoodi on tulossa julkaisuun, selvitä ja ota huomioon myös julkaisijan ohjeet mm. lähdekoodin lisensoinnin ja ulkoasun suhteen. Kiinnitä lisäksi huomiota myös kokeiden toistettavuuteen, ja alusta satunnaistettujen algoritmien siemenluvut valmiiksi. Dokumentoi myös mitä aineistoa on käytetty ja mistä se on saatavissa.

Liite: Riskikartoitus avoimen lähdekoodin lisensseistä

Ohjeistuksen mallina on hyödynnetty Tampereen teknillisen yliopiston jakosuositusta ja riskikartoituksen mallina Kalifornian yliopiston riskitaulukkoa.