Kirjaudu Wikiin oikeasta yläkulmasta, jos haluat kommentoida opasta.

|

Log in from the top right corner if you want to comment on the guide.

You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 41 Next »

Web of Science (WoS) on monitieteinen viittaustietokanta, joka tarjoaa tilauspohjaisen pääsyn useisiin tietokantoihin, jotka tarjoavat viittaustietoja monille eri tieteenaloille. Sen on alun perin tuottanut Institute for Scientific Information (ISI), ja sitä ylläpitää tällä hetkellä Clarivate Analytics. WoS alusta rakentuu monista erillisistä monitieteellisistä, alakohtaisista ja alueellisista viittaustietokannoista sekä patentti ja tutkimusdata tietokannoista. Kaiken kaikkiaan WoS:n tietokannat sisältävät 182 miljoonaa tietuetta aina 1800-luvulta lähtien. Maailmanlaajuisesti merkittävimmiksi valikoitujen monitieteellisten aikakauslehtien, kirjojen ja konferenssijulkaisujen joukko muodostaa Web of Science Core Collection tietokanta kokonaisuuden. Core Collection tietokannat toimivat pohjadatana myös Clarivate Analyticsin InCites analyysityökalussa ja Journal Citation Reports lehtityökalussa. Tässä oppaassa keskitytään erityisesti Web of Science Core Collection tietokantoihin.


Kuva 1. Web of Science tietokantakokonaisuus koostuu useista erillisistä monitieteellisistä, alakohtaisista ja alueellista tietokannoista. © Clarivate, 2021.

Tietokannan sisältö ja laadun varmistus

Web of Science Core Collection koostuu kuudesta erillisestä tietokannasta (katso kuva 1.), jotka sisältävät yhteensä lähes 22 000 maailmanlaajuisesti julkaistua korkealaatuista tieteellistä aikakauslehteä, yli 226 000 konferenssijulkaisua, ja yli 126 000 toimituksellisesti valittua kirjaa luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden, tekniikan ja taiteiden alalta. Clarivates myy erillisiä lisenssejä kuhunkin tietokantaan sekä osaan lisäksi erillisiä backfiles historiapaketteja. Yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden aineistojen ajallinen kattavuus on laajin, aineistoja on mahdollista lisensioida 1900-luvun alusta lähtien. Taiteiden ja humanististen tieteiden aineistot alkavat vuodesta 1975, konferessijulkaisut 1990-luvulta ja monografioita on indeksoitu 2005 alkaen. Tilaava organisaatio voi siis valita, mitkä viittaustietokannat ja millaisen ajallisen kattavuuden se sisällyttää tilaukseensa. Tämä asia on hyvä huomioida bibliometrisiä analyysejä tehtäessä. Hakutuloksessa löydettyjen julkaisujen määrä riippuu käytössä olevista lisensseistä. Artikkelin saamien viittausten lukumäärä on kuitenkin riippumaton tilauksen laajuudesta. Suomessa FinElib konsortion kautta on pääsy keskeisimpiin Core Collection indekseihin Science Citation Index Expanded, Social Sciences Citation Index, Arts and Humanities Citation Index sekä Emerging Sources Citation Index. FinElib lisenssien ulkopuolelle jäävät erikseen tilattavat aineistot Conference Proceedings Citation Index ja Book Citation Index.


Kattavuus eri tieteenaloilla

Useat tutkimukset osoittavat Web of Science Core Collection tietokannan kattavuuden monien tieteenalojen osalta heikommaksi kuin kilpailevissa tietokannoissa. Tieteenalojen julkaisukäytännöt kuten julkaisutyyppi ja julkaisukieli vaikuttavat kattavuuteen. WoS Core Collection sisältää pääsääntöisesti lehtiä ja erityisesti tieteenalat, joille on tyypillistä julkaista kirjoissa, ovat huonosti edustettuina tietokannassa. WoS Core Collection sisältää pääsääntöisesti englanninkielistä aineistoa, joten tieteenalat, joille on tyypillistä tuottaa kotimaisilla kielillä julkaisuja, ovat heikommin edustettuna tietokannassa. Huonointa kattavuus on yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden osalta, joilla kattavuus voi jäädä jopa alle kymmeneen prosenttiin. Parhainta kattavuus on puolestaan biotieteissä ja lääketieteissä sekä osassa luonnontieteitä ja tekniikan alaa. Viittaustietokantojen kattavuuseroista on kerrottu tarkemmin tämän luvun johdanto-osiossa.


Kuva 2. Web of Science julkaisujen kattavuus eri tieteenaloilla. © Yrjö Leino/CSC, 2020.

Kokoelmapolitiikka

Eri viittaustietokannoilla on erilaiset kokoelmapoliittiset linjaukset. WoS käyttää sisäistä toimituskuntaa sisältönsä valintaan. Kukin toimituskunnan jäsen keskittyy tietyn aihealueen aineistoihin, ja toimittajat ovat puolueettomia eivätkä ole sidoksissa kustantamoihin tai tutkimuslaitoksiin. WoS korostaa valikoivaa kokoelmapolitiikka, mikä osittain selittää muihin viitetietokantoihin verrattuna heikompaa kattavuutta. Tullakseen indeksoiduksi tietokantaan, tulee esimerkiksi tieteellisen lehden täyttää kaiken kaikkiaan 24 laatukriteeriä ja neljä viittaustietoihin perustuvaa vaikuttavuuskriteeriä. Lehdillä tulee mm. olla vertaisarviointiprosessi ja toimituskunta, ISSN numero ja tiettyjä kielivaatimuksia. Vaikuttavuus kriteerien tarkoituksena on tunnistaa ja valita tietyn tieteenalan vaikutusvaltaisimmat lehdet. Lehdet, jotka täyttävät kaikki laatukriteerit, hyväksytään Emerging Sources Citation Index kokoelmaan (ESCI). Lehdet, jotka lisäksi täyttävät neljä vaikuttavuuskriteeriä, hyväksytään Science Citation Index Expanded (SCIE), Social Sciences Citation Index (SSCI) tai Arts & Humanities Citation Index (AHCI) kokoelmiin, riippuen lehden tieteenalasta.

Tarkemmat tiedot WoS:n lehtien arviointiprosessista ja valintaperusteista on luettavissa palvelun omilta sivuilta.

Julkaisutyypit

Core Collection tietokannat sisältävät yhteensä lähes 22 000 maailmanlaajuisesti julkaistua korkealaatuista tieteellistä aikakauslehteä (mukaan lukien Open Access -lehdet); yli 226 000 konferenssijulkaisua; ja yli 126 000 toimituksellisesti valittua kirjaa luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden, tekniikan ja taiteiden alalta. Pienissä määrin Core Collection sisältää myös muita julkaisutyyppejä kuten toimituksellista materiaalia, tutkimusdataa kuvailevia dokumentteja ja taiteellisten teosten arvosteluja. Koko listauksen tietokannan sisältämistä julkaisutyypeistä, voi lukea palvelun omilta sivuilta.

Core Collection tietokantojen lisäksi, Web of Science tuoteperheeseen kuuluu mm. erillinen patenttitietokanta Derwent Innovations Index (DII) ja tutkimusdata aineistoja sisältävä Data Citation Index.

Tietokantapäivitykset 

Maaliskuusta 2021 lähtien Web of Science Core Collection tietokantapäivitykset ovat olleet päivittäisiä. Joulukuussa 2017, viikoittaiset päivitykset muuttuivat ensin päivittäisiksi maanantaista perjantaihin ja nykyään tietokanta päivittyy jokaisena viikonpäivänä. Muiden kuin Core Collection kokonaisuuteen kuuluvien tietokantojen sisältöpäivitykset vaihtelevat viikoittaisista kerran kuukaudessa tapahtuviin. On kuitenkin syytä huomioida, että julkaisun julkaisemishetkestä kestää keskimäärin muutama viikko ennen kuin se indeksoidaan tietokantaan. Joskus julkaisun indeksoimisessa voi kestää huomattavasti pidempi aika (onko tämä mainittu jossakin? nyt teksti perustuu omiin havaintoihin).

Tieteenalaluokitukset

Tieteenalaluokitukset ovat keskeinen näkökulma, kun tarkastellaan julkaisujen keräämiä viittauksia. Yksittäisen julkaisun keräämä viittausmäärä on suhteellisen merkityksetön luku. Mutta kun verrataan viittausmäärää muihin saman alan julkaisuihin, voidaan nähdä, onko se keskimääräistä korkeampi vai alle ja kuinka paljon. Jotta viittausmäärien vertailtavuus ja viittaustietojen pohjalta muodostettavien indikaattoreiden käyttö on järkevää, tulisi tietokannan pystyä mahdollisimman täsmällisesti ja tarkasti määrittelemään julkaisujen ja julkaisukanavien tieteenalaluokat. 

Jokainen Core Collection tietokantoihin kuuluva lehti, konferenssijulkaisu ja kirja on luokiteltu yhteen tai useampaan tieteenalan mukaiseen aihekategoriaan (Web of Science Subject Categories). Jokainen yksittäinen tietue sisältää tiedon lähdejulkaisunsa aihekategoriasta. Aihekategorioita on yhteensä noin 250 luonnontieteissä, yhteiskuntatieteissä, taiteissa ja humanistisissa tieteissä. Luokitus on muodostettu määrittämällä jokainen lehti, kirja ja konferenssijulkaisu yhteen tai useampaan aihekategoriaan. Laajat tieteenalat, kuten fysiikka, ovat luokiteltu edelleen tarkempiin ala-aihekategorioihin, esimerkiksi "Fysiikka, sovellettu" ja "Fysiikka, ydinvoima". Tämä tarkempi luokittelu on tärkeää, koska viittauskäyttäytyminen voi vaihdella merkittävästi tieteenalojen sisällä. Koska yksittäistä lehteä, kirjaa tai konferenssijulkaisua ei kuitenkaan usein voida liittää ainoastaan yhteen kategoriaan, luokitteluissa on päällekkäisyyksiä, mikä voi vaikeuttaa analyysiä. Jokainen julkaisu perii kaikki emojulkaisulle määritetyt aihekategoriat. Monitieteisten lehtien kuten Nature ja Science julkaisut uudelleen luokitellaan mahdollisimman täsmälliseen luokkaan. Monitieteiset lehdet julkaisevat artikkeleita monista aiheista, mutta yksittäiset artikkelit keskittyvät yleensä yhteen tutkimusalueeseen. Hyödyntämällä tällaisten artikkelien viittaustietoja, algoritmisin menetelmin pystytään usein määrittelemään artikkelille sopiva aihekategoria. Mikäli sopivaa kategoriaa ei kuitenkaan tunnisteta, jätetään artikkelin aihekategoriaksi monitieteinen. Lista WoSin käyttämästä tieteenalaluokituksesta sekä tieto yksittäisille lehdille määritellyistä aihekategorioista löytyy palvelun sivuilta.

Tietokannan perusominaisuudet

Hakumahdollisuudet

Web of Science käyttöliittymässä tiedonhaut aloitetaan valitsemalla ensin halutut tietokannat. Samalla käyttöliittymällä voi tehdä hakuja kaikkiin WoS tuoteperheen tietokantoihin. Bibliometristen analyysien yhteydessä tyypillisesti käytetään Core Collection tietokantoja. Jokainen Core Collection tietokantaan indeksoitava tietue sisältää julkaisun bibliografiset tiedot sekä tiedot kaikista artikkelin kirjoittajista affiliaatioineen, julkaisun abstraktin ja avainsanat (mikäli kirjoittaja on ne sisällyttänyt), tiedot julkaisun rahoittajista sekä apurahan numerot (mikäli ilmoitettu) sekä täsmälliset tiedot kaikista julkaisuun viittaavista artikkeleista. Core Collection tietokannat toimivat pohjadatana myös Clarivate Analyticsin InCites analyysityökalussa ja Journal Citation Reports lehtityökalussa.

Tiedonhaun voi aloittaa hakemalla julkaisuja (documents), kirjoittajia (authors) tai tiettyyn julkaisuun viittaavia dokumentteja (cited references). Julkaisuja voi hakea joko perushaulla tai tarkennetulla haulla. Tarkennetussa haussa on mahdollista hakea 35:n eri tiedon perusteella, esimerkiksi julkaisun otsikon, DOI:n, tekijän, tutkijatunnisteen, aiheen, tekijän ilmoittamien avainsanojen, rahoitusnumeron, rahoittajan ja tietyn affilaation perusteella. Hakukenttiä on mahdollista yhdistää boolean operaattoreiden (AND, OR, NOT) avulla ja jo tehtyjä hakuja on mahdollista yhdistää. Vielä beta-vaiheessa olevan kirjoittajahaun avulla on mahdollista hakea tietyn henkilön kirjoittamia julkaisuja. WoS:n algoritmit pyrkivät tunnistamaan tietylle henkilölle kuuluvat julkaisut huomioimalla henkilön nimen lisäksi affiliaatiotiedot, henkilön julkaisuhistorian, julkaisujen aihealueen ja julkaisujen muut kirjoittajat sekä hyödyntämällä kirjoittajien ylläpitämiä tutkijatunnisteita sekä niihin liitettyjä julkaisuja. Kirjoittajahaun ja kirjoittajaprofiilien tarkkuutta pyritään parantamaan tarjoamalla tietokannan käyttäjille, ei pelkästään artikkelin kirjoittajalle, mahdollisuus korjata tietoja. Cited references -haku hakee kaikki tiettyyn julkaisuun viittaavat dokumentit myös sellaiset, joita ei ole indeksoitu WoS tietokantoihin.


Web of Science analyysityökalut

Web of Science tietokantaan tehdyn haun tulosta voi tarkastella kahden analyysityökalun avulla: analysoi tulosta (Analyze Results) ja viittausraportti (Citation Report).

Analysoi tulosta toiminnon mahdollistaa WoS:n kattava määrä indeksoitavia kenttiä. Hakutuloksesta voi esimerkiksi selvittää useimmin esiintyvät maat, organisaatiot tai tutkijat tai tulosta voi ryhmitellä lehtien tieteenalojen, julkaisutyyppien tai tutkimusrahoittajien mukaan. Tarjolla on muutamia erilaisia valmiita visualisointinäkymiä tai tulokset voi ladata jatkokäsiteltäväksi muissa ohjelmissa.

Viittausraportti kokoaa yhteen hakutuloksen yhteenlasketut viittaustilastot. Raportin tiedot sisältävät seuraavat tiedot:

  • Löydettyjen julkaisujen kokonaismäärä

  • Löydettyjen julkaisujen keräämien viittausten kokonaismäärä

  • Löydettyjen julkaisujen keräämien viittausten kokonaismäärä, vähennettynä itseviittauksilla (viittaukset, jotka ovat peräisin tarkasteltavaan hakutulosjoukkoon sisältyvistä artikkeleista)
  • Viittaavien artikkelien kokonaismäärä

  • Viittaavien artikkelien kokonaismäärä vähennettynä itseviittauksilla (viittaavat artikkelit, jotka sisältyvät tarkasteltavaan tulosjoukkoon poistettu)

  • Viittausten keskiarvo per julkaisu

  • Hakutuloksen sisältämien julkaisujen H-indeksi

On hyvä huomata, että viittaustilastoihin on laskettu viittaukset ainoastaan haussa käytettyihin tietokantoihin indeksoiduista julkaisuista. Mikäli haluaa hakea viittaustiedot kattavammin, on suositeltavaa käyttää WoS:n Cited references viittaushakua.

Web of Science tutkijaprofiilit: ResearcherID ja Publons 

Tutkijatunnisteet auttavat ratkaisemaan julkaisujen tekijöiden tunnistamiseen liittyviä ongelmia kuten yleiset sukunimet, nimenvaihdokset ja englannin kielessä esiintymättömät merkit. Web of Science ResearcherID on tutkijatunniste, jonka tarkoituksena on yhdistää tutkija oikeisiin julkaisuihin Clarivate Analytics tuoteperheen palveluissa: Web of Science, InCites ja Publons. ResearcherID palvelun perustana on tutkijoiden itsensä luomat ja ylläpitämät profiilit. Jokainen tutkija, jolla on vähintään yksi julkaisu indeksoituna Web of Science tietokantaan, voi luoda itsellensä profiiliin palveluun. ResearcherID tunnistenumero pysyy samana vaikka tutkijan nimi tai affiliaatiotiedot muuttuvat.

ResearcherID tunnisteen ympärille on rakennettu käyttäjälle ilmainen Publons palvelu, jonka avulla tutkijan on mahdollista seurata julkaisujaan sekä niiden keräämiä viittauksia, vertaisarviointeja ja tiedejulkaisujen toimitustyötä yhdessä paikassa. Tarkempia tietoja Publons palvelusta sekä ohjeet tunnuksen luomiseen, löytyvät palvelun omilta sivuilta.

Web of Science organisaatioprofiilit

Tutkijaprofiilien lisäksi WoS Core Collection tietokannoissa on mahdollista ylläpitää myös organisaatiokohtaisia profiileja. Kuten tutkijoiden nimet, myös organisaatioiden nimet kokevat vaihdoksia ja organisaatioissa voi tapahtua rakenteellisia muutoksia. Suomessa esimerkiksi yliopistosektorilla Aalto-yliopisto on muodostettu entisistä itsenäisistä Helsingin kauppakorkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Teknillisestä korkeakoulusta ja Itä-Suomen yliopisto on muodostettu yhdistämällä Kuopion ja Joensuun yliopistot. Core Collection tietokannoissa on käytössä Organization-Enhanced profiilit, joiden ajantasaisuudesta tyypillisesti huolehtivat organisaatioiden tiedekirjastojen asiantuntijat. Viitetietokantojen organisaatioprofiilien ajan tasalla pitäminen on tärkeä tehtävä koska tietoja käytetään erilaisissa benchmark- ja yhteistyöselvityksissä. Lisäksi monet ranking-organisaatiot hyödyntävät tietoja. Web of Science Core Collection dataan pohjautuvan InCites analyysityökalun organisaatioprofiilit on muodostettu suoraan Organization-Enhanced profiilien pohjalta.

Rajoitteet ja kritiikki

  • Kattavuus (tieteenalakohtaiset erot, kieli, julkaisutyypit)




  • No labels