3. Pinjan skenaario (osaamisportfolio & ekosysteemissä oppiminen​)

2030 ei enää suoriteta eri pääainekokonaisuuksia ja sivuaineita eri korkeakouluista. Tutkintotavoitteinen koulutus on modularisoitu, jolloin Pinja voi valita vain ne kurssit, joita hän tarvitsee ja jotka häntä kiinnostavat. Osaaminen on kuvattu ja luokiteltu tietojärjestelmissä hierarkisesti. Opintopisteet kirjautuvat automaattisesti käytettävän alustan kautta Pinjan omaan opintorekisteriin ilman suurempia hakemusmenettelyitä. Alusta kannustaa korkeakouluja myös yhteistyöhön yhteistoteutusten muodossa.

Jotta ainutkertaisten opintopolkujen luominen on ylipäätään mahdollista, Pinjan tiedot löytyvät järjestelmästä, jossa hän voi jatkuvana oppijana hyödyntää tietojaan myös muissa korkeakouluissa sekä koulutuksen tarjoajilla. Koska tiedot osaamisesta ja opintotaustasta seuraavat Pinjaa osaamisen täydentämisestä on tullut helppoa niin Pinjalle, kuin hänen uransa aikaisille työnantajillekin heidän pohtiessaan räätälöityjä koulutuksia Pinjaa varten.

Pinja jatkaa työelämässä ja dataa hänen menestymisestään käytetään hyväksi, kun vastaavilla osaamisyhdistelmillä varustetuille henkilöille kartoitetaan työllistymismahdollisuuksia tai määritetään oppimistarpeita. Samalla tavalla Pinjalle muodostuu osaamiskokonaisuuksia yksittäisten vahvistusten sijasta.​
​
Työnantajat pystyvät ennakoimaan resurssitarpeensa jo hyvissä ajoin, ja Pinja voi myös ottaa palvelun kautta yhteyttä työnantajaan ja neuvotella myöhemmin alkavan työsopimuksen, jossa ehtona on tiettyjen osaamisten hankkiminen.​

Oppilaitokset ovat säännöllisesti yhteydessä työelämään miettiessään, mitä osaamista heidän tulee kursseillaan tarjota, jotta ne vastaisivat työelämän tarpeita. Pinjan työelämässä saavuttavat taidot lisätään hänen kansalliseen osaamisportfolioonsa hyödyntäen osaamisen yhteisiä kansallisia kuvauksia. Osaamisportfoliossa oppilaitoksissa hankittu osaaminen saa oppilaitoksen sähköisen vahvistuksen. Näyttökokeella vahvistettavat osaamiset ja erilaiset pätevyydet näkyvät myös portfoliossa. Kurssien suorittamisen yhteydessä Pinja saa oppilaitoksesta riippumatta kansalliseen oppimisalustaan kaikki opintomateriaalit sekä tekemänsä harjoitustyöt sähköisessä muodossa, jolloin hän voi halutessaan käydä virkistämässä osaamistaan. Hän voi myös pyytää kaverinsa kiinnostavan harjoitustyön itselleen järjestelmän kautta. Opintomateriaali päivittyy automaattisesti materiaalin päivittämisen yhteydessä.

Suomen kansalliseen oppijoiden ja tutkijoiden identiteetinhallinnan rekisteriin jokainen suomalainen saa tunnuksen ja profiilin jo "koulussa" ennen korkea-asteen opintoja. Kuka tahansa ulkomaalinenkin, joka pystyy tunnistautumaan globaalin luottamusverkoston vahvan sähköisen tunnistautumisen välineellä, voi itse luoda profiilin - tai se luodaan hänelle automaattisesti, jos hän hakee tänne opiskelemaan tai töihin tutkijaksi tai opettajaksi. (Systeemi osaa olla luomatta tuplaprofiileja, mutta toisaalta on myös niin tietoturvallinen ettei toisen henkilön profiilin kaappaus onnistu. Lisäksi systeemi luokittelee profiilin varmuustasoa riippuen siitä, minkä varmuustason (LoA) vahvan tunnistamisen välinettä on käytetty profiilin luontiin.)​
​
Pinja ja kaikki muutkin oppijat voivat - omaehtoisesti my-data-periaateen mukaisesti - itsekin kytkeä profiiliinsa erilaisten suorittamiensa ulkomaisten tutkintojen ja muiden koulutusten tietoja sekä vaikka linkittää tutkimusraportteja sekä työkokemuksia, mutta niiden status on "tarkastamaton", jos henkilön identitteettiin kytkettyä suoritustietoa ym. meriittejä ei ole voitu verifioida korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten muodostaman globaalin verkoston kautta.​
​
Jos tutkintojen ym. meriittien sähköinen verifiointi ei onnistu, tutkintotodistusten aitouden tarkastuksia tehdään vielä vuonna 2030 joskus manuaalisesti paperisten dokumenttien avulla, mutta se on onneksi jo aika harvinaista. Feikkiprofiilien karsimiseksi on myös lokien aiditointeja sekä teknisiä automaattisia tekoälypohjaisia pistokokeita.​
​
Koska suurista ponnisteluista huolimatta kaikkien maailman oppilaitosten tutkinto- ja kurssisisällöt eivät ole vielä julkisia (joissakin maissa ne ovat ilmeisesti jopa liikesalaisuuksia!?) Pinjan tavoin joidenkin muidenkin ulkomailla tehtyjä opintoja joudutaan arvioimaan ja hyväksilukemaan vielä "manuaalisesti". Onneksi arviointi- ja hyväksilukupyynnöt sekä kaiken tarkoituksenmukaisen lisämateriaalin pystyy jättämään yliopistolle sähköisessä palvelussa. Mikäli ulkomaisten tai hyvin vanhojen kotimaisten suoritusten kelpoisuus jää epäselväksi, toisinaan osaaminen varmistetaan erillisillä tenteilllä tai muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla.​

Värien koodaus: ​

• Pohdinta​
• Kritiikki​
• Suora korjaus​
• Askel tiekartalla (backcasting)​
• Lisäys

• "Jos Pinjalla on ongelmia työllistymisessä, hän kääntyy oman oppilaitoksensa jatkuvan oppimisen palvelun puoleen. Sieltä neuvotaan Pinjaa, mitä lisäosaamisia hänen kannattaa hankkia, jotta hän saavuttaisi ne puuttuvat taidot, joita työnantajat tarvitsevat."

• ​Tämä on jo alkanut murtua: fiksut opiskelijat ovat jo pitkään täydentäneet omaa formaalia tutkintokoulutustaan kaupallisella tarjonnalla, joka on paremmin viritetty palvelemaan työllistymistä. Alan kaupallisilla toimijoilla on paljon parempaa dataa perustella yksilön työllisyyspotentiaalin paraneminen kuin "oppilaitoksen jatkuvan oppimisen palveluilla", koska kaupallisten toimijoiden koko arvolupaus on parantaa yksilön työmarkkina-arvoa.

• Täydennys: Myös eri organisaatioilla ja muilla toimijoilla on luottamusverkostoja ja LoA-tasoja, mikä mahdollistaa esim. sen, että työnantajat voivat rekrytoidessaan tehdä päätelmiä henkilöiden osaamiskokonaisuuksista ja muut tahot voisivat hyötyä näistä päätelmistä. 

• ​Pinja jatkaa työelämässä ja dataa hänen menestymisestään käytetään hyväksi, kun vastaavilla osaamisyhdistelmillä varustetuille henkilöille kartoitetaan työllistymismahdollisuuksia tai määritetään oppimistarpeita. Samalla tavalla Pinjalle muodostuu osaamiskokonaisuuksia yksittäisten vahvistusten sijasta.​

• Työnantajat pystyvät ennakoimaan resurssitarpeensa jo hyvissä ajoin, ja Pinja voi myös ottaa palvelun kautta yhteyttä työnantajaan ja neuvotella myöhemmin alkavan työsopimuksen, jossa ehtona on tiettyjen osaamisten hankkiminen.

• Suomen kaltaisessa valtiossa tämä voi onnistua. Yhdysvalloissa mekanismi tuskin on valtiollinen, vaan korkeakoulupohjainen, kaupallinen tai näiden sekoitus. Tämän vuoksi meillä pitää olla kansainväliset rajapinnat. Oppiminen ei enää rajoitu Suomen rajojen sisään koulutuksessa eikä työelämälähtöisessä oppimisessa.
• Näkökulma tässä on vahvasti yksilön, kuten toki kuuluukin. Mutta koska puhuimme edellisessä kokouksessa vahvasti ekosysteemimäisen ajattelun puolesta, jotenkin toivoisin sen tulevan enemmän esiin myös tässä. Miten maailma on järjestänyt uudella tavalla, jotta Pinja pääsee eteenpäin polullaan? "Oppilaitokset ovat säännöllisesti yhteydessä työelämään --" on sinne suuntaan, mutta ei välttämättä kerro vielä hyvin toimivasta ekosysteemistä. Kun saman kuin toisessa tehtävässä: onko mahdollista toteuttaa skenaario niin, että organisaatiot jatkavat monin tavoin nykyisissä siiloissaan, vain data ja oppija liikkuvat? Jos näin on, on vaara, että mennään siitä, mistä aita on matalin.
• Toivottavasti tulevaisuudessa Pinja ei ensisijaisesti etsi/valitse kursseja, vaan etsii keinoja osaamisen kehittämiseen. Ajattelun lähtökohta on siis toinen. Voi myös miettiä, onko meillä tulevaisuudessa opintopisteitä vai vain jonkinlaisia badgeja, jos ajatellaan, että osaaminen on tärkeintä. Sivuseikka on se, kuinka paljon aikaa osaamisen hankkimiseen on ajateltu käytettävän aikaa (= opintopiste).
• Toivoisin myös, että olemme onnistuneet tulevaisuudessa rakentamaan asiakaskeskeisen elinikäisen tuen niin, että oppijan ei itse tarvitse aina ymmärtää hakeutua ohjauksen äärelle riittävän ajoissa. ("Jos Pinjalla on ongelmia työllistymisessä, hän kääntyy oman oppilaitoksensa jatkuvan oppimisen palvelun puoleen. Sieltä neuvotaan Pinjaa, mitä lisäosaamisia hänen kannattaa hankkia, jotta hän saavuttaisi ne puuttuvat taidot, joita työnantajat tarvitsevat.")

• Mitä pitää tapahtua: ​
  (1) Uudenlaiset ekosysteemimäiset toimintatavat käyttöön, erityisesti yliopistojen uuden tason avautuminen kohti muuta yhteiskuntaa ​
  (2) osaamisen läpinäkyvä tunnistaminen yksilötasolla ja uudet osaamisen todentamiskeinot käyttöön, ​
  (3) laaja ajattelutavan muutos osaamisen kehittämiseen, osaamista kehitetään laajasti myös muualla kuin koulutusjärjestelmässä (työssä oppiminen keskeistä), osaaminen keskeistä - ei kurssit ja opintopisteet ​
  (4) toimivat palvelupolut eri toimijoiden kesken, jotta kokonaisuus on eheä oppijan kannalta ​
  (5) korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentaminen, korkeakoulutuksen rahoitusmalli 2025 --> vastaamaan tulevaisuuden maailmaa., valtionrahoitus yksin ei ole vastaus tulevaisuuden haasteisiin.​

  ​