Päivittyvä sivusto avointen oppimateriaalien määrittelystä
Mitä ovat avoimet oppimateriaalit?
Avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan opetukseen ja oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja, jotka ovat saatavilla avoimesti. Kansainvälisesti avoimet oppimateriaalit tunnetaan erityisesti lyhenteellä OER. Määrittelyn tekee vaikeaksi kaksi kohtaa 1) opetuksen ja oppimisen materiaalien määrittely ja 2) avoimuuden määrittely.
Potentiaalisesti kaikki tieto, kaikki jonkinlaisen muodon saanut materiaali on käytettävissä opetukseen. Esimerkiksi kansainvälisen poptähden youtube-video voi olla toimiva osa musiikin opiskelua ja kuva 1900-luvun Helsingistä kiinnostava osa historian opiskelua. Konteksti on tärkeää puhuttaessa avoimista oppimateriaaleista: kuva 1900-luvun Helsingistä on kulttuuriperintöaineistoa, joka muuttuu oppimateriaaliksi opetus- ja oppimistilanteessa. Avoimissa oppimateriaaleissa onkin tärkeää oppimistilanteen luominen: kuva historiallisesta Helsingistä on avoin oppimateriaali kun sen ympärille on lisätty kontekstia, kun se on osa tarkemmin aiheesta kertovaa kokonaisuutta, joka on suunnattu oppimistarkoitukseen.
Avoimuudella viitataan vapaasti ja maksuttomasti käytettävään ja muokattavaan materiaaliin. Tätä voidaan tarkentaa myös tarkoittamaan avoimesti lisensoitua sisältöä tai rajata loppukäyttäjän muokkausmahdollisuuksia esimerkiksi kieltämällä kaupallisen käytön tai rajoittamalla jatkomateriaalien lisensointia samaan kuin alkuperäinen materiaali. Avointen oppimateriaalit voivat sisältää myös muiden tekemiä materiaaleja - esimerkiksi kuvia, joiden ympärille oppimateriaali rakentuu. Tällöin tärkeää on varmistaa myös hyödynnettävän aineiston tekijänoikeudet ja antaa tunnustus alkuperäisille tekijöille. Teoksen yhteydessä on tärkeä ilmaista teoksen käyttöoikeudet joko lisenssillä tai vapaamuotoisesti, muutoin materiaalin jatkokäyttäminen ei ole mahdollista ilman tekijän lupaa ja moni potentiaalinen käyttötarkoitus karsiutuu.
Esimerkkejä avointen oppimateriaalien määritelmistä
- Unesco määrittelee vuoden 2012 Pariisin OER julistuksessa avoimet oppimateriaalit seuraavasti: "teaching, learning and research materials in any medium, digital or otherwise, that reside in the public domain or have been released under an open license that permits no-cost access, use, adaptation and redistribution by others with no or limited restrictions. Open licensing is built within the existing framework of intellectual property rights as defined by relevant international conventions and respects the authorship of the work"
- Avoimia oppimateriaaleja merkittävästi tukeva Hewlett Foundation määrittelee avoimet oppimateriaalit seuraavasti "Open Educational Resources are teaching, learning and research materials in any medium – digital or otherwise – that reside in the public domain or have been released under an open license that permits no-cost access, use, adaptation and redistribution by others with no or limited restrictions."
- Kansainvälinen oppimateriaaliportaali OER Commons määrittelee avoimet oppimateriaalit seuraavasti: "Open Educational Resources (OER) are teaching and learning materials that you may freely use and reuse at no cost, and without needing to ask permission. Unlike copyrighted resources, OER have been authored or created by an individual or organization that chooses to retain few, if any, ownership rights. [...] OER often have a Creative Commons license or other permission to let you know how the material may be used, reused, adapted, and shared."
Käytännössä materiaalit voivat olla mitä tahansa kirjoista peleihin, kokoelmista tekstitiedostoihin, testeistä oppitunti- ja kurssirunkoihin.
Avoimet oppimateriaalit tyyppeinä
Alla on eri oppimateriaalivarannossa esiintyviä oppimateriaalien tyyppejä. Huomioitavaa on, että monessa itse tiedosto on tallennettu muualle, ja oppimateriaaliportaalin yhteydessä on tallennettuna metatiedot mukaan lukien linkki itse tiedostoon. *OER Commons ja LRE luokittelevat tiedostotyypit (media formats, learning assets) erikseen materiaalityypeistä (learning resources). Taulukkoa varten tiedostotyypit on ilmaistu keltaisella. Tapauksissa joissa OER Commonissa kohta löytyy sekä materiaalityyppinä että tiedostotyyppinä, on kohdat merkitty materiaalityyppeinä vihreällä (interaktiivinen tehtävä, kuva) **OER Commonsin tyyppiluokittelu on hierarkinen. Kurssi jakautuu OER Commonsissa kohtiin Full Course, Lecture, Lesson, Module, Unit of Study. Varsinaisia ylähierarkian käsitteitä ei voi (toisin kuin esim. Klascementissa) vaan ne ohjeistavat lukemista. Ylähierarkiaan kuuluvat käsitteet ovat Activities & Assignments, Class Guides, Courseware, Instructor Materials, Mixed Media ja Reading Materials. *** Kyseessä on erilliset kohdat, jotka lyöytyvät kaikki sekä e-Koolikotista että LRE:stä, mutta ei muista verrokeista. Niputettu yhteen luettavuuden edistämiseksi. **** Klascement käyttää hierarkista kategorisointia lukitellessaan oppimateriaalin tyyppejä. Kokonaisuudessaan Klascementilla on 11 materiaalityyppiä, jotka on jaettu 134 tarkentavaan kategoriaan. Yksi materiaalityyppi voi olla useaa kategoriaa. Yllä olevaa taulukkoon on pistetty osa katergorioista, loput on nähtävissä täältä: https://www.klascement.net/metadataschema/learningresourcetype/e-Koolikott Klascement**** OER Commons LRE Linkkiapaja Sovellus / application Arviointi /assessment **** (usea kategoria) Audio, ääni * * Lähetys, tallenne /broadcast Tapaustutkimus /case study Kurssi /course **** ** Data * Demonstraatio Drill and practice (Opetus)peli /educational game **** Testauspeli / enquiry oriented game Kokeilu, tieteellinen koe / experiement **** Exploration (tutkiskelu) **** (field activity and excursion - study tour) Sanasto / glossary Opas /guide Kuva / image * Tuntisuunnitelma / lesson plan **** Aktiviteetti/avoin toiminta / open activity Muu / other **** (other exercise ja other event) * Portfolio Esitys / presentation **** Projekti / project Referenssi / reference **** (usea, esim. organisat. & adm. document, research result) Roolipeli / roleplay Simulaatio / simulation Teksti / text * * Tekstikirja, eBook / textbook * Työkalu (esim. sivusto opetuksen toteutukseen tai harjoitteluun) /tool **** (usea sovellus-tyypin alla) Video * * Blogi **** Sivusto / website Kirjanmerkkien, kuvien, videoiden, referenssien tai äänien jakamisen alusta*** Wiki **** Ladattava tiedosto / downloadable resource Interaktiivinen tehtävä, harjoitus / interactive exercise Artikkeli /article Ilmoitus / announcement Painettavat materiaalit / tangible material Malli * Tietolähde / primary source Tutkiva oppiminen Verkkotiedonhaku ja -käsittely Kotitehtävä / homework, assignment Oppilaan tuntisuunnitelma / lesson guide Opiskelemaan oppiminen / teaching/learning strategy Luentomuistiinpanot /lecture notes Lukemisto /reading Braille * Mobiili *
Lisenssit
Kulttuurituotteiden, mukaan lukien oppimateriaalien, avoimeen lisensointiin käytetyin työkalu on Creative Commons lisenssit. Nämä ilmaiseksi ja käyttäjäystävällisesti saatavilla olevat lisenssit ovat kansainvälisen yleishyödyllisen Creative Commons yhteisön tuottamia ihmisille ja koneille luettavassa muodossa. Creative Commons lisenssit tarjoavat maksuttoman ja yksinkertaisuuteen pyrkivän muodon lisensoida töitään niin, että muille taataan jonkinlainen oikeus sen käyttöön. Yksinkertaisemmillaan Creative Commons lisenssi on CC-BY – tämä lisenssiin rakentuva alkuperäisen teoksen tekijän tunnistaminen on myös jokaisen lisenssin pohjarakenne. CC-BY sallii materiaalin käytön, uudelleen käytön, uudelleen julkaisun ja muokkaamisen kunhan alkuperäisen materiaalin tuottaja mainitaan.
CC-BY:n päälle voi lisätä ehtoja materiaalin käytöstä. Creative Commons –lisensseissä voi rajoittaa materiaalin uudelleen käyttöä kieltämällä sen (CC-BY-NoDerivates), rajaamalla muokkaustuotteen lisensoimisen saman lisenssin alle (CC-BY-ShareAlike) ja/tai kieltämällä kaupallinen käyttö (CC-BY-NonCommercial). Tekijänoikeuksistaan teokseensa voi myös luopua julkistamalla sen CC0-lisenssillä tai Public Domainiin.
Oppimateriaalin avoimuuden voi taata myös omin julistuksin tai käyttämällä muita lisenssejä. Tärkeintä on kuitenkin ilmaista selkeästi oppimateriaalin käyttöehdot. Oppimateriaaleja voi päivittää ja muokata uusiin käyttötarkoituksiin vain kun tähän on eksiplisiittisesti annettu oikeus.
Avointen oppimateriaalien määrä
Kansainvälisesti avoimia oppimateriaaleja on runsaasti ja ne ovat jakautuneet eri portaaleihin toimijoiden, aiheiden ja rajauksen mukaisesti. Yksin OER Commonsissa on yli 50 000 resurssia. Suomen avointen oppimateriaalien määrästä ei ole olemassa virallista arviota, mutta oppimateriaaleja tuotetaan runsaasti opetuksen tarkoitukseen, jonka lisäksi avoimia oppimateriaaleja on tuotettu useassa hankkeessa.
- Noin 1 300 000 asukkaan Virossa e-Koolikott-oppimateriaaliportaali on kerännyt alle kahdessa vuodessa 10 270 ilmaista avointa oppimateriaalia
- Noin 6,5 miljoonan asukkaan Flandersin (Belgian hollanninkielinen osa) Klascement on kerännyt kymmenessä vuodessa 49 173 avointa, kuratoitua oppimateriaalia
- Norjan luokiokoulutuksen käyttöön tarkoitettu NDAL avointen oppimateriaalien palvelussa on 69013 avointa oppimateriaalia
- Opetushallituksen valikoitujen oppimateriaalien verkkopalvelu Linkkiapaja sisältää linkit 3296 maksuttomaan oppimateriaaliin
- Helsingin yliopiston Matskut-oppimateriaalipalvelussa on 714 oppimateriaalia
- Otavan opiston Muikkuverkko sisältää avoimet kurssimateriaalit 100 kurssille yleissivistävässä opiskelussa (36 peruskoulun kurssia ja 64 lukion kurssia)
- Vantaan ammattiopiston VerkkoVariassa on 31 eri kurssiin tai teemaan erilaisia oppimateriaaleja
On huomioitava, että kansallisissa portaaleissa myös harvestoidaan muualla sijaitsevia oppimateriaaleja. Kaikkia julkaisuja ei siis säilytetä kansallisessa ratkaisussa, vaan metatiedot haetaan toisista lähteistä. Oppimateriaalien määriä voi rajoittaa ja lisätä hallinnoimalla sitä, mistä kaikkialta harvestoidaan, esimerkiksi ulottamalla harvestointia kansainvälisiin portaaleihin.
Arvio: Suomessa on tällä hetkellä tuhansia Suomen koulutuskentälle tarkoitettuja avoimia oppimateriaaleja. Naapurimaiden esimerkin mukaisesti kasvupotentiaalia on kymmeniin tuhansiin oppimateriaaleihin. Tämän lisäksi opetusta tukemassa on satoja tuhansia suomalaisia kulttuuriperintöaineistoja sekä kymmeniä tuhansia kansainvälisiä oppimateriaaleja.
Avointen oppimateriaalien ikä ja säilyvyys
Kuten kaikki oppimateriaalit, myös avoimet oppimateriaalit ikääntyvät. Ymmärrys kehittyy, opetussuunnitelmat muuttuvat, pedagogiset virtaukset vaihtuvat, tiedostomuodot ja käytettävät laitteet hylätään uusien tilalta. Avoimissa oppimateriaaleissa on kuitenkin muihin oppimateriaaleihin nähden yksi vahvuus: suuri osa avoimista oppimateriaaleista on vapaasti muokattavissa. Avointen oppimateriaalien ikääntyminen onkin suhteellista: ne ikääntyvät mikäli ne eivät ole helposti päivitettävissä, ne eivät ole muuten mielekkäitä tai aiheen ympärillä ei ole aktiivista osaajakuntaa tekemään muutoksia. Vanhentunut oppimateriaali onkin potentiaalisesti käytettävissä - tästä huolimatta niiden erottelu edistää oppimateriaalien etsijän kokemusta hakutulosten relevanttiudesta. Tähän auttaa oppimateriaalin päiväykset, opetussuunnitelmatieto ja muut metatiedot sekä niiden perusteella haun järjestäminen tai rajaaminen.
Kansainvälisesti oppimateriaalipalvelut eivät ole arkistoja - niiden pääasiallinen tarkoitus on oppimateriaalien löydettävyyden edistäminen. Osana tätä oppimateriaalipalvelut voivat myös tarjota tietokantojen oppimateriaalien julkaisulle sekä kuvailutietojen säilyttämiselle. Avointen oppimateriaalien palvelut ovat verrattain uusia eikä säilyvyys ole nostettu niissä myyntiarvoksi. Esimerkiksi Klascement siivoaa vanhentuneita oppimateriaaleja tietokannastaan saadessaan käyttäjiltä vihiä vanhentuneiden oppimateriaalien olemassaolosta.
Arvio: Suomessa merkittävin tarve on avointen oppimateriaalien löytämiselle, niiden käytettävyyden jouhevalle arvioinnille ja niiden käytölle. Kuten muissakin maissa, avointen oppimateriaalien edistäminen on lähtenyt käyntiin sen hetkisestä opetuksen ja oppimisen tarpeesta. Suomessa tarve on myös oppimateriaalien julkaisun alustalle, yhteiselle julkaisuarkistolle, erityisesti joustavassa opiskelussa. Avointen oppimateriaalien säilytystarve oppimistarkoituksessa on laskettavissa pisimmilläänkin kymmenissä vuosissa. Säilyvyys on kultturituotteissa kuitenkin tätä monipuolisempi kysymys. Oppimateriaalit ovat julkaisuja, joilla sinällään voi olla arvoa niiden tekijöille ja julkaisijoille senkin jälkeen kun ne eivät ole enää toimiva oppimistarkoituksessa (mm. meritoituminen). Tämän lisäksi oppimateriaalilla voi olla tutkimus- tai kulttuuriperinnöllistä arvoa. Mikäli oppimateriaalipalvelu halutaan nähdä oppimateriaalin pääasiallisena sijaintina ja palvelu niistä vastuullisina tai avoimet oppimateriaalit nähdään kulttuuriperinnöillsesti arvoikkaina, tulee pitkäaikaissäilyvyys ottaa huomioon palvelun suunnittelussa.