Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata


Tehtävä: Työryhmä ideoi tapoja eri tutkimusorganisaatioiden olemassa olevien tai syntyvien tutkimusaineistoja kartoittamiseksi. 

Mietimme konsepteja, jotka todennäköisesti toteutetaan hieman eri tavalla eri tutkimusorganisaatioissa.

Nimi OrganisaatioSähköpostiosoite
Miki KallioOY miki.kallio@oulu.fi
Juuso MarttilaJYjuuso.h.marttila@jyu.fi
Seliina PäällysahoSeAMKseliina.paallysaho@seamk.fi
Tomi RostiUEFtomi.rosti@uef.fi
Anne SunikkaAalto-yliopistoanne.sunikka@aalto.fi
Hannele Keckman-KoivuniemiFSDhannele.keckman-koivuniemi@tuni.fi
Joona KoiranenMetropolia Amkjoona.koiranen@metropolia.fi
Liisa HallikainenLYliisa.hallikainen@ulapland.fi
Toni Raja-HanhelaLapin yliopistotoni.raja-hanhela@ulapland.fi
Manna SatamaSuomen Ateenan-instituutin säätiö srmanna.satama@gmail.com
Turkka NäppiläTAUturkka.nappila@tuni.fi
Petri TonteriTAUpetri.tonteri@tuni.fi
Anne HolappaSuomen tekijänoikeudellinen yhdistysanne.holappa@copyrightsociety.fi
Anttoni LehtoTurun ammattikorkeakouluanttoni.lehto@turkuamk.fi
Juhani NaskaliTurun yliopistojuhani.naskali@utu.fi
Meri-Tuulia KaarakainenTurun yliopistomerluo@utu.fi
Olli-Pekka KaurahalmeTurun yliopistoolli-pekka.kaurahalme@utu.fi
Erkki NurmiTaideyliopistoerkki.nurmi@uniarts.fi
Minna ZechnerLapin yliopistominna.zechner@ulapland.fi
Leena TonttilaTurun yliopistoleena.tonttila@utu.fi
Päivi KanervaTurun yliopistopaivi.kanerva@utu.fi
 Jukka Rantasaari Turun yliopisto

jukka.rantasaari@utu.fi

Nina-Mari SalminenLuonnonvarakeskus

nina-mari.salminen@luke.fi

 Timo Taskinen JY

timo.taskinen@jyu.fi 

Katja FältTAU

katja.falt@tuni.fi

Kokemuksia tiedon keräämisestä oman organisaation tutkimusdatasta

OrganisaatioKuvaus tiedonkeruustaMikä onnistui ?Mitä parannettavaa?
Aalto-yliopisto (2013)IT oli vastuussa tästä tiedonkeruusta. Haastattelu, kyselyjä ja workshop laitosten IT-vastuuhenkilöiden kanssa tutkimuksen vaatiman tallennustilan tarpeesta (tietotyypit, määrät, eritysvaatimukset)Parempi ymmärrys tutkimuksen tarpeista. Tulokset johtivat uuteen tutkimukselle suunnattuun tallennuspalveluun.

Aalto-yliopisto

(2015)

IT oli vastuussa tästä tiedonkeruusta. Kysely tallennuspalveluiden (myös pilvipalveluiden käytöstä ja suojatun tiedon jakotarpeesta)
Tulokset eivät varsinaisesti johtaneet toimenpiteisiin.

Aalto-yliopisto

(2019)

IT on vastuussa tästä tiedonkeruusta. Haastatellaan Aallon "huippututkijoita" ja pyydetään palautetta palveluista.

Keskustellaan myös datanhallinnasta ja siitä, noudattaako tutkimusryhmä datahallinnan periaatteita.

Saadaan heti tunne siitä, tunteeko proffa datanhallintaa. Saadaan tietoa datoista ja missä ne sijaitsevat.Tutkijat ovat epämääräsiä vastauksissaan. Parasta olisi yhdistää haastattelu ja kysely, mutta se olisi todennäköisesti liian työlästä kiireisille tutkijoille.

Tampereen yliopisto

(2018)

Tietosuojavastaava ja asiakirjahallinnon asiantuntija olivat vastuussa tästä tiedonkeruusta. Laajalla verkkokyselyllä selvitettiin tutkijoiden hallussa olevia aineistoja, erityistarkoituksena selvittää henkilörekisterit.

Vastaavantyppinen kysely toteutettiin myös entisessä Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Tutkimusaineistokysely


Johdon ohjeistuksesta huolimatta kattavuus jäi vajavaiseksi. Kyselylomake oli liian laaja ja huolellisesta suunnittelusta huolimatta sen sisällöstä heräsi vielä runsaasti kysymyksiä.

Tampereen yliopisto

(2017-19)

Tietohallinto selvitti tutkimuksen erityisiä IT-tarpeita haastattelukierroksella eri yksiköissä (myös entinen TTY).Syntyi selkeä käsitys mm. datanhallinnan tarpeista ja kehittämiskohteista. Kehitystyö myös aloitettiin.
Turun yliopisto (2018-2019)

Tutkimuksen IT toiminto toteutti vuonna 2018 tietosuojaihmisille tutkimusdatainventaariotietokannan, jonne tutkijoita on kehotettu ilmoittamaan etenkin henkilötietoja sisältävät tutkimusaineistonsa. Tällä hetkellä tietokantaan on ilmoitettu vajaat 250 aineistoa. IT-palvelut pitää lisäksi yllä kirjanpitoa tutkimusaineistoille tilatuista verkkolevyalueista. Nämä tietolähteet toimivat lähtötietoina parhaillaan kehitettävälle metadatatietokannalle, jonka kautta saadaan jatkossa tieto Turun yliopiston tutkijoiden käytössä olevista ja etenkin sen tallennusalustoille talletetuista aineistoista sekä tarjotaan tutkijoille mahdollisuus kuvailla omat aineistonsa, avata ne joko yliopiston sisäiseen tai julkiseen aineistoportaaliin sekä selailla julkisesti tai sisäisesti avattuja aineistojen metatietoja.

Lisäksi Kirjaston tutkimuksen palvelut ja Tutkimuksen IT haastattelivat 2018-2019 jatko-opiskelijoita, heidän ohjaajiaan sekä biostatistikkoja datanhallinnan periaatteista, käytännöistä, merkityksestä ja osaamistarpeista. Selkeään tarpeeseen suunniteltiin ja toteutettiin Turun yliopiston tutkijakouluun (UTUGS) moniammatillinen "Basics of Research Data Management" (BRDM) seitsemän viikon, 3 opintopisteen kurssin, joka kattaa datanhallinnan vaiheet tutkimussuunnitelmasta datan pitkäaikaissäilytykseen/tuhoamiseen. Kurssi on suunnattu tohtorikoulutettavien lisäksi myös post doc -tutkijoille.

Inventory toteutettiin nopealla aikataululla onnistuneesti. Datanhallinnan haastattelut antoivat hyvää tietoa datanhallinnan tilasta ja osaamisesta.

BRDM-kurssi:

Todettuun tarpeeseen suunniteltu koulutus on saanut runsaasti kiitosta ja se järjestetään toiseen kertaan laajennettuna ja yhteistyössä Åbo Akademin kanssa keväällä 2020. Kurssin suunnittelu ja toteutus yhdisti tiedekuntien tutkijat, opettajat sekä monet yliopiston tutkimuksen tukipalveluja tuottavat tahot kuten kirjaston, biostatistikot, IT-palvelut, lakiasiat, tietosuojavastaavan toimiston ja  Clinical Research Centren. Lisäksi kurssin toteutukseen osallistui asiantuntijoita CSC:ltä. 

Toimiakseen ja pysyäkseen ajantasalla, aineistojen synnystä kertovat prosessit tulee mahdollisuuksien mukaan automatisoida osaksi metadatapalvelua, mihin tällä hetkellä IT-palveluissa tehtävä työ tähtää. Aineistojen inventointi osoitti selvästi, etteivät kaikki tutkijat motivoidu täyttämään tämänkaltaisia tietoja, jonka takia alustavien tietojen automaattinen syntyminen on tärkeää kokonaiskuvan saamiseksi.

BRDM-kurssia kehitetään analysoimalla edelleen haastatteluja, ennakko- ja jälkikyselyjä sekä kurssipalautteita. Kurssille tulee lisää mm. neljäs opintolinja, yleisluento ja workshopeja. Kurssi suunnitellaan yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin asiantuntijoiden kanssa. Haastattelututkimuksen tuloksia ja BRDM -kurssia esiteltiin kesällä 2019 LIBER-konferenssissa Dublinissa ja IATUL-konferenssissa Perthissä, Australiassa


Tampereen yliopisto (2017)OKM:n kysely merkittävistä tutkimusaineistoista ja niiden pitkäaikaissaatavuudesta. Tietoarkiston aineistopalvelu kokosi Tampereen yliopiston vastaukset
Kattavuus jäi vajavaiseksi. Tietoarkistoon saatujen vastauksien perusteella vaikutti siltä, että vastaajat mieltävät tutkimusdataksi useimmiten määrällisen/tilastomatemaattisen aineiston. Laadullisia aineistoja kerätään paljon, mutta saamissamme vastauksissa ei niitä paljon mainittu. Arviota aineistojen vaatimasta tallennustilasta oli mahdoton tehdä.
Itä–Suomen yliopistoTutkimusaineistokyselyKysely vastaanotettiin hyvin, kun kyselyn lähetteeseen saatiin rehtorin päätös aineistojen kuvaamisesta.Kyselystä jäi tiedekunta ja laitostason tiedot kysymättä, joten niitä jouduttiin yhdistelemään jälkikäteen. Kattavuus melko hyvä  - toki joitakin aloja jäi vähän ohuemmaksi. Joistakin aineistoista tuli tietoa vain sähköpostitse.
Tampereen ylopistoYliopiston kirjasto keräsi Tampereen yliopiston avoin tiede -kyselyn 2017 (http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3221).  Sillä kartoitettiin tutkijoiden näkemyksiä avoimesta julkaisemisesta ja tutkimusaineiston avaamisesta. Kyselyssä pyrittiin selvittämään, millaisia avoimuuden käytäntöjä Tampereen yliopistossa on ja miten tähän liittyviä palveluja tulisi kehittää. Havaintoyksikköjen valitsemisessa käytettiin Tampereen yliopiston tietohallinnon kokoamaa listaa Tampereen yliopiston tutkijoista. Kysely lähetettiin sähköpostitse 1300 tutkijalle. Lisäksi kyselyä markkinoitiin Tampereen yliopiston intranetissä, jatko-opiskelijoiden työpöydällä ja kirjaston kotisivulla. Vastauksia kyselyyn saatiin 146.

Oulun yliopistoAikaisemmin tietohallinnon tutkimuksen IT pyytänyt tietoja aineistoista, lähetetty kyselyitä jne, mutta tulos on ollut laiha. Tavoitteena ollut datan määrän kartoittaminen. Myöskään PAS-tiedonkeruu ei onnistunut hyvin. Keväästä 2019 data-asiantuntijat kiertäneet ovelta ovelle, pitäneet infoja ja lähettäneet sposteja.Nyt näyttää edistyvän hyvin.Kerättävät kuvailutiedot olisi pitänyt määritellä yksiselitteisemmin. Malli on Qvaimesta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

(2016)

SeAMKissa haastateltiin 12 projektipäälikköä alukuvuodesta 2016. Tavoittena oli selvittää, millaisia tutkimusaineistoja ja tuloksia SeAMKin TKI-hankkeissa syntyy, miten niitä hallitaan ja millaisia näkemyksiä
projektipäälliköillä on aineistojen ja tulosten avaamisesta. Linkki artikkeliin: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/118838/Paallysaho_Latvanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Havaittiin, että TKI-työssä syntyy paljon erilaisia aineistoja ja tuloksia. Osalla niistä on myös kaupallista potentiaalia, jota ei kuitenkaan saada tehokkaasti vietyä käytäntöön. Projektipäälliköiden osaaminen liittyen esim. aineistojen avaamiseen on vielä melko vähäistä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

(2018- )

SeAMKin virallisissa TKI-toimintaohjeissa määritellään seuraava: Hankkeessa kerättyjen tutkimuksellisten aineistojen kuvailutiedot tallennetaan REPOn Aineistot-tietokantaan. Lisäksi varsinaiset  aineistot (esim. kysely- ja mittausaineistot, haastattelulitteroinnit) toimitetaan  tutkimuspäällikölle tallennettavaksi SeAMKin suljettuun data-arkistoon.

Tällä hetkellä tietokannasta löytyy yli 50 aineiston metatiedot (https://www.seamk.fi/aineistot/)Projektipäälliköt eivät aina muista kirjata kerättyjen aineistojen kuvailutietoja tietokantaan. Lisäksi kuvailu ei ole aina tehty parhaalla mahdollisella tasolla. Tähän tarvitaan lisää ohjeistusta.

11.9 kokouksen muistiinpanot

Läsnä: Manna, Turkka, Hannele, Tomi, Erkki, Liisa, Petri, Päivi, Juhani, Miki

Agenda:

  • Käydään läpi työryhmän aloituskysely
  • Kiteytetään ryhmän tavoite ja toivotut tulokset: Pohditaan tapoja kartoittaa jo olemassa olevia aineistoja, mutta keskitytään miettimään prosesseja ja palveluja, joiden avulla saamme tiedot aineistoista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta jälkikäteiskartoituksia ei tarvita.
  • Mietitään aikataulua. Pyritään saamaan selvitys valmiiksi kevään 2020 aikana.
  • Käydään läpi jo toteutettuja kyselyjä ja tapoja selvittää aineistoja organisaatioissa.

1.10 työryhmätapaaminen (työryhmäpäivä)

Läsnä: Manna, Hannele, Juuso, Turkka, Olli-Pekka, Meri-Tuulia

Agenda: Keräämme idoita aineistojen kartoittamiseen.

Lopputulos

8.11. työryhmätapaaminen (verkko)

Läsnä: Manna, Hannele, Juuso, Turkka, Petri, Tomi, Liisa, Selena, Joona, Meri-Tuulia, Miki

Agenda: Käymme läpi edellisen tapaamisen ideat ja suunnitellaan jatkoa

Keskustelua tutkijoille suunnatuista palveluista eri yliopistossa, varsinkin DMP-palvelut ja tallennuspalvelut. Todettiin, että tarvitaan edelleen yhteistyötä tieteenala spesifisten DMP ohjeiden tekemisessä

Sovittiin, että jatkamme työryhmän työtä keskittymällä neljään eri osa-alueeseen:

  • Dynaamiset DMP:t  (Juuso). Tästä voisi muodostaa oman työryhmän jatkossa
  • Tiedonkeruu datan tallennustilaa haettaessa (Anne ja Juuso)
  • HR:n datainventaario tutkijan aloittaessa tai lähtiessä (Anne, Maria R ja Petri)
  • Vanhojen datojen kerääminen, varsinkin PAS:n näkökulmasta (Turkka, Hannele ja Miki)

Tavataan seuraavan kerran verkossa to 21.11 klo 10 - 12

21.11 työryhmätapaaminen (verkko)

Läsnä: Miki, Liisa, Erkki, Petri, Päivi, Meri-Tuulia, Tomi, Jukka, Olli-Pekka, Selena, Turkka, Toni

Agenda: Käymme läpi viime kerralla sovittujen tehtävien selvitykset ja suunnittelemme avoimen tieteen syyspäivien 26.11 esitystä

  • Vanhojen datojen kerääminen, varsinkin PAS:n näkökulmasta ja PAS prosessi (Turkka, Hannele ja Miki): Selvitys 
    • Kuka päättää, mitkä aineistot valitaan PAS-palveluun? Tampere: tiedeneuvoston työryhmä, Itä-Suomi: tutkimusneuvosto, Lappi: tutkimusneuvosto
    • Onko PAS data tärkeämpää meritoitumisen kannalta kuin ns. tavallinen data?
  • HR datainventaariolomake (Anne, Maria R ja Petri): Lomake
  • Tiedonkeruu datan tallennustilaa haettaessa (Anne ja Juuso):
    • Mikäli DMP tiedot olisivat käytössä IT:llä, tarvittavat tiedot löytyisivät projektien osalta suoraan DMP:stä


TutkimusorgKysymykset tallennustilaa haettaessaMuutoin Mitä pitäisi kysyä?
Aalto

Kysymykset koskevat teknistä ylläpitoa:

Mistä verkoista pitää päästä?

·        Millä käyttöjärjestelmillä käytetään? (mac, windows, linux)

o   Millä järjestelmällä säädetään tiedosto-oikeudet (Windows / Unix)

·        Käytetäänkö oletusvarmuuskopioita vai muokataanko varmuuskopiomenettelyä?

·        Kuinka paljon kapasiteettia?

·        Kenelle annetaan pääsyoikeudet dataan (luku/kirjoitus)?


Rahoitushakemukset tallennetaan Aalto project listalle ja siinä yhteydessä kysytään henkilötietoja sisältävästä datasta. Tieto menee juristeille.

Onko henkilötietoja tai muuta sensitiivistä data?

Tilaa RDM session RDM-asiantuntijaltasi kuullaksesi parhaita datahallinnan käytäntöjä.

Lappi
  • Kenelle pääsyoikeudet ja kuka yhteyshenkilö?
  • Käyttötarve määräaikainen (mikä aika?) vai pitkäaikainen tarve? TAI projekti (aika?) vai "pysyvä" tutkimus-/työryhmä?
  • luokitus: ei henkilötietoa / henkilötietoa / erityistä henkilötietoa


Turku

Palvelusta riippuen

  • levyalueen nimi
  • tarvittava tila
  • levyalueen yhteyshenkilö/omistaja
  • Kustannuspaikkanumero
  • Verkkolevyn käyttäjien tunnukset

Tämä meni pohdiskeluksi:

Nykyisten tietojen jälkeen jää avoimeksi levyalueen kytkös tutkimusaiheeseen, projektiin ja aineistoon.
Harkinnassa olevat lisäkysymykset

  • projekti 1)
  • aineisto tai aineiston/käyttötarpeen kuvaus 2)
  • useampi yhteyshenkilö 3)
  • henkilötiedot / sensitiivisyys 4)
  • (kustannuspaikan sijasta käyttäjäystävällisempää kysyä yksikkö ja/tai projekti)

1) Levyaluetta tultaneen käyttämään useampaan projektiin ja aineistoon, joten lopullista tietoa näistä ei saa. Ei siis välttämätön, jos halutaan pitää tilausvaihe keveänä. Mahdollisessa datainventoryssä nämä asiat voidaan yhdistää toisiinsa myöhemmin → muistutus tietojen täydentämisestä yhteyshenkilölle ja/tai järjestelmää ohjaa yhdistämään projektit ja aineistot levytiloihin. Eli levyalueen yhteyshenkilö-tieto on jo hedelmällinen jatkon kannalta.

Jos "ensimmäinen" projekti on tilausvaiheesa tiedossa, auttanee jatkossa.

2) Ei välttämätön. Tämä ei välttämätön / on tarpeeton em. syystä: sisältää useampia aineistoja ja tilaan myöhemmin "kytkettävät" projektit ja aineistot. Yleinen kuvaus voi auttaa jatkossa.

3) Useampi yhteyshenkilö, koska ajan kuluessa henkilöstö vaihtuu. Tosin organisaatiokytkös saadaan yhden yhteyshenkiön perusteella, jolloin tila siirtyisi lähtökohtaisesti esimiehelle.

4) tämä tiedettäneen jo tilausvaiheessa, ja näin saataisiin "kiinni" tällaiset aineistot varhain.






     

  • Dynaamiset DMPt (Juuso)


Draft syyspäivien esityksestä

26.11 työryhmätapaaminen (Avoimen tieteen syyspäivät) klo 14.30 huone 401

Läsnä: Hannele ,Liisa, Olli-Pekka, MEK, Juuso, Turkka, Pekka, Tomi, Nina-Mari, Manna

Agenda: Keskustelua neljästä valitusta osa-alueesta

  • Dynaamiset DMP:t. Sovimme, että dynaamiset DMP:t otetaan aiheeksi DMPTuulin ohjausryhmän visiopäivillä tammikuussa ja dynaamisia DMP:tä kehittään DMPTuuli verkoston yhteydessä alkaen keväästä 2020.
  • Tiedonkeruu datan tallennustilaa haettaessa.
  • HR:n datainventaario tutkijan aloittaessa tai lähtiessä. Muokkasimme lomakkeita ja totesimme, että meillä ei ole riittävää tietoa siitä, millaisia sopimuksia tutkijat tekevät aloittaessaan esim projekteja. 
  • Vanhojen datojen kerääminen, varsinkin PAS:n näkökulmasta. Tätä osa-aluetta käsitellään 11.12 verkkokokouksessa.

11.12 työryhmätapaaminen (verkko)

Läsnä: Miki, Juuso, Selena, Hannele, Liisa, Turkka, Anne H, Meri-Tuulia, Jukka, Katja

Agenda: Keskustelua kolmesta valitusta osa-alueesta


Tiedonkeruu datan tallennustilaa haettaessa (Muistiinpanot syyspäivän keskustelusta): 

  • Tallennustilan tilausvaiheessa saatavat tiedot tilaan päätyvästä datasta eivät voi olla kovin tarkalla tasolla, koska tila ei tyypillisesti ole yhden aineiston vaan hankkeen tai tutkimusryhmän yhteinen tila. Mutta tietojen koonnissa tätä vaihetta voidaan hyödyntää.
  • Tilausta ei tarvitse juurikaan vaikeuttaa. Tärkeintä on tietojen tallennus prosessin tukea palvelevalla tavalla. Tähän saakka on jo tyypillisesti saatu levyalueen nimi, tarvittava tila, levyalueelle oikeudet saavien tunnukset. Lisäksi riittää yhteyshenkilö, joka voisi oletusarvoisesti olla tilaaja. Yhteyshenkilötiedosta saadaan organisaatiokytkös, joten yksikkö, projekti- tms. organisaatiotiedon kysyminen erikseen ei ole välttämätöntä.
  • Keskustelussa hyvältä käytännöltä vaikutti se, että tallennustila myönnetään määräaikaisena. Tarkoitus ei ole poistaa tallennustilaa vaan edellyttää tietyn ajan (3v?) jälkeen tilan käytön jatkamiseksi lisätietoja tallennustilassa olevasta aineistosta. Määräajoin tehtävä päivitys mahdollistaa tilan vapauttamisen poiston tai arkistoinnin avulla, tarpeettomien henkilötietoja sisältävien aineistojen poiston, sekä aineistojen julkaisu-statuksen tarkistamisen ja jatkotoimien suunnittelun.
  • Jollakin tavalla pitäisi voida hallinnoida, ettei dataa päädy henkilökohtaisiin tallennusalueisiin, joihin muilla ei ole oikeuksia. Tässä voi hyödyntää erillisiä private kansioita ja sopimusteknisesti sen järjestämistä, että tarvittaviin tallennusalueisiin on pääsy. Henkilön poistuessa sopimuksen tulisi sallia, että private tilaan pääsee henkilön työsuhteen loppuessa. Private voitaisiin myös määritellä poistettavaksi työsuhteen lakatessa.
  • Lisäksi tulevan datan henkilötieto/sensitiivisyys status voi olla tiedossa jo tilausvaiheessa - tietoa ei ehkä voi lukita, mutta siitä voi antaa oletuksen, joka auttaisi tilan luokittelussa ja tietojen myöhemmässä hyödyntämisessä.

Opiskelijoiden tilanne on epäselvä, voidaanko tarjota henkilökunnalle tarkoitettuja ratkaisuja, varsinkin jo opiskelija on mukana projektissa. 

Vastuu opiskelijoiden neuvonnasta on ensisijaisesti opinnäytetyön ohjaajalla. Turussa on testattu koulutusta opinnäytetöiden ohjaajille, pilotoidaan myös koulutusta graduryhmissä. Seinäjoella on järjestetty etiikan iltapäivä, johon osallistui 30 ihmistä.

Jatko: Olli-Pekka, Juuso ja Turkka kokoavat keskusteluista yhteenvedon huomioon otettavista asioista loppuraporttiin.


HR:n datainventaario tutkijan aloittaessa tai lähtiessä (Muistiinpanot syyspäivän keskustelusta): 

  • Perusteluteksti, ts. miksi kysymme datoista, puuttuu vielä. Tarkistettava juristilta, mitkä ovat lailliset perusteet tiedonkeruulle.
  • Mitä sopimuksia yliopistoissa solmitaan, kun jatko-opiskelija/tutkija aloittaa? Esim. TENK malli: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_UNIFI_recommendations_supervision_of_doctoral_dissertations.pdf (Collection of research data, its use and reuse after the dissertation). Käytetäänkö jossakin?
  • Ulkoisen rahoituksen projekteissa kerätty data on tutkimusorganisaation omaisuutta rahoittajan ehtojen mukaisesti. Entä apurahatutkijoiden keräämä data, kuka on rekisterinpitäjä? Mikäli tutkimusorganisaatio toimii rekisterinpitäjänä, omistaako organisaatio datan?
  • Kun henkilö lähtee organisaatioista ja hänellä on dataa omassa tallennustilassaan, organisaation pitäisi kyetä tarjoamaan uutta tallennustilaa nopeasti.
  • Pitäisikö ulkoisen palvelutarjoajan tallennustiloja käytettäessä (CSC:n Ida, pilvipalvelut) varmistaa, että "varahenkilöllä" on pääsyoikeudet dataan.

Onko tietosuojapolitiikan mukaan tutkimusorganisaatiot vastuussa organisaatiossa tehtävästä tutkimuksesta?

Turussa juristit ovat koonneet verkkosivuille tietoa tarvittavista sopimuksista. Kannatettava idea!

Jatko: Anne miettii Maria Rehbinderin kanssa selitetekstiä ja jo tällä hetkellä käytettäviä sopimuksia ja paketoi asian loppuraporttiin


Vanhojen datojen kerääminen, varsinkin PAS:n näkökulmasta. 

Kävimme läpi Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen kyselyjä varsinkin PAS-tietojenkeruun näkökulmasta.

Tätä osa-aluetta pitää vielä miettiä loppuraporttia varten.



  • Sovittiin, että Anne kutsuu työryhmän koolle tammikuun lopussa ja helmikuussa.
  • F2F tapaaminen kevätpäivillä Tieteiden talolla ei ole tarpeellista, mikäli saamme työn valmiiksi ennen maaliskuuta.
  • Työryhmän työn tulokset on tarkoitus esitellä Oulussa avoimen tieteen kevätpäivillä 12-13-5.2019. 


31.1.2020 työryhmätapaaminen (verkko)


  • Dynaamiset DMP:t. Keskustelua DMPTuulin visiopäivästä 14.1 ja uuden työryhmän perustamisesta. (Juuso)
    • Todennäköinen muutos Suomen Akatemian syksyn 2020 haussa: tutkimussuunnitelmassa lyhyt, arvioitava DMP, yksityiskohtaisempi DMP vain niiltä projekteilta, jotka saavat myönteisen rahoituspäätöksen (kevät 2021). Organisaation vastuulla. HUOM. Tätä muutosta ei ole vielä hyväksytty.
  • HR:n datainventaario tutkijan aloittaessa tai lähtiessä. 
  • Tiedonkeruu datan tallennustilaa haettaessa.
  • Vanhojen datojen kerääminen, varsinkin PAS:n näkökulmasta. 


21.2.2020 työryhmätapaaminen (verkko)











  • No labels