Aika: 18.4.2023 kello 13.00-15.00

Paikka: CSC, Keilaranta 14, nh. Diskurssi, 1. krs tai zoom

Osallistujat:

TKI-yksikön johtaja Stina Westman, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, puheenjohtaja
Professori Keijo Heljanko, Helsingin yliopisto ja Tietotekniikan tutkimuslaitos (HIIT)
Tutkimusprofessori Risto Makkonen, Ilmatieteen laitos
Tutkimuksen vararehtori Cimmo Nurmi, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Johtava tutkija Aki Havulinna, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Yliopettaja Petri Koponen, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Apulaisprofessori Leo Lahti, Turun yliopisto
Professori Minnamari Vippola, Tampereen yliopisto
Kehittämispäällikkö Saku Anttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Professori Tanja Tarvainen, Itä-Suomen yliopisto
Professori Timo Tiihonen, Jyväskylän yliopisto 
Tutkimuspalveluiden johtaja Ella Bingham, Aalto-yliopisto
Tutkimusprofessori Jukka Ranta, Ruokavirasto (saapui asiakohdassa 3)
IT-arkkitehti Katriina Karkimo, Haaga-Helia
Digijohtaja Topi Hanhela, Luonnonvarakeskus (Luke)

Asiantuntijajäsenet:
Johtaja Pekka Lehtovuori, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy 
Johtaja Janne Kanner, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Opetusneuvos Juha Haataja, opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetusneuvos Sami Niinimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kutsutut asiantuntijat:
Johtava kokonaisarkkitehti Ari Rouvari, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Koordinaattori Walter Rydman, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Koordinaattori Sonja Sipponen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Sihteeri:                              
Asiakasratkaisupäällikkö Eeva Nyrövaara, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Asialista:

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13:04.

Todettiin osallistujat. Sihteerinä toimii jatkossa asiakasratkaisupäällikkö Eeva Nyrövaara CSC:ltä. YTF kiittää aiempaa sihteeri Kirsi Hepolehtoa. 

Todettiin, että edellisen kokouksen muistio on valmistunut: https://wiki.eduuni.fi/x/IQD1F. Muistioon ei ole tullut huomautuksia.

Kokoukset ovat herättäneet kiinnostusta myös YTFn ulkopuolella. Todettiin, että kokousmuistiot jaetaan jatkossakin avoimesti. Kokouksia ei kuitenkaan avata muille kiinnostuneille, vaan niihin osallistuvat jatkossakin vain organisaatioiden nimittämät edustajat. Työskentelyssä kaikilla osallistujilla on hyvä olla puheoikeus, siksi pelkästään kuulolle ei voi tulla.

2. Esityslistan hyväksyminen

Hyväksyttiin esityslista sellaisenaan.

3. Datanhallinta-asetus

Walter Rydman esitteli LVM:n työryhmän selvitysluonnosta datanhallinta-asetuksen täytäntöönpanosta sekä yhteenvedon tutkimusorganisaatioiden lausuntokierroksella antamista lausunnoista. Yhteenveto käsitteli erityisesti selvitysluonnoksen julkisen sektorin luottamuksellista dataa koskevaa osaa. Työryhmän selvitysluonnos datanhallinta-asetuksen täytäntöönpanosta & lausunnot: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=6eda565c-47a8-4ccb-b018-cdccfc904109

Puheenjohtaja kiitti Walter Rydmania ansiokkaasta koonnista. Keskusteltiin asiasta. Keskustelussa nousi esille: 

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö on lausunut asiasta, mutta lausunto puuttuu Lausuntopalvelusta. Opetusneuvos Niinimäki toimitti lausunnon YTF:n jäsenille kokouksen jälkeen (lausunto).
  • Toistaiseksi on epäselvää, keitä kaikkia asetus koskettaa. Asetuksessa on useita eri osia, ja siinä säädetään: 1) edellytyksistä, jotka koskevat julkisen sektorin hallussa olevan suojatun datan uudelleenkäyttöä; 2) datan välityspalvelujen tarjoamista koskevista ilmoitus- ja valvontapuitteista; 3) vapaaehtoisen rekisteröitymisen puitteista yhteisöille, jotka keräävät ja käsittelevät altruistisiin tarkoituksiin saataville annettua dataa ja 4) lainsäädännöllisestä kehyksestä Euroopan datainnovaatiolautakunnan perustamiselle. Kaikki näkökulmat ovat merkityksellisiä YTF:n edustaman yhteisön näkökulmasta.
  • Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, jossa keskustellaan asetuksen toimeenpanosta. Asetukseen liittyvät valvontatehtävät esitetään siirrettäviksi Traficomille.
  • Tekijänoikeuslain liittymäpinnat on tärkeä huomioida asetuksen soveltamisessa. Teoskynnys ylittyy, jos data on järjestelty innovatiivisesti.
  • Todettiin, että OKM:llä, korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on kaikilla samoja kysymyksiä ja huolenaiheita liittyen asetuksen toimeenpanoon ja että asiasta tarvitaan jatkoselvityksiä. Riskinä on, että asetuksen tavoite ei toteudu, jos itse asetus on epäselvä ja hankalasti tulkittava. Riskejä ei voida hallita vain kansallisesti, vaan tarvitaan asian uudelleen käisttelyä myös EU-tasolla. 
  • Bingham tiedusteli, voisiko YTF ottaa vielä yhteisesti kantaa asiaan. Niinimäki totesi, että OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto toivoo, että YTF käyttää hyväksi asemaansa mm. tällaisen asian kommentoimisessa.

Sovittiin, että YTF ottaa kantaa asiaan, ja toteaa asetukseen liittyvän epäselvyyden sekä riskit. Mahdollisuuksien mukaan kannanottoon liitetään ehdotukset asian uudelleen muotoilemiseksi. Kannanotossa huomioidaan kansalliseen TKI-tavoitteeseen ja vaikuttavuuteen liittyvät näkökulmat. Luonnos laaditaan eDuuniin, jossa YTF:n jäsenillä on mahdollisuus kommentoida sitä. Luonnos lähetetään erityisesti Binghamille kommentoitavaksi. YTF toimittaa valmiin luonnoksen OKM:lle, joka toimittaa sen harkintansa mukaan edelleen LVM:lle. 

4. Datan hallinnan (DAHA) viitearkkitehtuurityö, työpajatyöskentely

Nyrövaara esitteli nykytilan kuvauksen tilanteen  ja sen keskeisimmät huomiot DAHA-arkkitehtuuriryhmän työn .pohjalta sekä työpajatyöskentelyn ohjeet: 2023-04-18_YTF_DAHA_nykytila ja tavoite.pptx

Työpajatyöskentely toteutettiin kolmessa osassa: yksilötyöskentely, pienryhmäkeskustelu, yleiskeskustelu. Etäosallistujat hyödynsivät pienryhmäkeskustelussa Conceptboardia: https://app.conceptboard.com/board/drxb-27es-6qix-tm4m-g78c. Kooste työpajan pienryhmätyöskentelystä valmistuu myöhemmin, ja julkaistaan YTF:n muistion alla. 

Yleiskeskustelussa keskusteltiin yksilö- ja ryhmätyössä esiin nousseista keskeisistä näkökulmista. Keskustelun perusteella tuotetaan syötteitä ja terveisiä DAHA-arkkitehtuuriryhmän työskentelyyn. Yleiskeskustelussa nousi esiin:

  • Tutkijanäkökulma:
    • Miten voidaan tukea tutkijoiden osaamista? Kehittyykö tutkimusprosessiin eri rooleja datanhallinnan tueksi vaiko kuuluuko joka datanhallinta ja datankäsittelyn eri osa-alueet tutkijan perusosaamiseen?
    • Mitkä ovat insentiivit tutkijalle datan jakamiseksi ja datan jatkokäyton varmistamiseksi? Meritoituminen ja muut kannusteet jakaa dataa (esim. markkinoiden veto vs. velvoite johdon suunnasta). Esimerkiksi velvoite pitkäaikaistallentamisesta ilman todellista jatkokäyttöä ei motivoi tutkijoita.
    • Tarvitaanko valmiita opetusmateriaaleja ja pohjia? Tutkijankoulutuksessa on tärkeää huomioida aineiston uudelleenkäyttö sekä datan kuvailu niin, että sitä voi hyödyntää. Voisiko esimerkiksi tutkijankoulutuksen ensimmäisissä vaiheissa toistaa jokin aineistonkäsittely sekä löytää uusia näkökulmia jo olemassaolevaan dataan?
  • Tutkimusjärjestelmä ja -prosessi:
    • Sopiiko datan käytöstä korvausten maksaminen tutkimusjärjestelmään?
    • Roolitus sekä työnjako tutkijoiden ja tukipalveluiden välillä. Tarvitaan paikalliset tukipalvelut ja koordinaatiota vrt. data broker-rooli (hoitaa tekniikkaa sekä datan tuottajan että tarvitsijan näkökulmasta).
    • Osaaminen ja arvon tuottaminen: Tutkijalla on työkalut arvioida mitä pitää säilyttää ja miten kauan.
    • Nykytilassa eri toimijoiden roolit tutkimusprosessin eri vaiheissa ovat epäselviä ja päällekkäisiä. Esimerkkinä datanhallintasuunnitelmat, joita tehdään (edellytetään tehtävän), mutta jotka eivät ole käytettävissä, kun investoinneista ja resursoinnista päätetään. 
    • CSC:n kannalta olennaista on hallinnonalat ylittävä toiminta ja sen sujuvuus. Nykytilanteessa on erilaiset pelisäännöt sen mukaan, minkä ministeriön tai organisaation kanssa toimitaan. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, että osa tutkijoille suunnatuista palveluista on maksullisia, osa maksuttomia. Tällöin tutkimusprosessissa joudutaan keskittymään epäolennaisiin asioihin.
  • Tietojärjestelmät
    • Suuret datamassat ja niiden säilyttämisen kustannukset. Millaiset tietojärjestelmät tukevat tätä? Isot datamassat ovat erityisesti haastavia, koska kustannukset saattavat nousta korkeiksi. Miten kustannukset katetaan? Ja miten priorisoidaan tallennettavat aineistot. 
    • Miten aineistoille saadaan helposti DOIt?
    • Sensitiivisen datan tallennuskustannukset voivat olla myös suuria. Miten tallennusprosessi toimii ja miten kustannukset jakautuvat eri yksiköiden ja organisaatioiden välillä?
  • Sääntely:
    • Ehdotettiin norminpurkutalkoita kansallisesti ja kansainvälisesti. Nykyinen sääntely on tiukkaa ja "lyö korville" sekä saavutettavuutta että tietosuojaa. Saavutettavuuden lisäksi on tarkasteltava kustannuksia.
  • Eettiset asiat, globaali kenttä
    • Voiko Suomi toimia suunnannäyttäjänä viitearkkitehtuurityössä? Vastaavaa työtä ei ole tehty maailmalla. On huomioitava, että arkkitehtuurityössä on hyvä säilyttää yhteys kansainväliseen kehitykseen.
    • Arkkitehtuurityön yhteydessä onkin hyvä pohtia, mitä kannattaa tehdä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
    • Miten hyödynnetään eri maiden ratkaisuja? Tutkijoiden pitää ymmärtää jo tutkimussuunnitelmaa tehtäessä, miten paikallisia/kansallisia/kansainvälisiä palveluita kannattaa hyödyntää.
    • Kansainvälisten hankkeiden datanhallinnan ja rahoitusvastuiden jakaminen on tehtävä suunnitelmallisesti.

Nyrövaara kiitti osallistujia työpajatyöskentelysta ja hyvistä huomioista. Työpajatyöskentelystä koostetaan työstettävää arkkitehtuuriryhmälle.

5. Muut asiat.

Tiedoksi: Tutkimuspalvelupäiville 2023 (https://www.aalto.fi/fi/rsd2023) on lähetetty ehdotus DAHA-työpajasta. Ehdotusten hyväksymisestä saadaan tieto toukokuussa 2023.

Digitaalinen kompassi - tilannekatsaus valmistelusta

DL2026-hankinta

  • Todettiin, että DL2026-hankinnan valmistelu on käynnistynyt. Datanhallinnan ja laskennan investointien rahoitus on huomioitu valtion talousarviossa pysyvänä rahoituksena. OKM:n vuosisopimusoston osana CSCllä on velvollisuus kehittää datanhallinnan ja laskennan ympäristöä.
  • Todettiin, että hankinta ja sen rahoitus liittyvät myös CSC:n ohjauksen uudistamiseen (CSC-laki).
  • Lehtovuori esittelee DL2026-hankintaa Tutkimuksen, oppimisen ja innovaatiotoiminnan digihuone -tilaisuudessa 19.4.2022
  • Ensimmäinen DL2026-käyttäjätarvekysely käynnistyy, ja se tehdään vuoden 2023 aikana. Kyselyn lisäksi järjestetään sidosryhmätilaisuuksia. Todettiin, että palautetta toivotaan nykyisiltä loppukäyttäjiltä, potentiaalisilta uusilta käyttäjiltä sekä organisaatioilta. Todettiin edelleen, että potentiaalisen käyttäjät on haastavinta tunnistaa. 
  • Hankinnan valmistelussa selvitetään myös, miten laskennan ja datanhallinnan palveluiden käyttö on kehittynyt (tutkimusyhteisöstä nousevat näkökulmat). Tavoitteena on kehittää prosessi käyttötarpeiden systemaattiseen ja jatkuvaan keräämiseen.
  • Nykyisen käsityksen perusteella virtuaalisten ja muiden lisäpalveluiden merkitys korostuu. Sensitiivisen datan merkityksen korostuminen on tullut nopeammin kuin aikaisemmin on ennakoitu.
  • Keskusteltiin DL2026:n yhteydestä tutkimuksen datan hallinnan (DAHA) arkkitehtuuriin. Todettiin, että DL2026-hankintaa valmistellaan ensisijaisesti laskennan ja laskennan aikaisen datanhallinnan näkökulmasta.
  • Keskusteltiin YTF:n roolista liittyen hankkeeseen. Todettiin, että DL2026:lla ei ole erillistä ohjausryhmää (vrt. DL2021). YTF on tärkeä sidosryhmä hankinnan onnistumisen kannalta.  YTFn kautta kerätään muun muassa käyttäjätarpeita. Työssä tarvitaan erityisesti jatkuvan ja kehittävän prosessin malleja, jotta saadaan parhaiten tietoon tulevaisuuden tarve, johon palveluilla ja arkkitehtuurilla vastataan.
  • YTFltä toivottaan erityisesti näkökulmia siihen, miten YTF ja YTFssä edustetut organisaatiot voivat antaa syötteitä käyttäjätarpeisiin.
  • Todettiin, että on tärkeää yhdistää sekä tutkijoiden että organisaatioiden johdon näkökulma, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ohjata ja tukea palveluiden hallintaa ja tuottamista (Arene - Tulanet - Unifi -yhteistyön hyödyntäminen). Esimerkkinä todettiin, että YTF:n Tulanet-edustajat voivat koota tietoja tutkimuslaitoksista tai toimia fasilitaattoreina työssä.

  • Päätettiin, että CSC kokoaa kehittyvästä käyttäjätarpeesta olemassa olevan tiedon (loppukäyttäjäpalautteesta rehtorikeskusteluihin) ja toimittaa YTF:n kautta pyynnön organisaatioihin validoida ja täydentää tätä tilannekuvaa. YTF keskustelee digitalisoituvan tutkimuksen tarpeista sekä DL2026 hankinnan tavoitteista ja painotuksista kesäkuun ylimääräisessä kokouksessaan. Asia kytkeytyy YTF:n tehtäviin 1,2 ja 3 https://wiki.eduuni.fi/x/24KwAQ.

6. Seuraavat kokoukset

  • Keskustellaan tarpeesta pitää keväällä 2023 ylimääräinen kokous (touko-kesäkuu)
    • Todettiin, että ylimääräinen kokous on tarpeellinen. Käsittelyssä kokouksessa olisivat muun muassa DAHA-viitearkkitehtuuriinn liityvät periaatteellisen tason arkkitehtuurikuvaukset sekä DL2026 -hankkeeseen liittyvien käyttäjätarpeiden kerääminen.
    • Sovittiin, että haetaan aikaa ylimääräiselle kokoukselle kesäkuussa 2023 sihteeristön toimesta.
  • Keskustellaan syksyn 2023 kokousaikataulusta
    • Asia jäi käsittelemättä.

7. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.06.


Tutkimuksen datan hallinnan viitearkkitehtuurityö

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta https://ka.csc.fi/

Jatkuvan oppimisen digitransformaatio https://wiki.eduuni.fi/x/ZzhLBg

  • No labels