Avointen oppimateriaalien määrittely ja määrä

Päivittyvä sivusto avointen oppimateriaalien määrittelystä

Mitä ovat avoimet oppimateriaalit?

Avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan opetukseen ja oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja, jotka ovat saatavilla avoimesti. Kansainvälisesti avoimet oppimateriaalit tunnetaan erityisesti lyhenteellä OER. Määrittelyn tekee vaikeaksi kaksi kohtaa 1) opetuksen ja oppimisen materiaalien määrittely ja 2) avoimuuden määrittely.

Potentiaalisesti kaikki tieto, kaikki jonkinlaisen muodon saanut materiaali on käytettävissä opetukseen. Esimerkiksi kansainvälisen poptähden youtube-video voi olla toimiva osa musiikin opiskelua ja kuva 1900-luvun Helsingistä kiinnostava osa historian opiskelua. Konteksti on tärkeää puhuttaessa avoimista oppimateriaaleista: kuva 1900-luvun Helsingistä on kulttuuriperintöaineistoa, joka muuttuu oppimateriaaliksi opetus- ja oppimistilanteessa. Avoimissa oppimateriaaleissa onkin tärkeää oppimistilanteen luominen: kuva historiallisesta Helsingistä on avoin oppimateriaali kun sen ympärille on lisätty kontekstia, kun se on osa tarkemmin aiheesta kertovaa kokonaisuutta, joka on suunnattu oppimistarkoitukseen.

Avoimuudella viitataan vapaasti ja maksuttomasti käytettävään ja muokattavaan materiaaliin. Tätä voidaan tarkentaa myös tarkoittamaan avoimesti lisensoitua sisältöä tai rajata loppukäyttäjän muokkausmahdollisuuksia esimerkiksi kieltämällä kaupallisen käytön tai rajoittamalla jatkomateriaalien lisensointia samaan kuin alkuperäinen materiaali. Avointen oppimateriaalit voivat sisältää myös muiden tekemiä materiaaleja - esimerkiksi kuvia, joiden ympärille oppimateriaali rakentuu. Tällöin tärkeää on varmistaa myös hyödynnettävän aineiston tekijänoikeudet ja antaa tunnustus alkuperäisille tekijöille.

Esimerkkejä avointen oppimateriaalien määritelmistä

• Unesco määrittelee vuoden 2012 Pariisin OER julistuksessa avoimet oppimateriaalit seuraavasti: "teaching, learning and research materials in any medium, digital or otherwise, that reside in the public domain or have been released under an open license that permits no-cost access, use, adaptation and redistribution by others with no or limited restrictions. Open licensing is built within the existing framework of intellectual property rights as defined by relevant international conventions and respects the authorship of the work"
• Avoimia oppimateriaaleja merkittävästi tukeva Hewlett Foundation määrittelee avoimet oppimateriaalit seuraavasti "Open Educational Resources are teaching, learning and research materials in any medium – digital or otherwise – that reside in the public domain or have been released under an open license that permits no-cost access, use, adaptation and redistribution by others with no or limited restrictions."
• Kansainvälinen oppimateriaaliportaali OER Commons määrittelee avoimet oppimateriaalit seuraavasti: "Open Educational Resources (OER) are teaching and learning materials that you may freely use and reuse at no cost, and without needing to ask permission. Unlike copyrighted resources, OER have been authored or created by an individual or organization that chooses to retain few, if any, ownership rights. [...] OER often have a Creative Commons license or other permission to let you know how the material may be used, reused, adapted, and shared."

Käytännössä materiaalit voivat olla mitä tahansa kirjoista peleihin, kokoelmista tekstitiedostoihin, testeistä oppitunti- ja kurssirunkoihin. 

Avoimet oppimateriaalit tyyppeinä

Alla on eri oppimateriaalivarannossa esiintyviä oppimateriaalien tyyppejä. Huomioitavaa on, että monessa itse tiedosto on tallennettu muualle, ja oppimateriaaliportaalin yhteydessä on tallennettuna metatiedot mukaan lukien linkki itse tiedostoon.

*OER Commons ja LRE luokittelevat tiedostotyypit (media formats, learning assets) erikseen materiaalityypeistä (learning resources). Taulukkoa varten tiedostotyypit on ilmaistu keltaisella. Tapauksissa joissa OER Commonissa kohta löytyy sekä materiaalityyppinä että tiedostotyyppinä, on kohdat merkitty materiaalityyppeinä vihreällä (interaktiivinen tehtävä, kuva)

**OER Commonsin tyyppiluokittelu on hierarkinen. Kurssi jakautuu OER Commonsissa kohtiin Full Course, Lecture, Lesson, Module, Unit of Study.

*** Kyseessä on erilliset kohdat, jotka lyöytyvät kaikki sekä e-Koolikotista että LRE:stä, mutta ei muista verrokeista. Niputettu yhteen luettavuuden edistämiseksi.

Avointen oppimateriaalien määrä

Kansainvälisesti avoimia oppimateriaaleja on runsaasti ja ne ovat jakautuneet eri portaaleihin toimijoiden, aiheiden ja rajauksen mukaisesti. Yksin OER Commonsissa on yli 50 000 resurssia. Suomen avointen oppimateriaalien määrästä ei ole olemassa virallista arviota, mutta oppimateriaaleja tuotetaan runsaasti opetuksen tarkoitukseen, jonka lisäksi avoimia oppimateriaaleja on tuotettu useassa hankkeessa. 

• Noin 1 300 000 asukkaan Virossa e-Koolikott-oppimateriaaliportaali on kerännyt alle kahdessa vuodessa 10 270 ilmaista avointa oppimateriaalia
• Noin 6,5 miljoonan asukkaan Flandersin (Belgian hollanninkielinen osa) Klascement on kerännyt kymmenessä vuodessa 49 173 avointa, kuratoitua oppimateriaalia
• Opetushallituksen valikoitujen oppimateriaalien verkkopalvelu Linkkiapaja sisältää linkit 3296 maksuttomaan oppimateriaaliin
• Helsingin yliopiston Matskut-oppimateriaalipalvelussa on 714 oppimateriaalia

On huomioitava, että kansallisissa portaaleissa myös harvestoidaan muualla sijaitsevia oppimateriaaleja. Kaikkia julkaisuja ei siis säilytetä kansallisessa ratkaisussa, vaan metatiedot haetaan toisista lähteistä. Oppimateriaalien määriä voi rajoittaa ja lisätä hallinnoimalla sitä, mistä kaikkialta harvestoidaan, esimerkiksi ulottamalla harvestointia kansainvälisiin portaaleihin.

Arvio: