Työpaja 2: Väliaikaisista verkostoista pysyvämpään yhteistyöhön

Hankkeissa ja niiden yhteistyössä rakentuu erilaisia verkostoja. Työpajassa pohditaan miten suuntaamme yhteistyön kohti kestäviä tuloksia ja miten niissä tehdyt rakenteet tuelevat osaksi korkeakoulujen ja verkostojen (mm. Synergiaryhmä) toimivaa arkea myös hankekauden jälkeen.

2017 käynnistynyt KOPE-hanke (korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä) esittelee toimintaansa.

Vetäjä: Hanna Alaniska, OAMK/KOPE

Sihteeri: Jukka Kohtanen, CSC

Työpaja I klo 9:00-10:00:

- Yhteinen materiaalipankki hankkeille. Joillakin hankkeilla on ollut ongelmia domainin kanssa, ja on jouduttu oman korkeakoulun urlin alle, vaikka ei ole haluttu identifioitua tiettyyn korkeakouluun. Jos käytetään omaa domainia, miten sen käy hankekauden jälkeen? Sami Saarikoski (CSC) on ottanut asiaan kantaa
- eDuunin kuluja ei osattu budjetoida, josta syystä sitä ei ole voitu käyttää. Maksaminen luo myös vaatimuksia toimivuudelta

Ryhmätyö:

Kysymys 1: Millainen on lisäarvoa tuottava ja koukuttava verkosto?
- Verkostolla pitää olla oma yhteinen asia, jota ratkaistaan. Verkoston toiminta perustuu yhteisen ilmiön ympärille. Täytyy olla helppo liittyä, työskenteleminen helppoa. Verkosto on haasteiden ratkaisija, yhdessä vahvempia.
- Toimimisen tulee olla vapaaehtoista, toimintatapojen monipuolisia. Toiminnassa täytyy olla luottamus verkostoon ja muihin toimijoihin. Ryhmän tulee olla heterogeeninen, porukka yhdessä tasavertaisina.
- Ei pelkästään verkossa, vaan vaatii myös livetapaamisia. Lisäksi työtä myös tapaamisten välillä.

Kysymys 2: Millaisia muita pysyviä hanketuloksia kuin verkostot voimme saavuttaa?
- Materiaalien jakaminen, koostaminen, markkinointi. Missä ja miten hyvät käytänteet jaetaan. Tulisiko tehdä dokumentti, jossa määritellään miten hyvät käytänteet jaetaan? Korkeakoulujen hyvät käytänteet -sivu.
- Miten hankkeissa syntyvä uusi osaaminen sanoitetaan, tehdään näkyväksi (vrt Kope-hankkeen osaamismerkki).
- Konkreettisia tuloksia, joiden pohjalta jatkaa työtä
- Hankkeissa syntyy hyvin erilaisia tuloksia. Pohja työskentelylle täytyy olla kunnossa, esim. perehdytystä immateriaalioikeuksien osalta
- Kun perusta on kunnossa, täytyy miettiä tiedon levittämistä. Mennään asia edellä - ei korkeakoulu edellä.

Työpaja II klo 10:30-11:30:

Yhteiset materiaalipankit: Ei ole riittävää, että aineistot ovat avoimia. Täytyy varmistaa myös se, että aineistoja päivitetään. Aineistojen evoluutiomalli. Pitäisi rehtoritasolla linjata, miten pitkään sitoudutaan ylläpitämään aineistoja.

Ryhmätyö:

Kysymys 1: Millainen on lisäarvoa tuottava ja koukuttava verkosto?

- Jokaisella verkoston jäsenellä on tarve ja halu olla mukana. Jokainen jakaa omaa osaamistaan, ja tällä tavalla osaaminen lisääntyy.
- Selkeät tavoitteet auttavat jäsentämään, että onko juuri tästä verkostosta hyötyä yksittäiselle jäsenelle.
- Riittävä resursointi, eli työaikaa täytyy saada käyttää ja matkoihin täytyy löytyä rahaa
- Työkalujen täytyy olla kunnossa, että keskusteleminen on helppoa

Kysymys 2: Millaisia muita pysyviä hanketuloksia kuin verkostot voimme saavuttaa?

- Itse hankkeiden konkreettiset tulokset, jossa täytyy panostaa erityisesti yhteistyöstä sopimiseen
- Tarvittaisiin resurssipooli, sovellusasiantuntijaverkosto. Kuka osaa mitäkin? Vapaaehtoisuus, miten ja kuinka pitkäksi aikaa sitoudutaan?
- Olemassaolevien verkostojen tunnistaminen ja niihin tukeutuminen. Ei tehdä uutta siihen, missä on jo toimiva verkosto.
- Yhteiset lisensointiperiaatteet.