Käyttöohjeet ja tuki

Arvo on opetushallinnon alueelle räätälöity kyselytiedonkeruun järjestelmä, jonka avulla voidaan kerätä valtakunnallisesti yhteismitallista tietoa koulutuksen vaikuttavuudesta (esim. opiskelijapalautteet, uraseuranta...). Ensimmäisenä käyttökohteena on Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely (AVOP).
Arvo integroituu valtakunnallisiin opetushallinnon tietojärjestelmiin, kuten Opintopolkuun, Vipuseen, ja VIRTA-Opintotietopalveluun.

AIPAL on Opetushallituksen ylläpitämä ammatillisten näyttötutkintojen palaute järjestelmä, jolla kootaan tutkinnon suorittajien mielipiteitä näyttötutkintoon hakeutumisesta, tutkinnon suorittamisesta sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta. Palautetta käytetään näyttötutkintojärjestelmän toimivuuden seurannassa ja kehittämisessä.

AIPAL-sovellus on avointa lähdekoodia, ja sitä käytetään Arvon taustalla.

AVOP on Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa jatkossa ammattikorkeakoulujen palautejärjestelmän ylläpidosta, teknisestä ylläpidosta vastaa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

AVOP -kyselymittaristo on syntynyt Arene ry:n, SAMOK ry:n, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) ja opetus-ja kulttuuriministeriön yhteisenä hankkeena. Kyselymittariston käyttöönotosta ja sen kehittämisestä vastaa Arene ry.

AVOPin työskentelytila:
AVOP - ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely

Yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely, jonka tuloksia hyödynnetään yliopistojen koulutuksen kehittämisessä sekä valtakunnallisesti yliopistojen ohjauksessa.

Kandipalaute-kyselystä ja sen kehittämisestä vastaa Suomen yliopistot UNIFI ry. Palautejärjestelmän ylläpidosta vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja teknisestä ylläpidosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Kandipalautteen työskentelytila:
Kandipalaute - yliopistojen valtakunnallinen opiskelijapalautekysely

Kysymykset tallennetaan kysymysryhmään, joita voi olla yksi tai useampia (määrää ei ole järjestelmässä rajattu). Kysymysryhmä kokoaa sisällöltään samaan aihepiiriin kuuluvat kysymykset yhteen. Kysymysryhmän nimi näkyy vastaajalle vastauslomakkeella kysymysten otsikkona.

Jos korkeakoulu haluaa lisätä omia lisäkysymyksiä valtakunnallisten kysymysten jatkoksi, nämä kysymykset tallennetaan omaan kysymysryhmään, jonka ammattikorkeakoulu nimeää haluamallaan tavalla.

Kysely on korkeakoulun muodostama ja nimeämä, vastaajalle näkyvä kyselylomake. Jos korkeakoulu ei käytä omia lisäkysymyksiä, kysely muodostetaan pelkästään valtakunnallisista kyselypohjista, jotka nimetään omalle organisaatiolle sopivalla tavalla. Jos omia lisäkysymyksiä käytetään, kysely muodostetaan valtakunnallisten kyselypohjien ja oman organisaation tallentaman lisäkysymysryhmän/ryhmien yhdistelmistä.

Kyselyn nimi näkyy vastaajalle vastauslomakkeella kyselyn otsikkona.

Kun kyselyyn tehdään ensimmäisen kerran vastaajatunnuksia, siitä tehdään kyselykerta. Kun kyselyyn tehdään lisää vastaajatunnuksia, voidaan ne joko tehdä samaan kyselykertaan, tai luoda uusi kyselykerta, jolloin eri kyselykertojen tuloksia voidaan raportoida erikseen. Jos erillistä raportointitarvetta ei ole, voidaan uusia vastaajatunnuksia luoda aiemmin tehdylle kyselykerralle.

Kyselykerrat ovat vain korkeakoulun sisäiseen käyttöön. Kukin käyttäjä, joka luo vastaajatunnuksia, voi tehdä kyselykertoja vapaasti oman tai organisaation tarpeen mukaan ja nimetä ne haluamallaan tavalla. Kyselykerrat ovat ikään kuin "kansioita" vastaajatunnuksille, niillä voi jäsentää vastaajatunnusten hallinnointia mutta niiden käyttään ei ole mitään tiettyä, oikeaa tapaa.

Vastaajatunnus on internetlinkki, joka sisältää tutkinnon suorittajalle annettavan tunnuksen, jolla pääsee kirjautumaan palautteenantoon. Vastaajatunnus sisältää tiedon suoritettavasta tutkinnosta, tutkinnon suorituskielestä, korkeakoulusta, toimipisteestä ja koulutusmuodosta.