Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) kokous 5/2021

MUISTIO 

1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

  • Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13:00.
  • Todettiin uudet jäsenet.
    • Satu Hakanurmi, Turun yliopisto, tulee ryhmään jäseneksi Digipedagogiikan verkosto (digipeda) -ryhmän uutena puheenjohtajana
      • Digipedagogiikan verkosto (digipeda) -ryhmän varapuheenjohtajina toimivat Riikka Muurimäki ja Matti Mäkelä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
      • Pois jää Irma Mänty, Laurea ammattikorkeakoulu
    • Kirsi Pispa, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus oy, tulee ryhmään asiantuntijajäseneksi
      • Pois jää Klaus Lindberg, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus oy 
  • Ehdotettiin kohtien 6. Tiedoksi ja 7. KOOTuki-ryhmän syksyn toiminta käsittelyjärjestyksen muuttamista. Hyväksyttiin asialista ehdotetulla muutoksella kokouksen työjärjestykseksi. 

2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

3. Opiskelijavalintojen järjestelmäratkaisut

Topi Litmanen, CSC esitteli vuoden 2021 yliopistojen digitaalisten valintakokeiden koordinaatiotuen raportin https://wiki.eduuni.fi/x/3y2-D ja Markku Närhi, JY yliopistojen ja YTL:n tapaamisen kuulumiset. 

  • Topi Litmanen kertoi, että yliopistojen 2021 valintakokeiden koordinaatioryhmän työ onnistui hyvin, Metropolian koejärjestelmän kokemukset olivat positiivisia ja kyseiselle mallille toivotaan jatkoa, kuitenkin siten että 2022 valintakokeet ja pidempi kehitysnäkymä on syytä erottaa toisistaan.    
  • Markku Närhi kertoi, että nopea yhteistyö YTL:n kanssa ei ole mahdollista, mutta keskustelua halutaan jatkaa vapaamuotoisten palavereiden muodossa. Molempien koulutusasteiden 2025 tavoitteet järjestelmäkehityksen osalta ovat samansuuntaisia. 
  • Hakijapalveluiden HAPA-verkoston puheenjohtaja Mari Kähkönen, TY kertoi kuulumisia Digivision kanssa käydystä keskusteluista liittyen valintakokeiden kehittämiseen. Digivision työlistalla on vuodelle 2022 selvitysprojekti opiskelijavalintoihin liittyen, mutta sen tavoite on vielä kirkastamatta. Rahoituksen ja digitalisaatiokehityksen näkökulmasta Digivisio on luonteva paikka valmistella asiaa. Yliopistojen osalta ei ole realistista havitella yhtä yhteistä koetta, mutta kokeiden määrän vähentäminen on selkeä tavoite jo vuodelle 2023. Digivisiolla voisi olla sisällöllisen ydinainesanalyysin tuottajana rooli. Valintojen kehittämisen ydinryhmä tulee esittämään Metropolian järjestelmän hankintaa ensi keväälle ja optiona vuodelle 2023, johon yliopistojen tulee ottaa kantaa yhteisellä näkemyksellä.      

Keskustelu: 

  • Keskustelussa nostettiin esiin, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat hyvin eri vaiheissa yhteisessä kehittämisessä opiskelijavalintojen suhteen, joten Digivision tulee pohtia miten eri sektoreiden kehitystarpeisiin suhtaudutaan.   
  • Valintakokeiden kehittämiseen liittyvä iso haaste on tarvittava infra (tilat, tekniikka). Korkeakouluilla ei välttämättä ole soveltuvia tiloja, eikä niitä välttämättä ole edes vuokrattavissa. Korkeakoulujen IT-puolen ei ole aiemmin tarvinnut juuri ottaa osaa valintakoejärjestelyihin, mutta kokeiden digitalisoitumisen myötä resurssitarve on aivan eri luokkaa.    
  • Digivisiolle viestinä, että asiaa olisi hyvä katsoa kolmesta näkökulmasta. Teknologia, sisältö ja infran toteuttaminen parin vuoden pitkällä suunnitelmalla ja jatkumona 3-5 vuoden suunnitelmaan.
  • Pidemmän tähtäimen suunnitelmien suhteen nostettiin esiin myös YTL-yhteistyön ylläpitäminen.
  • Lisäksi nähtiin tarvetta myös yleensä osaamisen osoittamisen järjestelmäkokonaisuuden kehittämiselle teknisestä ja toiminnallisesta näkökökulmasta, mikä tulisi kytkeä myös Digivision työhön. 
  • Yhteisesti todettiin, että sähköiset kokeet ovat tulleet jäädäkseen ja niiden tarve tulee ennemmin kasvamaan.
  • Sovittiin, että KOOTuessa kannustetaan lyhyen aikavälin 2022-2023 ja jatkumona pitkän aikavälin 2024 → suunnitelmien muodostumiseen. Viedään viestiä Digivisiolle meneillään olevan kommenttikierroksen ohessa. 


4. Digivision palvelukokonaisuuksien esiselvitykset ja RRF-projektin suunnitelmat 

Vilho Kolehmainen ja Annika Mauno, Digivisio kertoivat palvelukokonaisuuksien esiselvityksistä osana Digivision hankekokonaisuutta ja TP3 Arkkitehtuuri, tekniset ratkaisut ja tietoturva -työpakettia ja Stina Westman, XAMK esitteli suunnitelmaa Digivision RRF-työssä määriteltävistä jatkuvan oppimisen ja e-opintotarjonnan palveluista. 

Keskustelu:

  • Keskustelussa nousi esiin suunnitelmien ja esiselvitysten valmistelumalli, jonka osittain koettiin edenneen ilman olemassaolevien palveluiden ja niitä tuottavien organisaatioiden osallistamista. Tiiviimpi yhteistyö on kuitenkin tulossa loppuvuoden aikana.  
  • RRF-rahoituksesta ei ole vielä tullut vahvistusta EU-komissiolta, mutta suunnitelma tehdään perustuen haettuun rahoitustasoon.
  • Aikataulu ja suunnitelmaan vaadittava sidosryhmätyö nähtiin haasteellisena. Suunnittelulle on kuitenkin muita Digivision työkokonaisuuksia enemmän aikaa, toteutukselle RRF-rajoitteista johtuen vähemmän.  
  • Keskusteltiin toteutuksen rajauksista.
    • Suunnitelmalle asetetuista tavoitteista voidaan toistaiseksi lukea tavoitteena sekä korkeakoulujen välinen, mutta myös palvelun avaaminen korkeakoulujen ulkopuolelle. 
    • Ymmärretäänkö tarjonnalla vain etäopetuksena annettava opetus? Entä monimuoto-opetus?
    • Onko tarjonta sidottu johonkin opiskeluoikeuteen? 
    • Miten määritellään kohderyhmä ja siten tarjonta? Tällä hetkellä trendinä, että usein opinto-oikeuksia otetaan, jotta voidaan opiskelella haluttuja kursseja, jolla sitten viedään tutkinto-opiskelijan paikka, eikä valmistu rahoitusmallin mukaisia tutkintoja. Voidaanko tunnistaa mitä opintoja voidaan paketoida ja tarjota uudella tavalla? Mikä malli jatkuvalle oppijalle/täydennyskouluttautujalle rakennetaan esim. akateemiset moduulit?
    • Tarjonnan näyttäminen vs. kehittäminen, tuodaanko tälle alustalle jo olemassaolevaa kurssitarjontaa vai voiko alusta toimia valmistelualustana uusille tarjonnalle? Todettiin, että ei ole valmista korkeakoulun opetustarjontaa- se kehittyy ja muuttuu koko ajan esim. JO tarjontana, yhteisissä tutkinnoissa ja temaattisissa moduleissa opetussuunnitelmatyön rakenteissa. 
  • Liiketoimintamallit ovat olennaisia koska toimimisen täytyy olla korkeakouluille taloudellisesti kannattavaa. Avoimia koulutuksia ei voi julkisella rahalla subventoida, joten sen tulisi olla markkinaehtoista toimintaa ja rahan tulisikin liikkua.
  • Loppukäyttäjien tukipalveluiden määrittäminen ja odotukset asiakaskunnan laajentuessa ovat tärkeä osa kokonaisuutta.
  • Teknisestä ja arkkitehtuurin näkökulmasta on tarkkaan mietittävä miten uusi kokonaisuus rakennetaan huomioiden olemassaolevat ratkaisut ja missä menee raja esim. muihin korkeakoulujen avointa tarjontaa sisältämien järjestelmien välillä.  
  • Stina Westman toivoi kootusti kommentteja RRF-suunnitelman valmistelun tueksi 17.9. mennessä.

Päätös:

  • Päätettiin, että järjestetään erillinen tilaisuus RFF-suunnitelman kommentointiin KOOTuelle.


5. Opetusyhteistyösopimukset ja niiden kehittäminen 

Sami Hautakangas esitteli opetusyhteistyön puitesopimuksen periaatteita  ja JOO-sopimusmallin tulevaisuutta osana tätä kokonaisuutta. Yliopistojen välinen JOO-sopimus (ja JOOPAS-hakujärjestelmä) on mahdollistanut menettelyn, jossa on mukana kotiyliopiston puolto ja kohdeyliopiston opiskeluoikeuden myöntäminen. JOO-liikkuvuuden osalta on tarkoitus siirtyä kansallisen ristiinopiskelupalvelun käyttöön perusjärjestelmien kehityksen myötä, mutta siirtymäkaudelle ja tulevaisuuden ratkaisuihin tarvitaan myös Digivision tavoitteet huomioiden käytännöistä sopimista. Jatkossa tulee pohtia, halutaanko JOO-mallin mukainen mahdollisuus (opiskeluoikeustasolle menevä puolto-myöntö-menettely) tarjota vai riittääkö tähän sopimuksen periaatteet. Lisäksi päätettävä miten se toteutetaan sopimuksellisesti ja Ristiinopiskelupalvelulta ja korkeakoulujen järjestelmien näkökulmasta. Opetusyhteistyösopimuksen puitteissa kaikkien korkeakoulujen välisellä verkostosopimuksella tämä olisi mahdollista toteuttaa ja se voisi kattaa ns. jokamiesluokan sivuaineopinnoiksi/ilman ennakkovaatimuksia olevan tarjonnan.  

Keskustelu:

  • JOO-sopimus on nyt yliopistojen välinen, ja jatkokeskusteluissa huomioitava että sektorirajat ylittävä liikkuvuus lisääntyy koko ajan. 
  • Marko Wilen totesi, että AMK-OHAn näkökulmasta puitesopimus on tarpeellinen ja yhdessätekemistä tarvitaan juuri tuosta syystä. Ammattikorkeakoulujen välillä campusonline-sopimus, joka mahdollistaa liikkuvuuden toistaiseksi. Myös vahvojen alueellisten sopimusten rooli tulee miettiä tässä yhteydessä.  
  • Opetusyhteistyön puitesopimus ja verkostosopimukset tarjoavat yhteisen mallin asioista sopimisille. Niiden ylläpidosta OHA-verkostojen toimesta on keskusteltu.
  • Erja Widgren-Sallinen kertoi, että asia on käsittelyssä OHA-foorumissa syyskuussa. Marko Wilen lupasi viedä asiaa AMK-OHAlle. 
  • Sami Hautakangas lupautui toimimaan tarvittaessa alustajana aiheesta OHA-verkostoille. 

Merkittiin asiakohta tiedoksi. 


7. KOOTuki-ryhmän syksyn toiminta

Erja Widgren-Sallinen kertoi lyhyesti KOOTUen syksyn toiminnansuunnitelusta ja syksyn kokousten aiheista. 

Syksyn 2021 kokousten teemoja

  • 3.9.

    • Opiskelijavalintojen järjestelmäratkaisut

    • Digivision palvelukokonaisuuksien esiselvitykset ja RRF-projektin suunnitelmat 

    • Opetusyhteistyösopimukset ja niiden kehittäminen

  • 27.10. 
    • Digivisio
    • ECAR-kyselyn jatko
    • Opetusyhteistyö ja Ristiinopiskelupalvelu
    • Opiskelijahyvinvointihankkeet (tiedoksi)
  • 27.10. KOOTuen ja OPTIETORin yhteiskokous
    • Arkkitehtuuri
    • Yhteiset palvelut
  •  7.12.
    • Digivisio
    • Arkkitehtuurikokonaisuus (ainakin seuranta, tilannekatsaus)
    • Identiteetinhallinta (Level of Assurance -tasot) ja OmaData (tilannekatsaus)
    • kv-pilotin tilannekatsaus

Keskustelu:

  • 7.12. kokoukseen ehdotettiin teemaksi myös kevään 2022 valintakokeet - järjestelmäratkaisut ja tuki kansalliseen yhteistyöhön

Hyväksyttiin syksyn kokousten teemat ehdotetulla muutoksella. 


6. Tiedoksi

  • Yhteispohjoismainen LMS-kilpailutus
    • NORDUnet valmistelee yhteispohjoismaista LMS-kilpailutusta. Hankinnan aikataulu täsmentyy, ja tulee todennäköisesti toteutumaan vuoden 2022 aikana. 
    • Tavoitteena siis on, että jos kiinnostusta löytyy, suomalaiset korkeakoulut voisivat tuon kilpailutuksen puitteissa hankkia palvelun käyttöönsä. Topi Litmanen osallistuu työryhmään CSC:n edustajana. Hankinnan etenemistä voi seurata  CSCIDEAPANKKI-46 - Getting issue details... STATUS
    • Keskustelu:
      • Korkeakoulujen edustajien osallistamista suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa nostettiin esiin. 

  • DV-hankkeen työpakettien suunnitelmien kommentointitilaisuus 

  • IT-päivät 16.-17.11. ja KOOTuki-ryhmän esitys
    • Keskustelu:
      • Todettiin, että KOOTuki-ryhmän esitysehdotus on välitetty. Aiheena asiantuntija- ja yhteistyöverkostojen merkitys valtakunnallisessa kehitystyössä. 
      • Teemu Seesto kertoi, että tilaisuus järjestetään livenä Turussa. Esipäivään 15.11. voi järjestää tilaisuuksia - näiden osalta voi olla yhteydessä Seestoon tai Juha Venhoon TuAMK. Hän kertoi myös, että KOOTuen esitys on ohjelmassa ja fokukseksi toivottiin enemmän saavutusten esittelyä kuin toiminnan kuvaamista. 

  • CSC:n SE-liiketoimintayksikkö (Services for digitalization of Education) jakautuu 1.9.2021 alkaen kahteen osaan, joista toinen keskittyy tietotuotantoon ja toinen korkeakoulujen digitalisaation
    edistämiseen.

  • Opiskelijoiden hyvinvointihankkeet

      • Ensimmäinen hankkeiden yhteistyöwebinaari ke 22.9. 
      • Uusi hankerahoitushaku aukeaa tulevana maanantaina 6.9. 

  • Kv-opiskelijapilotti
      • Kevään työn loppuraportti saatavilla: https://wiki.eduuni.fi/x/LF2-D

      • Kevään työn osalta valmistelussa jatkoa mm. ensitunnistamisen, lukuvuosimaksujen sekä viranomaisten välisten tiedonsiirtojen ja viestinnän teemoihin liittyen

      • Keskustelu: 
        • ESI-tunnisteen hallinnan etenemistä toivottiin seurattava KOOTuessa
  • Identiteetinhallinta
    • CSC toteuttaa OKM:n toimeksiannosta selvityksen tunnistautumisen vahvuudesta (LoA, Level of Assurance) ja siihen liittyvistä vaatimuksista eri palveluissa
      • Unifi ja vahvan tunnistuksen tarve oppimisympäristöissä
    • eIDAS-asetusluonnos julkaistu 3.6.2021 (eurooppalainen digitaalinen henkilöllisyys)
      • Jäsenmaat olisivat velvollisia tarjoamaan vähintään yhden sähköisen tunnistusvälineen ja digitaalisen identiteettilompakon
      • OKM ja koulutuksen ja opetuksen toimialan kehittämisryhmä seuraa ja tukee EU:n ja kansallisen tason työtä
    • Omadata
      • OKM suunnittelee webinaarisarjaa syksylle
      • DV:n esiselvitys Minun tietoni portaalista
    • Käyttäjäkeskeinen identiteetti
      • Digivisio2030 -hankkeessa määritellään ja suunnitellaan pitkän aikavälin korkeakouluasteen Edu-ID ratkaisua, joka mahdollistaa eri koulutusasteiden identiteettien linkittämisen koulutustoimialan yleisen identiteetin alle.
    • Ensitunnistuskäytännön muutoksesta Haka-luottamusverkostossa tiedotettu korkeakouluja

  • Terveiset KOTA-seminaarista
    • Materiaalit julkaistu ohjelmasivulla https://minedu.fi/tapahtumat/2021-08-23/korkeakoulujen-kota-seminaari

    • Opetus-ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte jääskeläinen esitteli kestävyystiekartan yleiskuvan ja kehittämisen osakokonaisuudet

      • Esitysiä kestävyystiekartan teemoista sekä korkeakoulun näkökulmia kestävyystiekarttaan

    • Eurooppalaiset yliopistoverkostot aloitteen toimeenpano ja case-esittelyjä
    • Toisena päivänä TK:n ja OKM:n tiedonkeruiden läpikäynti
  • Merkittiin asiakohdat tiedoksi

8. Muut asiat

  • Seuraavat kokoukset 27.10. ja 7.12.

9. Kokouksen päättäminen

  • Kokous päätettiin 15.48



Osallistujat

KOOTuki-yhteistyöryhmän jäsenet

  • Puheenjohtaja: Erja Widgrén-Sallinen, OHA-forum, Itä-Suomen yliopisto
  • Varapuheenjohtaja: Tuomas Orama, AAPA, Metropolia Ammattikorkeakoulu 
  • Sami Hautakangas, OHA-Forum, Tampereen yliopisto (kohdasta 2) 
  • Kari Helenius, AAPA, Hämeen ammattikorkeakoulu 
  • Jenni Kokko, IR-tekijäverkosto, Jyväskylän yliopisto
  • Irma Mänty, Peda-forumin digiopetusryhmä, Laurea-ammattikorkeakoulu
    • Satu Hakanurmi, Digipedagogiikan verkosto (digipeda), Turun yliopisto
  • Joonas Mäkinen, Opetushallitus 
  • Markku Närhi, FUCIO, Jyväskylän yliopisto
  • Tapio Rimpioja, AMK-OHA, Metropolia Ammattikorkeakoulu 
  • Sanna Waris, Synergiaryhmän puheenjohtaja, Oulun yliopisto (kohdasta 4)
  • Päivi Vähäsalo, Synergiaryhmän varapuheenjohtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Merja Väistö, Opetushallitus 
  • Marko Wilen, AMK-OHA, Laurea AMK 
  • Christa Winqvist, FUCIO, Aalto-yliopisto
  • Sihteeri: Jukka Kohtanen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy  ESTE
    • Sihteeri: Marjut Anderson, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Ryhmän asiantuntijat

  • Marjut Anderson, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
  • Marko Borodavkin, AMK-OHA (kohtaan 5)  
  • Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö (kohdasta 3) 
  • Jenni Karppinen, OHA-forum, Aalto-yliopisto
  • Jonna Korhonen, opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Klaus Lindberg, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy ESTE
  • Helena Majamäki, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy (Kohdasta 5)
  • Jussi-Pekka Pispa, FUCIO, Tampereen yliopisto 
  • Jaakko Riihimaa, AAPA (kohdasta 3)
  • Teemu Seesto, FUCIO, IT-pääsihteeri 
  • Vilho Kolehmainen, Korkeakoulujen Digivisio (kohdasta 3)
  • Hanna Nordlund, Korkeakoulujen Digivisio
  • Annika Mauno, Korkeakoulujen Digivisio (kohdasta 3)
  • Eva Raudasoja, Oulun yliopisto
  • Stina Westman, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
  • Hanna Teräs, Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Topi Litmanen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
  • Mari Kähkönen, Turun yliopisto, HAPA-verkosto
  • Matti Mäkelä, Digipedagogiikan verkosto (digipeda), Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Riikka Muurimäki, Digipedagogiikan verkosto (digipeda), Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Max Laihonen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
  • No labels