2. Metataso eli rakenteet ja rajaukset

2.1 Johdanto

Tämä viitearkkitehtuuri korvaa aiemman Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalvelujen kokonaisarkkitehtuurin https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/tieteellisten-laskentaresurssien-ja-niiden-oheispalvelujen-kokonaisarkkitehtuuri 2015.

Viitearkkitehtuuri tarjoaa yhteisen mallin ja käsitteistön sidosorganisaatioiden kokonaisarkkitehtuurien suunnitteluun ja toteuttamiseen määrittäen kohteeseen kuuluvat rakenteet ja niiden väliset suhteet. Viitearkkitehtuuri ohjaa organisaatioiden kokonaisarkkitehtuureja tässä määritellyn rajatun alueen osalta.

2.2 Rajaukset

Tieteellisen laskennan viitearkkitehtuuri on tavoitetilan arkkitehtuuri ja se on ajallisesti rajattu vuoteen 2025.

Taulukossa 1 on kuvattu arkkitehtuurin sisällöllinen rajaus. Taulukon toisessa palstassa on tarvittaessa tarkennettu rajausta rajaamalla pois joitakin kokonaisuuksia. Esimerkiksi pitkäaikaissäilytys ja FAIR-periaatteet on kuvattu tai tulisi kuvata muissa rinnakkaisissa viitearkkitehtuureissa. Tieteellisen datan koko elinkaaren aikaisen hallinnan viitearkkitehtuurin laatiminen tulee käynnistää.

Taulukko 1. Rajaukset

2.3 Menetelmä, viitekehys ja notaatio

Tieteellisen laskennan viitearkkitehtuurin menetelmänä ja viitekehyksenä on käytetty julkisen hallinnon suositusta JHS 179 kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen. JHS-suositukset 179: http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS179/JHS179.html.

Arkkitehtuurin mallinnusten eli diagrammien notaationa on käytetty archimate-kieltä https://pubs.opengroup.org/architecture/archimate3-doc/toc.html.

2.4 Kuvattavat artefaktit 

Diagramissa 1 on JHS 179 viitekehykseen merkitty vihreällä tämän arkkitehtuurin kokonaisuudet. Artefaktit voivat olla diagrammeja, taulukoita ja tai narratiivisia kuvauksia. Arkkitehtuurissa keskitytään periaatteelliseen (strateginen) tasoon ja toiminta-arkkitehtuuriin. 

Diagrammi 1. Kuvatut kokonaisuudet on merkitty vihreällä värillä

2.5 Metamalli

Metamalli (ks. diagrammi 2) kuvaa arkkitehtuurin rakenteen. Se koostuu kahdesta arkkitehtuurisesta kokonaisuudesta:
1) strategisesta tasosta ja 2) toiminta-arkkitehtuurista.

Strategisella tasolla on tunnistettu ulkoiset ajurit /megatrendit, joihin vastataan ja löydetään ratkaisut strategisilla tavoitteilla. Strategiset tavoitteet tarkennetaan edelleen strategisiksi toimenpiteiksi.

Kyvykkyydet ovat asioita (osaaminen, toimintatavat, tiedot ja tietojärjestelmät), jotka pitää olla olemassa, hankkia tai kehittää, jotta strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Kyvykkyyteen liittyvät organisaation tarvitsemat resurssit, ilman niitä kyvykkyys ei toteudu.

Kyvykkyyksillä toteutetaan strategiset toimenpiteet, strategiset toimenpiteet realisoivat strategiset tavoitteet ja strategiset tavoitteet ovat vastaus megatrendeihin/ajureihin. Kyvykkyydet asettavat vaatimuksia tieteellisen laskennan toiminnalle ja nämä vaatimukset ja kyvykkyydet toteutetaan toiminta-arkkitehtuurilla.

Toiminta-arkkitehtuurissa kuvataan toimijat ja niiden roolit. Toimijat rooleissaan joko käyttävät  tai tuottavat palveluita. Palvelut toteutetaan prosessien avulla. Palvelut ja prosessit yhdessä toteuttavat kyvykkyyksiä. Lisäksi palvelut ovat ripustettu tutkijan polun askeliin siten, että tutkijalle tarjotaan jokaisessa vaiheessa olennaiset palvelut.

Diagrammi 2.  Tieteellisen laskennan viitearkkitehtuurin yksinkertaistettu metamalli

2.6 Hallintamalli

Päivityksen yhteydessä viitearkkitehtuurille tehtiin yksinkertainen ja selkeä hallintamalli, joka ohjaa viitearkkitehtuurin kehittämistä ja ylläpitämistä. Hallintamalli kuvaa miten arkkitehtuurityön ja viitearkkitehtuurin hallinta organisoidaan, mitä rooleja hallintaan kuuluu sekä miten kokonaisarkkitehtuurityötä käytännössä tehdään (Lähde: JHS179). 

Taulukko 2. Arkkitehtuurin hallintamalli