Aika: ke 19.8. klo 9-11

Paikka: Zoom-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/LfKsmaqkx2mCFPG

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/-cE0CQ


Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.


Asialista:

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9:00

2. Asialistan hyväksyminen

Asialista hyväksyttiin

3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat

Ei uusia linjauksia kesän kuluessa, aikaisemmat linjauspyynnöt lähetetty OKM:lle. Edellisen kokouksen muistio luettavissa täällä TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän kokous 8.6.2020 klo 13-15

4. Käsiteltävät aiheet

Avoimet oppimateriaalit ja AOE-alusta (Anna Lindfors, CSC)

Edellisessä kokouksessa esiin nousseita kysymyksiä:

  • Oppimateriaalien pysyvyys: ovatko pysyviä vai voivatko poistua?
    • Oppimateriaalit ovat lähtökohtaisesti pysyviä, käyttäjä ei pysty itse poistamaan oppimateriaalia. Tarvittaessa oppimateraalin sivu voidaan arkistoida niin että sivu jää pysyvästi saataville, vaikka oppimateriaalia ei voisi enää hyödyntää.
  • Tieto tiedonkeruuseen kuulumisesta: voiko alustalle lisätä tiedon kuuluuko alustalla oleva oppimateriaali tiedonkeruuseen (eli viedään päätetty linjaus tiedoksi myös AOE-alustalle)?
    • Miten identifioida mitkä oppimateriaalit kuuluvat julkaisutiedonkeruuseen? Joko käyttäjän omaksi ilmoitukseksi, tai identifiointi korkeakoulun affiliaation perusteella. Affiliaation ilmoittaminen ei kuitenkaan pakollista.
    • Julkaisijan tieto ei pakollinen, ja mikäli tieto löytyy, tekijän itsensä ilmoittama. Julkaisijan käsite myös melko lavea AOE-alustalla, julkaisijaksi voidaan merkitä esimerkiksi hanke. Hankkeen rooli ulkopuolisena julkaisijana ei yksiselitteinen.
    • Keskustesteluun olisi hyödyllistä ottaa mukaan TSV:n alainen avoimen oppimisen työryhmä ja avoimista oppimateriaaleista meritoitumisen työryhmä. Työryhmän pj. Miki Kallio, OY.
    • Alustalle tiedon tallentajalle olisi hyödyllistä saada tieto mikä on alustan rooli tiedonkeruussa (milloin kyseessä omaehtoinen jakaminen). Tätä varten tulisi kuitenkin tehdä yksiselitteiset ohjeet missä tapauksessa hyväksytään ja missä ei.
  • Olisiko alustalle mahdollista lisätä ISSN-numero?
    • Keskusteltu Kansalliskirjaston kanssa, todettu että ISSN ei tarpeeseen sopiva, sillä oppimateriaaleja päivitetään. Päädytty käyttämään jatkossa URN-NBN tunnisteita, jotka mahdollistavat päivittämisen. Kansalliskirjaston hallitsema tunniste. Jatkossa jokainen julkaistu oppimateriaali saa oman URN-NBN-tunnisteen.

Muita huomioita palvelusta:

  • Teokselle voi lisätä usean tekijän ja tekijöille näiden organisaatiot. ORCID ei tällä hetkellä käytössä, mutta on mukana keskusteluissa jatkokehitykseen.
  • Oppimateriaalin julkaisuista ei kaikissa tapauksissa päätä ulkopuolinen taho. Materiaali voi olla esimerkiksi luennoitsijan itse tekemä ja lataama.
  • Jatkossa oppimateriaalinen jakaminen mahdollisesti mahdollista myös tiedejatutkimus.fi palvelun tutkijaprofiilin kautta.
  • Alustalla käytössä OAI-PMH rajapinta sekä kehitteillä REST.


Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän puheenjohtajakauden vaihtuminen (puheenjohtaja alustaa)
Finn-ARMA verkoston toimintamallin mukaan siihen kuuluvien alaryhmien puheenjohtajien toimikausi on enintään noin kaksi vuotta ryhmän perustamisesta lukien. Seuraava puheenjohtaja valitaan eri organisaatiosta kuin edeltävä.

Halukkaat voivat ilmoittautua puheenjohtajalle tai sihteerille.

Miten valitaan jatkossa uusi puheenjohtaja? Jos useampia kiinnostuneita, halukkaat voivat sopia keskenään. Mikäli kukaan ei ilmoittaudu puheenjohtajaksi, mahdollisesti kiertävä puheenjohtajuus, kunnes pysyvämpi puheenjohtaja ilmoittautuu.

Julkaisutiedonkeruun tutkijaohjeistus (puheenjohtaja alustaa)
Attribuuttipohjaiseen tietomalliin siirtyminen tarkoittaa myös tutkijaohjeistuksen päivittämistä. Näkisikö ryhmä, että ohjeistus olisi jatkossa (tai niin kauan kun siirtymäaika kestää) mielekästä tehdä erikseen julkaisutyyppimuotoiselle tietojen toimittamiselle ja uuden attribuuttipohjaisen mallin mukaan, vai olisiko tutkijan kannalta selkeämpää jos vaihtoehdot olisi esitetty samassa ohjeistuksessa rinnakkain?

PURE toimii attribuuttipohjaisesti. Uudet avoimen saatavuuden attribuutit Lapissa ei tutkijoiden nähtävillä, mutta kirjasto lisää tiedot.

OY:ssä tuleva SoleCris tulee myös pohjautumaan attribuuttipohjaisuuteen. Käyttöönotto ensi vuoden aikana. Käyttöönotto ensi vuoden aikana, UEF ja Vaasa myös mukana. Kuluvan vuoden julkaisut vanhalla mallilla.

Todettiin, että tutkija käyttää vain yhtä mallia, joten tutkijalle selkeämpää että ohjeistukset erikseen.


Tyhjän artikkelin raportointi (Marja-Leena Harjuniemi alustaa)
Nothing : A Review", joka se, nimensämukaisesti, on sisällötään tyhjä. Artikkeli on ikään kuin katsaus muista, niin ikään tyhjinä julkaistuista artikkeleista ja on saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.1177/0160597620932891. Artikkeli on julkaistu lehdessä Human & Society; Jufo-taso 1. 

Vaihtoehtoja kirjaukselle katsottu olevan ei-raportoitava tai muut tutkimusaktiviteetit (ei voilla taiteellinen julkaisu, koska liityttävä tutkijan taiteelliseen asiantuntijuuteen). "Ei-raportoitava" luokassa B1 sai eniten kannatusta.


5. Muut mahdolliset asiat

KOTA-seminaari 26.8. etäkokouksena. Tarkempaa ohjelmaa ei vielä julkistettu. Tänä vuonna seminaarin yhteydessä ei pidetä julkaisutiedonkeruun seminaaria.

JUFO:ssa olevat ammattilehdet, onko olemassa kattavaa listaa hyväksyttävistä? Kuten Duocedim. Ei, käytetty käsikirjassa mainittuja esimerkkejä. Pyydetään käsikirjaan täydennystä jufo-tasolla 1 olevista vertaisarviointitunnusta käyttävistä julkaisuista. Esim. Kuntoutus-lehti, Suomen eläinlääkärilehti. Todettu, että Kuntoutus-lehdessä eri tasolla julkaisuja artikkeleita.

6. Seuraava kokous

Seuraavan kokousajan ehdotukset uuden puheenjohtajan mukaan. I-luokan työryhmän jatko odottaa ministeriön kommentteja.

7. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.56.

  • No labels

3 Comments

  1. Marja-Leena Harjuniemi

    Hei, Anna-Kaarinalle viestiä tästä jo laitoinkin, mutta laitan vielä tännekin. Eli miten tulee suhtautua täysin tyhjään artikkeliin? Eli kyseessä artikkeli nimeltä "Nothing : A Review", joka se, nimensämukaisesti, on sisällötään tyhjä. Artikkeli on ikään kuin katsaus muista, niin ikään tyhjinä julkaistuista artikkeleista. 

    https://doi.org/10.1177/0160597620932891

    Artikkeli on julkaistu lehdessä Human & Society; Jufo-taso 1. 

    Artikkelin tyypiksi on laitettu 'Other' ja tarkenteeksi 'Final thought'.

    Tutkija kirjoittaa artikkelista näin: 

    "Se, että artikkelissa ei ole tekstiä ei tee siitä yhtään sen vähemmän arvioista. Humanity & Society on arvostettu kansainvälinen lehti 1970-luvulta alkaen, ja sen “final thought” on julkaisumuoto joka on kilpailtu ja sen rejection-rate on kova. Tämä julkaisu oli pitkän työn takana; alkuperäiset versiot joissa oli paljon tekstiä (ks. liite) eivät kelvanneet, koska koettiin että tämänlaisen artikkelin tulisi seurata samaa kirjoitusmuotoa kuin sen edeltäjät. Uudelleen kirjoitettu “revision” sisälsi yhä vähemmän ja vähemmän tekstiä, ja lopulta toimittajan ehdotuksesta poistimme joka abstraktin." - - Lisäksi arvioijille lähetetty saatekirje.

    Ymmärrän tutkijan näkökulman, ja kyllä, tyhjyys kertoo joskus enemmän kuin teksti. Mutta muuten taitaa törmätä vähän jokaiseen muuhun reunaehtoon.

    Vai miten asian näkisitte?

    1. Marja-Leena Harjuniemi

      Lisäyksenä vielä lehden oma kuvaus Final Thought -palstasta:

      ”At the end of each issue we hope to pique reader interest with a “Final Thought” Page. This may come in the form of a provocative image that carries a sociological or social change message, an interview with a sociologist talking about her/his craft, or even a cartoon analysis of our social world. We want these ventures to be provocative, humorous, even perplexing. Please submit your “Final Thought” along with a description and/or interpretation of it to explain how the image/idea presented is relevant to social life.”

      Eli tuon kuvauksen perusteella taitaa sitten kuitenkin olla enemmän loppukevennystyyppinen palsta kuin varsinainen raportoitava tutkimus. 

      1. Marja-Leena Harjuniemi

        Kysyin tätä itse asiassa suoraan lehdestä, toimittajalta. Vastaus:

        "Final Thought pieces are generally not considered research articles. We have published cartoons and poems as final thoughts, but also ideas about recent events (i.e. the pandemic or riots). If I were reviewing someone's file for tenure or promotion, I would see them as an "other publication," much like an op-ed or something like that. "