Kansainvälisiä suosituksia

Tähän alkuun johdantoa kv-suosituksiin

DORA-julistus

DORA = San Francisco Declaration on Research Assessment 

Taustaa

DORA sai alkunsa joulukuussa 2012 amerikkalaisen solubiologian yhdistyksen (The American Society for Cell Biology, ASCB) vuosikokouksessa San Franciscossa (Kalifornia). Tuolloin joukko tiedelehtien toimittajia ja kustantajia tarttui tarpeeseen kehittää rahoittajien, akateemisten instituutioiden ja muiden osapuolten tapoja arvioida tieteellisen tutkimustoiminnan tuotoksia. Ryhmä kehitti joukon suosituksia, joka nimettiin San Francisco Declaration on Research Assessment (DORA-julistukseksi). 

(Suoraa lainausta DORA-sivuilta - editoidaan tästä meidän tarpeisiin sopiva kokonaisuus: Tieteellisen tutkimuksen tuotokset ovat moninaisia ja erilaisia. Niitä ovat uutta tietoa raportoivat tutkimusartikkelit, data, reagenssit ja ohjelmistot; immateriaaliomaisuus; sekä korkeasti koulutetut nuoret tieteentekijät. Rahoittajilla, tutkijoita palkkaavilla instituutioilla ja tutkijoilla itsellään on halu ja tarve arvioida tieteellisten tuotosten laatua ja vaikuttavuutta. Onkin välttämätöntä, että tieteellisiä tuotoksia mitataan oikein ja arvioidaan viisaasti.

Lehtien vaikuttavuuskerrointa (Journal Impact Factor) käytetään säännöllisesti ensisijaisena parametrina vertailtaessa yksilöiden ja instituutioiden tieteellisiä tuotoksia. Vaikuttavuuskerroin, kuten Thomson Reuters* sen laski, kehitettiin alun perin kirjastonhoitajia varten lehtihankintojen valinnan apuvälineeksi, ei siis yksittäisten artikkeleiden tieteellisen laadun arviointiin. Tämä on hyvä pitää mielessä, ja tärkeää on ymmärtää, että lehden vaikuttavuuskertoimella on tutkimuksen arvioinnin välineenä lukuisia puutteita. Näihin rajoituksiin kuuluu: A) viittausten jakaumat lehden artikkelien kesken ovat erittäin vääristyneitä [1-3]; B): vaikuttavuuskertoimen ominaisuudet ovat tieteenalasidonnaisia: artikkelityypit ovat hyvin erilaisia ja moninaisia, ja niihin kuuluu alkuperäisiä tutkimusartikkeleita ja katsauksia [1, 4]; C) vaikuttavuuskertoimia voidaan manipuloida (tai vehkeillä) toimitusmenettelytavoilla [5]; ja D) vaikuttavuuskertoimien laskennassa käytetty data ei ole läpinäkyvää eikä avoimesti kaikkien saatavana [4, 6, 7].

Alla on esitetty joukko suosituksia, joiden avulla tieteellisten tuotosten arvioinnin laatua voidaan parantaa. Tulevaisuudessa tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnissa muiden tuotosten kuin tutkimusartikkeleiden merkitys kasvaa, mutta vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit tulevat säilymään keskeisenä tutkimustuotoksena tutkimuksen arvioinnissa. Niinpä suosituksemme keskittyy pääasiassa niihin käytäntöihin, jotka liittyvät vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistuihin tutkimusartikkeleihin, mutta niitä voidaan ja pitäisikin käyttää myös muiden tuotosten tunnistamisessa, kuten datasettien, jotka ovat tärkeitä tutkimuksen tuotoksia. Nämä suositukset on suunnattu rahoittajille, akateemisille instituutioille, lehdille, metriikkaa harjoittaville organisaatioille sekä yksittäisille tutkijoille.

Suosituksiin sisältyy useita yhteisiä teemoja:

• tarve välttää rahoitus-, nimitys- ja ylennyspäätöksissä artikkeleiden julkaisukanavaan pohjautuvan metriikan, kuten vaikuttavuuskertoimen (Journal Impact Factor), käyttöä
• tarve arvioida tutkimusta ennemmin sen omiin ansioihin perustuen kuin sen perusteella, missä lehdessä se on julkaistu; ja
• tarve hyödyntää verkkojulkaisemisen tarjoamia mahdollisuuksia (kuten väljentää tarpeettomia artikkelien sana-, kuva- ja viittausmäärien rajoituksia, sekä tutkia uusia merkittävyyden ja vaikuttavuuden indikaattoreita).

Me tunnistamme, että monet rahoittajat, instituutiot, kustantajat ja tutkijat jo edistävät tutkimuksen arvioinnin parempia käytäntöjä. Nämä askeleet ovat tärkeä alku vauhdittamaan muutosta kohti kehittyneempiä ja tarkoituksenmukaisempia tutkimuksen arvioinnin menettelytapoja, joita kaikki sidosryhmät voivat nyt yhdessä kehittää ja omaksua.

DORA –julistuksen allekirjoittajat tukevat seuraavien tutkimuksen arvioinnin käytäntöjen omaksumista.)

Leidenin manifesti

Helsinki Initiative on Multilingualism in Scholarly Communication (Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite)