Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) kokous 1/2022


MUISTIO


1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

  • Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:01.
  • Todettiin osallistujat ja jäsenmuutokset
    • Krister Karlström, AAPA, Arcada AMK
      • Kari Helenius lopettaa ryhmän jäsenenä
    • Aila Markus, Synergiaryhmä, Vaasan yliopisto
      • Sanna Waris lopettaa ryhmän jäsenenä
    • Minna Pylkkönen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus oy tulee ryhmään asiantuntijajäseneksi
      • Helena Majamäki lopettaa asiantuntijajäsenenä
    • Emilia Reitamo, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus oy tulee ryhmään asiantuntijajäseneksi
      • Marjut Anderson lopettaa asiantuntijajäsenenä

2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

3. FTE-työryhmän loppuraportti - Kokko & Hautakangas 

  • Kokko ja Hautakangas esittelivät FTE-työryhmän loppuraporttia. Työryhmän työskentelyn aikana käytiin läpi FTE (full-time equivalent) määritelmän sisältö ja perusperiaatteet. Viralliseen FTE-laskentaan, joka koskee vain tutkinto-opiskelijoita, ei esitetä muutoksia vaan muutokset koskevat muita kuin tutkinto-opiskelijoita. Esim. jos lisenssien näkökulmasta tarvitaan ajatuksia yhteismitallisesta tavasta laskea muita kuin tutkinto-opiskelijoita, niin voidaan käyttää mallin periaatteita ja määritelmiä. Opiskelija lasketaan mukaan vain kerran ja ensisijaisesti viralliseen FTE-lukuun, vaikka hänellä olisi useita erilaisia opiskeluoikeuksia. Opintosuoritusten osalta lasketaan yhteen kaikki suoritukset ja mukaan lasketaan vain tutkinnon osat. Perusajatuksena on ollut, että kuvataan lukuvuoden laskennallista opiskelijamäärää, joten mallia ei voi käyttää pistemäisesti opiskelijamäärän laskemiseen. Laskentamallia voi käyttää karkeana erotteluna tutkinto-opiskelijoiden ja muiden opiskelijaryhmien määrän kuvailemiseen ja vertailuun lukuvuoden aikana mutta sitä ei voi käyttää virallisena tai julkisena opiskelijamääränä. Tarkoitus on käyttää sitä täydentävänä tietona virallisen FTE-luvun lisäksi.

Mallin määritelmä: Lyhenteenä käytetään ETO-FTE (ei-tutkinto-opiskelija)

  • ETO-FTE 0

    • Mikäli ei ole seuraavien luokkien mukainen

  • ETO-FTE 0,5

    • Opiskelija, joka on lukuvuoden aikana suorittanut enemmän kuin nolla mutta
      vähemmän kuin 30op

  • ETO-FTE 1

    • Opiskelija, joka on lukuvuoden aikana suorittanut 30op tai enemmän

Keskustelu:

  • Keskusteltiin, miten mallin avulla voidaan laskea lisenssinäkökulmasta. On ristiriitaista, kun laskentatavassa määritetään mukaan laskettavaksi tutkinnon osat (kaikki opinnot eivät sisälly tutkintoon). Opiskelijoiden näkökulmasta kysymys on ei-tutkintoon johtavista opinnoista. Käyttötarve on vielä epäselvä, mutta ehkä 0,25 FTE-luku olisi hyvä ottaa mukaan, että laskennasta saadaan kuvaavampi. 
  • Pohdittiin sopivia opintopistemäärärajoja ja miten niitä tulisi soveltaa. Vaikka keskusteltiin 55op:n ja 60op:n rajoista niin virallisessa FTE-laskennassa kokopäiväopiskelijan raja on 30op. 
  • Mietittiin, että avoimessa kukaan ei opiskele täysipäiväisesti, joten koelaskenta voisi olla paikallaan.
  • Pohdittiin myös käyttötarkoitusta, mitä hyötyä tästä on muuta kuin lisenssilaskennan euromääräisen summan minimointi? Miten otetaan kantaa ristiinopiskelumalliin suhteessa tutkinto-opiskelijoihin?
  • Haluttiin mieluummin kansainvälinen lyhenne, ei suomea ja englantia sekaisin, jotta sitä voitaisiin hyödyntää myös kansainvälisesti vaikka onkin kansallinen määrittely.
  • Periaatteet todettiin hyviksi, yksi henkilö lasketaan ainoastaan kerran. Jos henkilö on jo mukana virallisessa FTE-laskennassa, ei häntä lasketa uudelleen ETO-FTE-laskennassa. Lisäksi sitä, että laskenta tapahtuu henkilötasolla eikä opiskeluoikeustasolla, pidettiin hyvänä. Todettiin lisäksi, että voi tulla tarve tarkastella opiskelijoiden liikkuvuutta. Entä jos yhdestä ihmisestä tulee 4? Voisiko Virrasta ottaa mallia ja laskea yhteen saman henkilön tiedot riippumatta monessako korkeakoulussa hän on?
  • Monet kysymykset palaavat käyttötarpeeseen, joka oli työryhmällekin hieman epäselvää. Laskenta on sitä selkeämpää, kun käyttötarve on selvillä. Nykyisillä tiedoilla mallin tarkempi määrittely ei ole mahdollista.
  • Todettiin, että keskustelu lähti liikkeelle lisensseistä. Miksi tietoa ei voisi käyttää oppijan tunnistamisessa? Kotikorkeakoulu voisi maksaa kansallisesta lisenssistä.
  • Käyttötarkoitus on todella olennainen. On loogista, jos ristiinopiskelijoita ei lasketa, koska he ovat jo mukana virallisessa FTE-laskennassa. Miten voidaan ylipäätään määritellä, miten joku ohjelmisto ottaa maksua? Dialogi on tässä olennaisessa asemassa.
  • Tässä vaiheessa todettiin, että on hyvä pitää mielessä ryhmän toimeksianto, johon ei kuulunut ottaa kantaa lisenssiasioihin tai muihin käyttötarkoituksiin. Tulisi keskustella siitä, miten työtä jatketaan ja millä kokoonpanolla? Ovatko FTE-luvut ylipäätään oikeat luvut määrittelemään lisenssien hintoja? Täytyy keskustella ohjelmistotoimittajien kanssa. Tärkeintä kuitenkin on, että laskentamalli on kaikilla sama.
  • Keskusteltiin siitä, että eri toimittajilla on erilaisia tapoja. Esim. Microsoft on ajamassa käyttäjäkohtaisia malleja. Lähtökohta on hyvä kun huomioidaan kommentit. Pitäisi kirjata erilaiset tapaukset, joita tämä koskee, esim. ristiinopiskelijoita ei lasketa mukaan kun ovat toisessa korkeakoulussa täysipäiväisiä opiskelijoita.
  • Pystytäänkö ristiinopiskelijat erottamaan opiskelijarekisterissä? Ristiinopiskelijat pitäisi kyllä pystyä tunnistamaan opiskeluoikeuden tyypistä, joten voisi yrittää poissulkea ristiinopiskelijat. Koskisiko tämä vain suomalaisten korkeakoulujen ristiinopiskelijoita?
  • Todettiin myös, että kyse ei ainoastaan ole ohjelmistolisensseistä. Samanlainen lisenssiongelma ja kustannus voi olla myös tietyissä erityistilanteissa kirjastoilla.
  • Todettiin, että tarvitaan lisää käyttötapauksia ja koelaskelmia ja jatketaan työtä keskustelun pohjalta. Osassa palveluita voidaan pärjätä tälläkin luvulla ja muitakin käyttötarkoituksia on sivuttu ryhmässä, esim Digivisiossa. Keskusteluissa on syytä olla mukana FUCIO/AAPA -edustajia ja olisi hyvä laajentaa näkökulmaa esim. kirjastojen suuntaan.
  • On hyvä myös katsoa laatikon ulkopuolelta sillä tässä on myös kansainvälinen näkökulma. FTE tarkoittaa kuinka monta henkilöä on laskennallisessa suhteessa suoritettuihin opintoihin, https://stats.oecd.org/glossary/detail.asp?ID=5369. 
  • Ehdotettiin, että työryhmä jatkaa toimintaansa ja ottaa mukaan täydennystä AAPAn ja FUCIOn puolelta. Nyt ryhmässä ovat Hautakangas, Kokko ja Kolehmainen (Digivisio) CSC:n tukemana.  
  • Seesto ja Karlström ilmoittivat olevansa käytettävissä jatkotyöskentelyyn.
  • Todettiin, että lisenssityö menee ohi CSC:n vastuualueesta mutta voidaan kutsua kokous koolle.  
  • Todettiin myös, että kukin voi laittaa raportin sidosryhmille ja kysyä onko kommentteja. 

Päätös: Työryhmä jatkaa työtä ja sitä täydennetään Teemu Seestolla ja Krister Karlströmillä. Tiedustellaan osallistumista työskentelyyn myös lisenssiasioihin perehtyneiltä korkeakoulujen tietohallinnon edustajilta. Sami Hautakangas toimii edelleen vetovastuullisena. CSC kutsuu kokoon ensimmäisen kokouksen.


4. Sukupuolikoodiston käytön yhtenäistäminen - Pylkkönen

Pylkkönen esitteli sukupuolikoodistotyöryhmän ehdotuksen koodiston käytön yhtenäistämiselle. Esityksessä käytiin läpi myös taustaa ja nykyhetken tilannetta sukupuolikoodistoihin ja niiden käyttöön liittyen. Kankaanpää taustoitti asiaa Pylkkösen esityksen jälkeen. Asia on noussut keskusteluun Tampereella kun tiedonsiirrot lisääntyvät mm. ristiinopiskelun ja kansainvälistymisen vuoksi, joten on tärkeää saada sukupuolikoodistot ajan tasalle. Yhtenevät koodistot tarvitaan myös tilastointia varten sekä tasa-arvon vuoksi. Suomessa on nyt menossa henkilötunnusuudistus, joka astuu voimaan 1.1.2027, tarkoitus on, että henkilötunnus ei enää kerro sukupuolta. EU:n tietosuoja-asetus edellyttää oikeellisia tietoja, ja henkilö jolla esimerkiksi on passissa kolmas sukupuoli (useissa Euroopan maissa tämä on mahdollista jo nyt), ei tällä hetkellä mene nykytilastojen standardeihin.

Keskustelu:

  • Pohdittiin, onko tarkoitus nojautua viranomaisen vahvistamaan tietoon vai henkilön omaan ilmoitukseen, johon Kankaanpää totesi, että järjestelmissä henkilön omaan ilmoitukseen.
  • Keskusteltiin mikä olisi käytännöllinen tapa, jolla kansallisessa KV-ensitunnistuksessa ja sitä ennen korkeakoulun KV-ilmoittautumisjärjestelmissä voisi saada tietoon muu sukupuolisen identiteetin, jos se ei ole virallisessa asiakirjassa luettavissa.
  • Keskusteltiin myös siitä, millä tavalla voidaan tällä hetkellä huomioida muunsukupuoliset ilmoittautumisjärjestelmissä.
  • Todettiin, että jos henkilö tulee Saksasta ja hänellä on passissa sukupuolen kohdalla  X niin ei tiedetä, miten tieto tulisi järjestelmiin tallentaa.
  • Lisäksi todettiin, että Opintopolussakin on suppeampi sukupuolikoodisto ja sieltä tieto tulee korkeakoulun järjestelmiin. Opintohallinnon järjestelmissä pitäisi olla tuki sille, että sukupuolitiedon voi ilmoittaa jo hakuvaiheessa.
  • Todettiin, että uusi koodisto pitäisi saada Opintopolkuun, jotta uuden opiskelijan ilmoittautumisessa OILI-prosessissa tulisi sukupuoli oikein.
  • Pohdittiin, että sukupuolitieto ei voi olla yhdessä rekisterissä yhdellä tavalla ja toisessa toisella tavalla vaan saman henkilön tietojen pitää olla yhtenevät eri rekistereissä.
  • Keskusteltiin, että esim. HR-järjestelmät voidaan muuttaa myöhemmin, kerralla ei kuitenkaan saada kaikkia järjestelmiä ajan tasalle.
  • Ulkomaalaisten osalta voidaan toimia olemassa olevan tiedon mukaan mutta entä suomalaiset opiskelijat? Laki määrittelee Suomessa sukupuolen henkilötodistukseen, joten voidaanko toimia toisin? Tällöin tieto olisi ristiriidassa viranomaisen tiedon kanssa. Voidaanko muuttaa vain opiskelijan oman ilmoituksen mukaan?
  • Keskusteltiin, että säädöshierarkia olisi syytä tarkastaa tätä varten eli olisi tärkeä kuvata mihin lainsäädäntöön tämä perustuu.
  • Todettiin, että tässä vaiheessa ei ole toimielintä, joka voisi tehdä päätöksen korkeakoulujen toiminnasta ellei haluta viedä Unifille ja Arenelle.
  • Työryhmä on tehnyt tehtävänsä ja jos halutaan laajentaa tehtävänantoa, pitää sopia jatkotoimenpiteistä tai perustaa uusi ryhmä.
  • Nyt haetaan näkemyksiä eri tahoilta, voidaanko koodistoa käyttää ja korkeakoulut päättävät sitten itsenäisesti, miten toimivat.
  • Todettiin lisäksi, että sukupuolikoodistoasia on ollut esillä myös Virta-opintotietopalvelun ohjausryhmässä ja sieltä Jukka Haapamäki on luvannut viedä asiaa eteenpäin Tilastokeskukselle.
  • Lopuksi todettiin, että seurataan tilannetta kevään osalta ja odotetaan ISO-standardin muutosta. Nykyinen käytössä oleva ISO-standardin mukainen koodisto on hyväksytty 2010 ja uusi koodisto on hyväksymisvaiheessa. Sen julkaisua odotetaan kevään 2022 aikana.

Päätös: Lisätään KOOTuki-ryhmän kommentit ja pidetään tilannekatsaus, kun ISO-koodisto on päivittynyt. KOOTuki-ryhmän kommentteihin lisätään, että suosituksena ei sallittaisi nimenmuutosta omalla ilmoituksella vaan täytyy olla virallinen nimi.


5. KOOTukiryhmän toiminta ja sen kehittäminen

Reitamo esitteli kyselyn ja sen tulokset. Widgren-Sallinen kävi läpi KOOTuki-ryhmän toiminnan kehittämistä kyselyn vastausten pohjalta. Pohdittavana on mm. kuuluvatko opiskelijavalinnat digivisiotyön piiriin ja miten Synergiaryhmää voi jatkossa hyödyntää paremmin. Ryhmällä on valmiutta ottaa vastaan KOOTuelta tulevia tehtäviä ja tarvittaessa voidaan muodostaa ryhmän sisällä uusia asiantuntijatyöryhmiä.

Keskustelu:

  • Arkkitehtuurin tasojen versiointi tai niiden pohjalta ohjattava ja tiedotettava toiminta korkeakouluissa nostettiin esiin. Epäselvää on eri tahojen vastuut ja ohjausmallit arkkitehtuurien osalta.
  • Kehittämistoiminnassa painottuu selkeästi Digivisio. Pakollisia ovat mm. lakimuutokset, EU-direktiivit jne ja ne tulevat olemaan jatkossakin tärkeä osa KOOTuki-ryhmän työtä. EU-puolen palveluihin liittyen olisi hyvä käydä läpi myös Synergiaryhmässä kansallista työtä.
  • Pitkä linja kansallisessa OHA-IT -yhteistyössä on hyvä pitää esillä. Pitäisi olla taho joka huolehtii yhteisestä suunnittelusta. Tunnistetaan tarve ryhmälle, joka voisi arjen toiminnan näkökulmasta käydä läpi ajankohtaista Digivision työtä.
  • Digivision todettiin liittyvän niin moneen asiaan, että on tärkeää ylläpitää toimivaa dialogia heidän kanssaan nopeatempoisessa kehittämistyössä.
  • Amk-ohan vastauksissa suhde Digivisioon korostui. KOOTuki-ryhmässä on hyvä tuoda esiin keskustelua esim. sähköisistä tutkintotodistuksista ja muista asioista, joita eri korkeakoulut tekevät omillaan. Voisi myös miettiä, olisiko mahdollista luoda yhteinen palvelu, johon voitaisiin koostaa tutkintotodistuksia. Sen perusteella voidaan arvioida, halutaanko asioita lähteä yhdessä edistämään vai ei. Tämä sai kannatusta ryhmältä.
  • Synergiaryhmä tarjoutui mielellään ottamaan vastaan KOOTuen toimeksiantoja matalalla kynnyksellä ja aktivoimaan ryhmää myös uusien asiantuntijaryhmien tarpeen tunnistamisessa. OPI-viitearkkitehtuurityöhön kaivataan vielä tarkennusta työnjaon ja resurssien suhteen.
    • Tärkeää onkin panostaa yhteiseen toimintamalliin, jotta tärkeät asiat eivät jää käsittelemättä.
    • Digivisio-asiat ovat olleet hyvin esillä Synergiassa vaikka eivät välttämättä liittyisi ryhmän jäsenten työhön muuten.
  • Digipedaverkostossakin Digivisio-yhteistyö on tuleva suunta. Digipedaverkoston puheenjohtaja on vaihtumassa lähiviikkoina nykyisen siirtyessä Digivisioon. Verkosto tarjoutui esittelemään KOOTuelle tekemiään kahta esiselvitystä digipedagogiikkaan liittyen tulevissa kokouksissa.
  • Hybridi-opetus on puhututtanut pandemia-aikana; voidaan käyttää paljon resursseja, rahaa ja henkilöitä, mutta malli on kestämätön opettajien jaksamisen kannalta
  • Digipedagogiikan ja kansallisten palvelujen rooli tässä verkostossa on todella merkittävä. Digivision suunnittelussa OHA ja IT ovat usein ylikorostuneet, vaikka digipedagogiikka on keskeinen sisältö siellä.
  • Digipedaverkostossa vaihdetaan saavutettavuusasioista kokemuksia ja myös kilpailutukset ovat keskustelussa. Käsitteistöjen ja opetussuunnitelmien selkeä määrittely  ja niiden yhtenäistäminen on tärkeää.
  • Pedagogiset asiat ja opetuksen tuki on myös nostettu Digivision toimesta esiin kehitettävänä asiana OPI-viitearkkitehtuurissa. Se on varsin uusi asiantuntijuusalue sekä Synergiaryhmässä että myös KOOTuessa, joten pitäisi käydä keskustelu, halutaanko toimintaa laajentaa näille alueille.
  • Opetussuunnitelmien prosesseissa riittää tekemistä alakohtaisessa yhteistyössä. Prosessityön hoitamiseen tarvitaan pohdintoja eri tasoilla konkreettisten toimintamallien ollessa vähissä.
  • Tietosuojaan liittyvästä yhteistyöstä korkeakoulujen kesken keskusteltiin. KPMG tekee hyvää tulosta henkilötietojen vaikuttavuusarvioilla (DPIA) ja mahdollisuuksia yhteistyöhön on.
    •  CSCIDEAPANKKI-109 - DPIA-repositorio (valmiit työväline-DPIA-arvioinnit korkeakoulujen tietosuojavastaaville ja tietoturvapäälliköille) 
  • Digipedaverkoston suunnitelmia toivotaan esittelyyn KOOTukeen, esim. O365-opetuskäytön yhteistyö on kaikille ajankohtainen. Työ on vasta alussa, mutta yhteistyötä tiivistetään jatkossa.
  • KOOTuki-ryhmän toiminnan kehittämistyö jatkuu uuden puheenjohtajiston johdolla
  • Digivision osallistumista KOOTuen kokouksiin pidetään tärkeänä ja heiltä voidaan kutsua edustus myös ryhmän varsinaisiksi jäseniksi. Digivisiolle voidaan muotoilla oma vakiokohta asialistalle ajankohtaiskatsausta varten. Pyritään luomaan heille kuva, että KOOTuki voi auttaa Digivisiota. Tärkeää on antaa selkeä tehtävänanto, jotta saadaan KOOTuen kannalta olennaista tietoa.

Päätös: Viedään keskustelu tiedoksi seuraaville puheenjohtajille. Valmistellaan Digivision kutsumista ryhmän jäseneksi. Annetaan tehtäväksi CSC:lle valmistella tarkempi kuvaus valmistelumallista, jolla tuotaisiin asioita käsiteltäväksi KOOTuki-ryhmälle


6. Puheenjohtajiston valinta

  • AMK-oha esittää puheenjohtajaksi Marko Wileniä Laurea ammattikorkeakoulusta. Ei muita ehdokkaita.
  • FUCIO esittää varapuheenjohtajaksi Markku Närheä Jyväskylän yliopistosta. Ei muita ehdokkaita

Keskustelu:

  • Ehdotettiin uuden puheenjohtajiston kauden jatkuvan 1/2024 kokoukseen saakka. Ehdotusta kannatettiin.

Päätös: Valittiin puheenjohtajaksi vuoden 2024 ensimmäiseen kokoukseen saakka Marko Wilen, AMK-oha, Laurea ammattikorkeakoulusta ja varapuheenjohtajaksi Markku Närhi, FUCIO, Jyyväskylän yliopistosta.


7. Tiedoksi

  •  Synergiaryhmän uudet puheenjohtajat 2022 
    • Puheenjohtaja Päivi Vähäsalo, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
    • Varapuheenjohtaja Aila Markus, Vaasan yliopisto
    • Pyydettiin puheenjohtajilta Synergiaryhmän tilannekatsausta seuraavaan kokoukseen, jonka Vähäsalo lupautui pitämään.
  • Synergiaryhmän kokous 15.2. https://wiki.eduuni.fi/x/fbtPDw
    • RRF - maahanmuuton digi-infra, jonka tueksi perustettiin Synergiaryhmän alle iskuryhmä 
    • Pyritään edistämään mm. identiteetinhallinnan asioita ja tekemään esityksiä siitä, miten näitä asioita voidaan kehittää.
  • Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän kokous 2.2. https://wiki.eduuni.fi/x/hJpPDw 
    • Alustavasti aikataulutettu aika yhteiskokoukselle KOOTuki-ryhmän kanssa 16.6. iltapäivälle


8. Muut asiat

  • Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta https://ka.csc.fi/

    • Nosteita nykyisestä sisällöstä
    • tiekartta@csc.fi
    • Kohtanen kertoi tiekarttatyön tilanteesta.
    • CSC toivoisi käsittelyyn seuraavaan kokoukseen - mitä muutos-/kehittämisehdotuksia olisi tiekartalle

    • Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta ja ka.csc.fi-portaalin toimintaympäristöä jäsentävät tilannekuvat ovat OKM:n ylläpitämä tapa jakaa asioita yhteiseen tietoisuuteen kuvaavana, ei toimintaa linjaavana sisältönä. Uusi aihe lisätään tiekarttaan, jos se aiheuttaa muutoksia nykytilaan ja vaikuttaa potentiaalisesti koko korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kenttään. Kaikki ovat tervetulleita esittämään uusia asioita tai tarkennuksia tilannekuviin eli tiekartalle ja portaalin muihin osiin. Pyydämme korkeakoulutuksen ja tutkimuksen verkostoja ja ohjausyhteistyöhön osallistuvia ryhmiä validoimaan ja osaltaan tuottamaan sisältöä yhteisille tilannekuville. 

    • OKM tilaa CSC:ltä tiekartan ylläpitopalvelua, tiimin tavoittaa osoitteesta tiekartta@csc.fi. OKM on asettamassa ohjausryhmää, joka tukee muita toimijoita alustan ylläpidossa yhteiseen tilannekuvan jakamiseen ja tuotosten julkaisemiselle.

    • Koulutuksen digitalisoitumisen kannalta tärkeimmät teemat?

      • 1) Mitkä kansallisesti tai kansainvälisesti tärkeät kehitysnäkymät puuttuvat tiekartalta?

      • 2) Onko tiekartalla nyt asioita, jotka tulisi poistaa tai muuttaa?

      • 3) Mille tahoille keskustelua yhteisen näkymän sisällöstä tulisi viedä?

    • Keskustelu:

      • Todettiin, että uutena on tuotu mm. digikokeita, joista valmistelu tulossa kevään kokouksiin.
  • Kevään kokoukset
    • Keskustelu:
      • Käytiin keskustelua fyysisistä- ja etäkokouksista. Esille nousi myös hybridikokoukset, joita osa kannatti ja osa ei. 
    • Todettiin, että katsotaan asiaa ja aikatauluja uusien puheenjohtajien kanssa ja sovitaan heidän kanssa pidetäänkö fyysisiä kokouksia vai etäkokouksia.


9. Kokouksen päätös

  • Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:33.


Osallistujat:

KOOTuki-yhteistyöryhmän jäsenet

  • Puheenjohtaja: Erja Widgrén-Sallinen, OHA-forum, Itä-Suomen yliopisto 
  • Varapuheenjohtaja: Tuomas Orama, AAPA, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Satu Hakanurmi, Peda-forumin digiopetusryhmä, Turun yliopisto 
  • Sami Hautakangas, OHA-Forum, Tampereen yliopisto 
  • Krister Karlström, AAPA, Yrkeshögskolan Arcada X
  • Jenni Kokko, IR-tekijäverkosto, Jyväskylän yliopisto, klo 13:00 saakka kohdassa 4
  • Aila Markus, Synergiaryhmä, Vaasan yliopisto 
  • Joonas Mäkinen, Opetushallitus 
  • Markku Närhi, FUCIO, Jyväskylän yliopisto 
  • Tapio Rimpioja, AMK-OHA, Metropolia Ammattikorkeakoulu 
  • Päivi Vähäsalo, Synergiaryhmä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Merja Väistö, Opetushallitus 
  • Marko Wilen, AMK-OHA, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Christa Winqvist, FUCIO, Aalto-yliopisto
  • Sihteeri: Jukka Kohtanen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Ryhmän asiantuntijat

  • Marko Borodavkin, AMK-OHA, Metropolia Ammattikorkeakoulu, klo 12:15 kohdassa 3
  • Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö 
  • Hilkka Kankaanpää, Tampereen yliopisto, kohdissa 1-4
  • Jussi-Pekka Pispa, FUCIO, Tampereen yliopisto
  • Kirsi Pispa, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
  • Minna Pylkkönen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
  • Emilia Reitamo, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
  • Jaakko Riihimaa, AAPA, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Teemu Seesto, FUCIO, Turun yliopisto 
  • No labels