Ajankohtaista

Selvityksen teemojen työstöön osallistuminen

Selvityksen teemoja käsitellään Kehittämishankkeista Virtaa ja Synergiaa -kevätseminaarin työpajoissa, ohjelma ja ilmoittautuminen https://wiki.eduuni.fi/x/JhT0Aw

Kaikki kommentit selvityksestä ovat tervetulleita  osoitteeseen opi@csc.fi

Väliraportti 16.4.

Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena -ryhmän käsitteli työn alla olevan selvityksen (ks. toimeksianto alla) väliraportin 16.4. kokouksessaan.

Väliraportti

Väliraportin tavoitteena oli kartoittaa selvityksen kohteena olevien teemojen nykytila suhteessa tavoitetilaan. Varsinaisia toimenpiteitä tai ratkaisuja tavoitetilan saavuttamiseksi ei vielä tässä vaiheessa selvitystä esitetä.

Seuraava väliraportti valmistuu käsiteltäväksi 9.5.

Selvitys ei tuota itsessään valmista ratkaisua tavoitetilan toteuttamiseksi vaan antaa kokonaiskuvan toteutuksen tarkemman suunnittelun lähtökohdaksi. Selvityksen lopullinen versio palautetaan 31.5.2018.

Kaikki kommentit tervetulleita osoitteeseen opi@csc.fi

Toimeksianto

Vision 2030 tavoitteena on että ”Koko väestön osaamispääoma kasvaa. Korkeakoulutusta on kaikkien saatavilla. Vähintään 50 % nuorista aikuisista (25-34 –vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon. Joustavat ja yksilölliset opintopolut ja tutkinnot mahdollistavat jatkuvan oppimisen elämän eri tilanteissa. Korkeakoulujen koulutustarjonta on joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä. Digitaalisuus ja avoimuus uudistavat opetusta, oppimista, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä korkeakouluja ja avaavat uusia vaikuttavuuden [1]kanavia.”

On ehdotettu että kaikille tutkinto-opiskelijoille tai vielä laajemmin kenelle tahansa avoimia kursseja ja oppimateriaaleja koottaisiin ”yhteiseen alustaan”. Yhteisellä alustalla voidaan tarkoittaa kurssitarjonnan löydettävyyttä tukevaa alustaa tai varsinaista oppimisalustaa. Monoliittinen yhteinen korkeakoulujen opetustarjontatiedon ja oppimisalustan integroiva ratkaisu ei kuitenkaan ole järkevä eikä realistinen tavoite. Yhtenäisillä ratkaisuilla, yhteentoimivuudella ja rajapinnoilla (API) voidaan kuitenkin tukea ja mahdollistaa joustavaa opiskelua yli korkeakoulurajojen ja avoimesti. Alla kohdassa 1.1 on kuvattu tavoitteita eri ryhmien ja toimintojen kannalta.

CSC tekee selvityksen koulutustarjontatiedon liikkuvuuden, ja digitaaliseen opetukseen osallistumisen ja avoimen oppimateriaalin hyödyntämisen ”kansallisesta arkkitehtuurista”: selvityksen tavoitteena on kuvata tavoitetilan yhteiset opetustarjontatiedon ja opetukseen osallistumisen ja opintojen rekisteröimisen edellyttämien opiskelijan tietojen tietovirrat korkeakoulujen ja keskitettyjen palvelujen välillä.

Tavoitteena ei ole yhteisen oppimisalustan (LMS) hankinta tai kehittäminen, joten selvityksen fokus ei ole oppimisalustat, mutta selvitystyössä esiin nousevat oppimisalustojen yhteentoimivuuden vaatimukset ja esimerkiksi yhtenäisempään käyttäjäkokemukseen liittyvät ajatukset on hyvä kirjata.

Yhteydet ulkomaalaisiin korkeakouluihin huomioitava arkkitehtuurissa.

Lisäksi selvitetään avoimen oppimateriaalin jakamisen ja tallentamisen lisäämisen edellyttämien palveluiden tarvetta.

Ajan salliessa selvitetään myös osaamisen osoittamisen palveluiden tilannetta ja kehittämistarpeita.

Selvityksessä esitettävän kokonaisuuden osina tulee olla meneillään olevissa hankkeissa tehtävät määritykset ja toteuttavaksi suunnitellut osat kansallisesta kokonaisuudesta (erityisesti ristiinopiskelun kehittäminen[2] ja eAMK[3] -hankkeet), sekä opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri.[4]

Selvitysraportin tulee olla valmis 31.5.2018.

Väliraportin (esim. kalvosarja) tulee olla tehtynä 6.4. mennessä esiteltäväksi käsitellään 16.4. työryhmän kokouksessa.

Tavoitteet opiskelijoiden, opetushenkilöstön, ohjauksen ja korkeakoulun kannalta

Tavoite on kuvata arkkitehtuuri, jonka mukaisella toiminnalla ja järjestelmien ja rajapintojen kokonaisuudella

Opiskelijan kannalta

• Tutkinto-opiskelijalle sekä omassa korkeakoulussa, että muissa korkeakouluissa tarjolla olevat opinnot löytyvät helposti, ainakin pääosin siitä käyttöliittymästä, josta opiskelija selailee myös oman korkeakoulun tarjontaa.
• Kuka tahansa (korkeakoulussa opiskelematon) löytää helposti avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnan ja myös korkeakouluissa syntyvät avoimet oppimateriaalit ja avoimet oppimisympäristöt, joiden tuella täydentää itsenäisesti osaamistaan.
• Tutkinto-opiskelijoiden opintosuoritukset AHOToidaan ”kotikorkeakouluun” mahdollisimman automaattisesti
• Vierailevan opiskelijan asema ja oikeudet selkeitä.
• Bonus: Vieraiden korkeakoulujen opetustarjontatiedosta löytyy myös informaatio siitä, miten ne sopivat omaan tutkintoon itseohjautuvuuden ja tutkintojen sujuvan valmistumisen edistämiseksi.
• Bonus: Eri oppimisalustojen käyttäjäkokemus on mahdollisimman yhdenmukainen.

Opetushenkilöstön kannalta

• Mikäli opetukseen osallistuu ”vieraan” korkeakoulun tutkinto-opiskelija tai avoimen/erillisellä opiskeluoikeudella opiskeleva, opintohallinnollinen työ ei monimutkaistu
• Opetuksen voi avata vieraiden korkeakoulujen opiskelijoille ”nappia painamalla” (korkeakoulun toimintapolitiikan rajoissa)
• Toisissa korkeakouluissa tehtyjen kurssien AHOTointia tuetaan: suoritusten sisältökuvaukset ovat tarjolla sähköisesti.
• Bonus: aiempia ahotointipäätöksiä voi käyttää pohjana.

Ohjauksen kannalta

• Tietojen ja järjestelmien kokonaisuus tukee opiskelijoiden itseohjautuvuutta opintopolulla etenemisessä, sekä ohjaustyötä.

Korkeakoulun kannalta

• kerran (korkeakoulun omaan järjestelmään) tallennettu opetustarjontatieto, esim. kurssi näkyy relevanteista käyttöliittymistä kaikille niille tutkinto-opiskelijoille, jotka saavat kurssille osallistua omassa korkeakoulussa ja muissa korkeakouluissa, sekä mahdollisesti avoimena korkeakouluopetuksena. Tämä edellyttää osallistumisoikeuksien ja näkyvyyden määrittelyä korkeakoulujen omissa järjestelmissä yhdenmukaisesti, ja tiedon välittämistä opetustarjontarajapinnoissa. Tarjontatietoa ei tarvitse erikseen syöttää käsin eri paikkoihin, vaan riittää että se on edellisten mukaan tarjolla korkeakoulun opetustarjontarajapinnassa, ja eri palvelut noutavat tietoa näistä yhdenmukaisin käytännöin.
• ”Vieraiden” opiskelijoiden opintosuoritusten rekisteröinti ja tämän edellyttämien tarvittavien erillisten opiskeluoikeuksien perustaminen tapahtuu automaattisesti ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaan.
• Yhteentoimiva korkeakoulujen omien ja kansallisten tietojärjestelmien kokonaisuus tekee koulutusyhteistyön organisoinnin ja aloittamisen helpoksi.

Alustava sisällys

2        Kotimaisia ja ulkomaisia esimerkkejä alustoista.

3        Opetustarjonnan löydettävyys.

3.1         Tavoitearkkitehtuuri: Opetustarjonnan tietovirrat kansallisesti

3.1.1          Opetustarjontatiedon lähdejärjestelmät.

3.1.2          Rajapintavaatimukset (opetustarjontatieto)

3.1.3          Korkeakoulujen opetustarjontarajapintojen kokonaisuuden muodostama ”väylä”.

3.1.4          Opetustarjonnan esittäminen eri käyttöliittymissä.

3.2         Tavoitearkkitehtuuri: ilmoittautuminen opetukseen.

4        Yhteentoimivat oppimisalustat.

4.1         Tavoitearkkitehtuuri: vaatimuksia oppimisalustojen yhteentoimivuudelle.

5        Avoimen oppimateriaalin tuottamisen ja hyödyntämisen edistäminen.

6        Bonus: Osaamisen osoittaminen.

7        Opintosuoritusten rekisteröinti yhteistyötilanteissa.

7.1         Tavoitearkkitehtuuri

8        Ulkomaalaisten korkeakoulujen tarjonta ja tarjonta ulkomaille.

[1] http://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-kalvot.pdf

[2] https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=29753817

[3] http://www.eamk.fi/fi/etusivu/

[4] https://wiki.eduuni.fi/display/CSCKOOTUKI/Prosessit_viimeisin-virallinen