Täydennyskoulutuksen sanastoa OKSA-määritelmineen

Korkeakoulujen täydennyskoulutus

• korkeakoulututkinnon suorittaneelle tarjottava, liiketaloudellisin perustein järjestettävä, asiakkaalle maksullinen täydennyskoulutus

• Kyseessä on korkeakoulun tarjoama liiketaloudellisin perustein järjestämä koulutus.

Osa korkeakoulujen tehtävää, säädetään yliopisto- ja ammattikorkeakoululaissa. VIRTAn opiskeluoikeustyypit perustuvat lainsäädäntöön. Tutkinnon jälkeen oppija voi suorittaa myös muuta lisäkoulutusta, joka ei ole lainsäädännön mukaisesti täydennyskoulutusta (esim. erikoistumiskoulutukset). Ks. aiemman MITKO-työn kuvaukset

• Raportointia useampaan paikkaan, osittain myös KOTA-järjestelmän kautta
• Tilastointi ylipäätään täydennyskoulutuksen osalta

Voi olla myös räätälöityä koulutusta

Linkki maksuasetukseen

Muu täydennyskoulutus

• Täydennyskoulutus = aikaisempaa koulutusta (2) tai pätevyyttä täydentävä ja ajanmukaistava koulutus (1)
• Korkeakoulujen täydennyskoulutus = korkeakoulututkinnon suorittaneelle tarjottava, liiketaloudellisin perustein järjestettävä, asiakkaalle maksullinen täydennyskoulutus

• Kyseessä on korkeakoulun järjestämä
• Voi olla ECTS-mitoitettua tai mitoittamatonta
• Ei ole tutkinnon osa

Yo- ja amk-lainsäädäntö

• Lainsäädännöstä tulee myös kelpoisuuskoulutuksia, jotka saattavat olla ilmaisia tietyn pohjatutkinnon omaaville.

ECTS-kriteerien täyttyminen

• • Laajuus 
  • Korkeakoulutasoisuuden varmistaminen
    • Laatuprosessi, laaduvarmistus, mitä termiä käytetään?

• Laajuus = ominaisuus, joka liittyy suoritettavaan opintojen osaan tai kokonaisuuteen ja joka kuvaa kyseiseen yksikköön liittyvää opiskelijan työmäärää, annettavan opetuksen (2) määrää tai yksikköön sisältyvän osaamisen kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä.

• Laadunhallinta = Laadunhallinta sisältää johtamista, suunnittelua, arviointia (1) ja toiminnan kehittämistä. Laadunhallinta kattaa laadun suunnittelun ja ohjauksen, laadunvarmistuksen ja laadun parantamisen tai kehittämisen. Laadunhallinta on laadukasta organisaation johtamista, eikä sitä voi toteuttaa organisaation johtamisjärjestelmästä erillisenä.

Tutkinnon osa

Säännelty/ei säännelty koulutus

• Säänneltyä koulutusta ovat yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen;
• Ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen;

→ Säännelty koulutus viedään VIRTAan.

Muut koulutukset ovat sääntelemätöntä (=MUKS) koulutusta, jotka viedään Jotpa-lain perusteella KOSKEEN

Formaali/Non-formaali/informaali

Säädöspohjainen

Räätälöity

Mikä olisi lavein määritelmä, joka hyväksytään?

Räätälöitykoulutus muokataan asiakkaan tarpeiden mukaan.

Olisi sisältöön perustuva määritelmä, ei toteutusjärjestelyihin?

• Vaikka olisi tutkinnon osa, jos esimerkiksi järjestetään eri aikaan kuin tutkintokoulutukseen kuuluvana.
  • Kohderyhmä tällöin on kuitenkin eri kuin tutkintokoulutuksessa

Kk voiviedä opintohallintojärjestelmään haluamallaan periaatteella.

VIRTAn voi tuoda opiskeluoikeuksia, jossa henkilö on vahvasti tunnistettu

Vaaditaanko aina vahvaa tunnistautumista?

Oikeutettu etu: milloin oppija hyötyy vahvasta tunnistautumisesta

On korkeakoulun kokonaisarkkitehtuuria, mitä tallennusalustoja teknisiä ratkaisuja on.

Tässä voi olla erilaisia linjauksia korkeakouluilla.

Maksullinen palvelutoiminta

• Maksullinen palvelutoiminta = toiminta, jossa koulutuksen järjestäjä perii järjestämistään palveluista maksuja ulkopuoliselta palveluiden hankkijalta.

  • Ulkopuolinen palveluiden hankkija voi olla esimerkiksi toinen koulutuksen järjestäjä tai julkinen tai yksityinen yhteisö. 

  • Koulutuksen järjestäjä voi esimerkiksi myydä toiselle koulutuksen järjestäjälle koulutusta (1), tutkintoja, osia tutkinnosta tai (ammatillisessa koulutuksessa) tutkinnon osia.

Tilauskoulutus

• Tilauskoulutus = yhteisötilaajan rahoittamana opiskelijaryhmälle järjestettävä tutkintokoulutus

  • Yliopistolain (558/2009) ja ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan yliopisto ja ammattikorkeakoulu voivat järjestää tilauskoulutuksena korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta (1) 

  • Tilauskoulutuksen tilaajan on oltava yhteisö (ei yksittäinen henkilö).

    • Yliopistolain (558/2009), ammattikorkeakoululain (932/2014) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) säännösten mukaan tilauskoulutuksen voi tilata ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö.

    • Korkeakoulujen (1) on perittävä tilauskoulutuksen tilaajalta koulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta koulutuksen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja.

  • Ammattikorkeakouluissa tilauskoulutuksena annettavan opetuksen (1) on liityttävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään

  • Yliopistoissa tilauskoulutuksena annettavan opetuksen (1) on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus.

Koulutusvienti

Valtion rahoittamat (STM, TEM, ELY keskukset, OKM, OPH, Jotpa... mitä kaikkea on