HE 44/2012

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 36 ja 38 §:n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta

esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia, ammattikorkeakoululakia sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettua lakia. Muutoksia ehdotetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakumenettelyyn ja opiskelijavalintaan korkeakouluopintoihin pääsyn sujuvoittamiseksi. Esityksen mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaisiin korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa ja ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistettäisiin yhdeksi korkeakoulujen hakujärjestelmäksi. Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan osa haettavista opiskelupaikoista voitaisiin varata henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uuden yhteishaku- ja valintajärjestelmän edellyttämät korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa koskevat säännökset.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta.

Otteita HE:stä

Opiskelijaksi ottaminen liittyy valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden ohella korkeakoulujen omiin tietojärjestelmiin. Opiskelijaksi ottaminen alkaa koulutustarjonnan esittämisestä, jossa tietolähteenä ovat korkeakoulujen toiminnan suunnittelun tai koulutustarjonnan tietovarannot. Keskeisin liitos on uusien opiskelijoiden tuominen valtakunnallisesta opiskelijavalintarekisteristä korkeakoulujen opiskelijarekistereihin. Lisäksi opiskelijavalinnoissa tarvitaan korkeakoulujen rekistereissä olevia tietoja hakijoiden tutkinnoista ja muista opintosuorituksista. Korkeakoulujen tietojärjestelmät ovat erilaisia eri korkeakouluissa.

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011, jäljempänä tietohallintolaki) tuli voimaan 1.9.2011. Julkisen hallinnon tietojärjestelmiä on lain mukaan kehitettävä siten, että edistetään ja varmistetaan tiedon yhteentoimivuutta. Tällä tarkoitetaan tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja. Tietohallintolaki koskee kaikkia viranomaisia kuten opetus- ja kulttuuriministeriötä ja opiskelijavalinnoissa keskeisessä roolissa toimivaa Opetushallitusta. Korkeakoulut ovat pääsääntöisesti tietohallintolain ulkopuolella, mutta opiskelijavalinnoissa viranomaisten osallistumisen myötä tietohallintolain vaatimukset on otettava huomioon myös korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden näkökulmasta.

Opetustoimen alueella on meneillään kaksi toisiaan täydentävää merkittävää hanketta: valtiovarainministeriön koordinoimaan SADe-ohjelmaan kuuluva opetus- ja kulttuuriministeriön Oppijan verkkopalvelut -hanke ja opetustoimen ohella myös koko korkeakoulujen toimintaan kohdistuva korkeakoulujen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen RAKETTI-hanke (Rakenteellisen kehittämisen tukena tietohallinto). Oppijan verkkopalvelut tuottavat keskitettyjä verkkopalveluja kansalaisten käyttöön koko koulutusjärjestelmän osalta, mutta sen ensisijainen kohdealue on muu kuin korkeakoulutus. RAKETTI-hanke liittyy korkeakoulujen tietojärjestelmien kehittämiseen sekä korkeakoulujen ja viranomaisten väliseen tiedon yhteentoimivuuteen. Raketti myös kehittää ja organisoi korkeakoulutasolla sitä tietoa ja toimintaa, jota Oppijan verkkopalvelut voivat hyödyntää.

---

Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettu laki antaa oikeuden tallentaa rekisteriin tietoja hakijoista. Mainittua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että korkeakouluissa opiskelevien ja opiskelupaikan vastaanottaneiden sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden tiedot saataisiin hakujärjestelmän käyttöön. Lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että korkeakoulut voisivat harkintansa mukaan käyttää rekisteriä hyväkseen myös muissa kuin tutkintoon johtavaa koulutusta koskevissa opiskelijavalinnoissaan. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi luku, joka koskee korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa. Tietovaranto on tietojärjestelmä, jossa korkeakoulut säilyttävät kopiota osasta opiskelijarekisteriensä ja muiden henkilörekisteriensä tietosisällöstä. Tietovaranto ei muodosta korkeakoulujen omista henkilörekistereistä loogisesti erillistä henkilörekisteriä, ja jokainen korkeakoulu toimii rekisterinpitäjänä oman tietovarannossa säilytetyn tietosisältönsä osalta. Tietovarannon tavoitteena on tuottaa korkeakoulujen rekistereissä oleva tieto luotettavasti ja tehokkaasti erityisesti opiskelijavalintarekisterin, mutta myös muiden valtakunnallisten palveluiden, korkeakoulujen keskinäisten palveluiden ja korkeakoulujen omien palveluiden käyttöön henkilötietojen käsittelyä ja luovuttamista koskevan lainsäädännön ja tietosuojan turvaamisen edellyttämissä rajoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaisi korkeakoulujen lukuun pitämänsä korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon teknisestä ylläpidosta.

---

Jotta hakijoiden korkeakoulututkintoon johtavat opiskeluoikeudet ja suoritetut tutkinnot voidaan huomioida muodostettaessa hallituksen esityksessä ehdotettuja hakijaryhmiä, täytyy korkeakoulujen jatkossa tallentaa korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon kaikki korkeakoulututkintoon johtavat opiskeluoikeudet sekä tiedot suoritetuista tutkinnoista. Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ylläpitovastuu olisi uusi tehtävä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tietovarannon tekninen ylläpito on tarkoitus antaa valtion kokonaan omistaman CSC – tieteen tietotekniikan keskus Oy:n hoidettavaksi. Ministeriölle jäävä organisointityö tehdään osana tietohallintolaista seuraavien velvoitteiden hoitamista ja ministeriön toimialan kokonaisarkkitehtuurin hallintatyötä.