Kirjaudu Wikiin oikeasta yläkulmasta, jos haluat kommentoida opasta.

|

Log in from the top right corner if you want to comment on the guide.

You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 10 Next »

  • Millaisia artikkeleita on
  • Avoimuus tms. artikkelien ominaisuudet (tuleeko tänne vai perusteita-lukuun?)

Julkaisemisen tavat ja muodot vaihtelevat eri tieteenaloilla. Viittaustietoihin perustuva arviointi soveltuu parhaiten tieteenaloille, joilla julkaistaan pääosin kansainvälisiä lehtiartikkeleita. Kirja- ja konferenssipainotteisilla aloilla on syytä käyttää myös muita arviointimenetelmiä. Yleisimmin tieteellinen tutkimus julkaistaan vertaisarvioiduissa julkaisuissa.

Vertaisarvioitu artikkeli voi olla tutkimusartikkeli eli alkuperäisartikkeli (original article), katsausartikkeli (review article, literature review, systematic review) tai konferenssiartikkeli eli tieteellisessä konferenssissa esitelty tutkimus. 

Kaikki vertaisarvioiduissa julkaisukanavissa julkaistava aineisto ei ole käynyt läpi vertaisarviointia: tällaista aineistoa ovat esimerkiksi lyhyet tutkimusselostukset (case report), lyhyet katsausartikkelit ja pääkirjoitukset (editorial).

Artikkeleita arvioitaessa on hyvä huomioida, että artikkelityyppi voi itsessään vaikuttaa artikkelin saamaan huomioon. Esimerkiksi konferenssiartikkelit saattavat olla vain pienen yleisön saatavilla, konferenssin osallistujille rajatulla verkkosivulla.

Artikkelityypillä on vaikutusta myös viittausmääriin: katsausartikkelit keräävät tavallisesti enemmän viittauksia kuin tutkimus- tai konferenssiartikkelit.

Keskitytäänkö vain vertaisarvioituihin/ tieteellisiin artikkeleihin? 

Artikkelien arviointi

  • yleistä artikkelien arvioinnista (alakohtaiset erot yms.)
  • Artikkelien arviointia viittausten pohjalta (liittyy vahvasti edelliseen kappaleeseen)
  • Lehtien arvioinnin kautta
  • Esimerkkejä artikkelien top-listauksista

Viittausmäärät

Yleisin tapa arvioida artikkeleita on niiden keräämien viittausten tarkastelu. Artikkelien saamia viittausmääriä tarkastellaan yleensä Web of Science, Scopus ja Dimensions –tietokannoista tai Google Scholarin kautta. Viittausmäärään vaikuttaa tietokannan sisältö: ne eivät kata kaikkia tieteenaloja yhtä perusteellisesti. Toisaalta edellämainittujen tietokantojen etu on se, että niiden sisällöstä saa yksityiskohtaista tietoa. Google Scholar on tietokantoja laajempi, mutta tietoja sen kattavuudesta ei ole saatavilla. 

Eri tieteenaloilla artikkelit saavat viittauksia hyvinkin eri tahdilla: joillain aloilla viittauksia alkaa kertyä miltei välittömästi, toisilla hyvinkin pitkällä viiveellä. Viittausten kertymiseen voi vaikuttaa myös artikkelin aihe: uudesta ja mahdollisesti vallitsevaa tutkimusparadigmaa haastavasta aiheesta kirjoitettu artikkeli saa usein viittauksia pidemmällä viiveellä. Viittausmääriä tutkittaessa kannattaakin huomioida aikaikkuna: miten uusista artikkeleista kannattaa edes etsiä viittausmääriä.

Pelkkä viittausmäärä ei sinällään myöskään kerro mitään artikkelin vaikuttavuudesta, vaan se on suhteutettava tieteenalan artikkeleiden keskimäärin saamiin viittausmääriin. Tätä varten on olemassa omia indikaattoreita, esimerkiksi Field-Weighted Citation Impact (FWCI), joka suhteuttaa viittausten määrän tieteenalansa keskiarvoon. Indikaattoria käytetään Scopus ja SciVal –tietokannoissa. Samankaltainen indikaattori löytyy myös InCitesissa (Category normalized citation impact (CNCI).

Viittausmääriä arvioitaessa on hyvä pitää mielessä, että viittauksia tehdään monesta syystä, myös kriittisessä ja kiistävässä merkityksessä, oppineisuuden osoituksena, kohteliaisuutena alan auktoriteetteja tai vertaisarvioijia kohtaan. Tästä viittausten kontekstista on viime aikoina kiinnostuttu yhä enenevässä määrin. 

Avoimuus

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjauksen mukaan kaikki uudet tieteelliset artikkeli- ja konferenssijulkaisut tulee saattaa välittömästi avoimesti saataville. Julkaisujen arvioinnissa voidaan siis arvioida erikseen artikkelin avoimuutta. Avoin julkaiseminen vaikuttaa yleensä myös viittausmääriin. 

Artikkelien avoimuutta arvioitaessa on huomioitava, että korkeat kirjoittajamaksut ja/ tai lehtien julkaisupolitiikat voivat estää artikkelin avoimen julkaisemisen, vaikka kirjoittajat sitä haluaisivatkin.

Kansainvälinen tai kansallinen tutkimusyhteistyö


Artikkeleita voidaan arvioida myös yhteistyön näkökulmasta. Useimpien tutkimusorganisaatioiden tavoitteena on tukea tutkimuksen kansainvälisyyttä – tämän toteutumista voidaan seurata tarkastelemalla artikkelien tekijöiden organisaatio- ja maatietoja. 

Myös kansallisen tason yhteistyötä voidaan arvioida samalla tavalla. Lisäksi tekijätietojen avulla voidaan saada tietoa mahdollisesta yhteistyöstä yritysmaailman kanssa. 
On kuitenkin huomioitava, että kaikilla aloilla luontevaa kansainvälistä yhteistyötä on vaikeaa tehdä: esimerkiksi oikeustieteessä suuri osa tutkimuksesta on kansallista. 
 

Altmetriikka


Altmetriikan avulla voidaan tunnistaa nopeasti julkaisujen saamaa huomiota. Mikäli julkaisulla on pysyvä tunniste (DOI, ISBN, URN) sen keräämiä mainintoja mm. sosiaalisessa mediassa (Twitter, Facebook) ja uutissivustoilla voidaan seurata ja näin saada kuva artikkelin yhteiskunnallisesta näkyvyydestä. 

Lehtien arvioinnin välineet

Lehtien laatua voidaan arvioidaan esimerkiksi erilaisilla listauksilla (esim. Julkaisufoorumin julkaisukanavat) tai viittausindikaattoreilla (esim. Impact factor-arvot). 

Yksittäistä artikkelia ei tule arvioida lehtien arvioinnissa käytettävillä indikaattoreilla. 



Artikkelien vastuullinen analysointi

Vastuullisen metriikan suosituksissa korostetaan sitä, ettei määrällisille indikaattoreille tulisi antaa liikaa painoarvoa artikkelien arvioinnissa. Artikkeleita ei pitäisi myöskään arvioida yksittäisellä indikaattorilla, vaan tarjota useita eri mittareita.  

  • DORA-julistuksessa rohkaistaan siirtymään julkaisukanavaan perustuvasta metriikasta arviointiin, joka perustuu artikkelin tieteellisen sisältöön. Erityisesti kannustetaan välttämään lehtien vaikuttavuuskertoimia (impact factor-arvot) artikkelin laadun mittaamisen korvikkeena.
  • JUFOn käyttöohjeessa korostetaan että JUFO-luokitukset on tarkoitettu suurten julkaisumäärien keskimääräisen laadun arviointiin, ei yksittäisen tutkijan tai artikkelin arviointiin.
  • No labels