1

1a Luo organisaatio

Tiedot-kenttä: 

• Mitkä ovat toimipisteelle ominaiset tiedot? 
• Onko toimipisteellä koodia (TK-koodi)?
  

• Kaikille organisaatiotasoille yhteiset tiedot on lueteltu ko. käyttötapauksissa. 
• Toimipisteellä ei ole tk-koodia
  

2

1a Luo organisaatio

Huomioita-kenttä, Oppilaitoskoodi: 

• Koodi ei ole pakollinen mutta välttämätön? 
• Mistä tunnus saadaan? -> Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä tai yliopisto tilaa tilastokeskukselta tunnistekoodit ([https://confluence.csc.fi/display/oppija/Valmistautuminen+hakuun+%28luonnos%29) ]
• Onko tilastokeskuksen koodistopalvelu edelleen maksullinen? 
• Milloin viimeistään tunnus pitää olla? -> Raportointi/tilastointi
  

• Oppilaitoskoodi on jatkossa pakollinen kaikille oppilaitoksille, ml. yliopistot
• Prosessi tulee olemaan sellainen, että OPH antaa TK:lta saamansa oppilaitostunnuksen uudelle organisaatiolle. Organisaatiot ylläpitävät muita tietojaan.
• Koodistopalvelu ei ole maksullinen.
• Tunnus pitää olla tiedossa, kun uusi organisaatio perustetaan (OPH huolehtii)

3

1a Luo organisaatio

• Karttalinkin lisääminen organisaation yhteystietoihin olisi erittäin hyvä. Varsinkin uudempien rakennusten, jotka ehkä sijaitsevat vielä uusien katujen varsilla osoitteet eivät aina ole saatavilla erilaisista reittipalveluista.
• Tätä pohdin useammassa muussakin kohtaa, mutta miten sellainen organisaatio, jossa on useampi kuin yksi virallinen kieli? Onko sen tiedot automaattisesti kummallakin tai kaikilla virallisilla kielillä? Entä jos opetuksessa ja markkinoinnissa on käytössä vielä joitain muita kieliä? Tämä koskien sekä osoitteita, että organisaation nimeä.
• Missä nämä organisaation tiedot näkyisivät? Koulutusten kuvaukset ovat äärettömän tärkeitä, mutta näkisin mielelläni myös sellaisen mahdollisuuden, että organisaatiosta itsestään (esim. korkeakoulu) voitaisiin kertoa lyhyesti (esim. opiskelijamäärät, koulutusalat, opetuskielet, koska perustettu yms. pientä taustatietoa).
  

•  Karttalinkitys tullaan tekemään, mutta sen tekninen ratkaisu on vielä avoimena.
• Suomen- ja ruotsinkielisille osoitteille on varattu omat kentät, minkä lisäksi on olemassa kenttä "muu osoite".
• Koulutustarjontatietojen määrittelemisen yhteydessä määritetään organisaatiolle (esim. korkeakoulu) omaa kuvauskenttää, jonka sisältö tärmentyy myöhemmin.

4

1a Organisaatiotietojen hallinta – käyttötapaukset

•  Onhan se mahdollista, että organisaatiolla on useita osoitteita (esim. jokaiselle opetusyksilölle/toimipisteelle oma käyntiosoite)?

•  On mahdollista

5

1a Organisaatiotietojen hallinta – käyttötapaukset

• Tulisi nojautua Korkeakoulujen tietomalliin (XDW)-/oppija-malliin

• Olisko mahdollista yhtenäistä käsitteitä XDW-mallin sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tiedonkeruiden määritelmien kanssa eli varata "toimipiste" ja "toimipaikka" vakiintuneeseen käyttöönsä? XWD-käsitemallissa sekä OKM:n ja Tilastokeskuksen tiedonkeruussa
  • "Toimipiste: Yhtenäinen, tietyllä alueella sijaitseva yliopiston käytössä olevan yhden tai useamman kiinteistön muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat rakennukset ovat toisistaan enintään satojen metrien päässä. Toimipisteen lähtökohtana on fyysinen kokonaisuus, ei organisaatiorakenteeseen perustuva toimintayksikkö."
• Tiedekunta tai laitos ei siis ole toimipiste.
  • "Yksi toimipiste jakaantuu yhteen tai useampaan toimipaikkaan. Toimipaikka on:
    • yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama
    • yhdessä paikassa sijaitseva
    • pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö." (Tilastokeskus)
• Voisivatko tiedekunnat ja laitokset olla esim. toimintayksikköjä?

•  Käyttöliittymän termiä/termejä (voi olla useampia) vielä mietitään; sanastoryhmissä on edustus sekä korkeakouluista että OPH:sta. Käsitteiden yhtenäistäminen on kaikkien tahojen tavoite.

6

1a Aktivoi organisaatio

•  Mitä oikeastaan tarkoittaa passivoitu organisaatio? Tuleeko organisaatio passivoida, jos siinä organisaatiossa olevia koulutuksia ei ole juuri sillä hetkellä haussa? Vai tarkoitetaanko tällä tilannetta, jossa esim. opetusyksiköstä/toimipisteestä päätetään lopettaa koulutus toistaiseksi? Ja onhan passivoitu organisaatio aina muutettavissa takaisin aktiiviseksi?Ajastettavuus esim. passivoitumisessa on hyvä asia. Tämä toivottavasti tulee mahdollisimman moneen kohtaan.

•  Organisaatio passivoidaan vain, jos se lakkautetaan. Passivoidun organisaation voi aktivoida uudelleen määräajan kuluttua.

7

1a Hae organisaatioita

• Olisi hienoa, jos virkailija voisi hakea pelkästään korkeakoulun nimellä organisaatioita ja saisi sitten näkyviin kaikki oman organisaationsa opetusyksiköt/toimipisteet/tiedekunnat.

•  Tämä on mahdollista.

8

1a Lisää yhteyshenkilö

• Miten nimikelista kootaan? Periaatteessa samankaltaisista nimikkeistä on eri korkeakouluissa hyvin erilaisia variaatioita.
• Nimikkeissä ei koodistoa olemassa (ainakaan yhteisesti hyväksyttyä=
• Tarvitaan myös vapaakenttä

•  Nimikelistaa tarvitaan tietyissä tapauksissa palvelun ja sen vastuuhenkilön liittämiseksi (esim. toisella asteella asetuksen mukaisesta rehtorin roolia varten). Korkea-asteelle nimikelista ei ole tarpeellinen.
• Nimikelista on OPH:n ylläpitämä koodisto. Vapaakenttää tms. ei tarvita, koska nimikkeitä käytetään vain, milloin se on roolin tunnistamisen kannalta välttämätöntä.

9

1a Passivoi organisaatio

•  Onko passivoitavan organisaation koulutuksia mahdollista siirtää sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti niin ylemmän (tai alemman) kuin rinnakkaisenkin tason organisaatioille?

•  Vain horisontaalisesti (kaikki n tasoa "näkyvissä").

10

1a Siirrä organisaatioita toisen organisaation alle

• ks. kommentti täällä

•  On siirtoa, ei kopiointia

11

1a Luo yhteystietotyyppi

•  missä näkyy toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajien yhteystiedot?

•  Opoille tulee palvelukokonaisuuteen oma rooli, jonka kautta myös yhteystiedot näkyvät. Ne eivät ole organisaation perustietoja, mutta voivat tulla myös organisaatiokohtaisiin yhteystietoihin (vrt. koulutusneuvonnan osoite). Yhteystietoja saa erikseen tilaamalla - se on vielä avoinna voivatko palvelua käyttävät organisaatiot tulostaa niitä omaan käyttöönsä suoraan palvelusta. Tämä kysymys on osa isompaa kokonaisratkaisua, johon myös lainsäädännön asettamat rajoitteet vaikuttavat.

12

1a Hae YTJ-tiedot

• Kirjoitetaan YTJ auki edes yhteen käyttötapaukseen.

• Lienee "Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhteinen yritys- ja yhteisötietojärjestelmä".

•  Kyllä

KOKOUS 2

13

Koulutustarjontatietojen hallinta (SPECS-203): 1bA1000-Luo haku

Mahdollisuus käyttää muuta hakulomaketta, KSHJ tulevaisuudessa esim. siirto- tai avoimissa hauissa, jos käytetään muuta hakulomaketta, menee tiedonsiirroiksi. Ulkomaiset yhteistyöt, joissa haku ei tapahdu suomalaisen kk:n kautta, linkitys muuhun hakulomakkeeseen tarpeellinen. Useampi hakulomake mahdollista? Vai täydentäviä kysymyksiä? Mahdollisuus määritellä itse hakuaika?

On mahdollista. Hakuajankin voi määrittää itse, jos kyseessä erillishaku.

14

Koulutustarjontatietojen hallinta (SPECS-203):1bB1000 Luo koulutusmoduuli

Tyhjennä-painike joka tekstikenttään. Kentän pakollisuus/vapaaehtoisuus näkyviin.

Tekstikentät: Mistä termistö (tekstikentät) tutkintorakenne, tavoitteet, työelämä, nimikkeet) peräisin? Ei sovellu kaikille moduuleille. Näkyykö hakijalle, jos kk jättää kentän tyhjäksi? 1000 merkkiä on nykyisiin teksteihin (esim HY) liian vähän. Mikä tieto täällä, milloin ohjataan kk:n omille sivuille? Laaja-alaiset ohjelmat tarvitsevat maisterivaihtoehtojen kuvaamiseenkin merkkejä. Ryhmä ehdottaa, että 1000 merkin merkkimäärää kasvatettaisiin, mutta ensin on tiedettävä, mitä tietoja kuhunkin kenttään on tarkoitus saada, linkki käsiterekisteriin.    Tieto tallennettuna vain yhteen lähdejärjestelmään, josta tiedonsiirto/johon linkki. Onko kysymykset mietitty hakijan tietotarpeista käsin? Mitä tapahtunut KOTVE:n persoonille/hakijatyypeille ja käli-piirroksille, onko yhdistetty tähän työhön?

Otsikot pohjautuvat ects-standardista, suomennokset meillä tehtyjä. Tekstikenttien tietojen lisäämiseen on tulossa ohjeistus OPH:sta. Linkitystä käytetään vain harkiten, toissijaiseen tietoon. Termistöä voidaan tarvittaessa muuttaa, samoin merkkimäärät. Rajapintojen määrittely on aloittamatta. Julkinen näkymä määritellään myöhemmin ja se tulee olemaan arkkityyppien lähtökohdista määritelty.

15

Koulutustarjontatietojen hallinta (SPECS-203): 1bB220 Luo koulutusmoduulin toteutus ja hakukohde

Koulutusmoduulin toteutus on monivuotinen, kun opetussuunnitelma vahvistettu esim. 3 vuodeksi? Kopioidaanko vuosittain, mikä laitetaan alkamispäiväksi? Tarvitseeko hakija tietoa usemmaksi vuodeksi vahvistamisesta? Onko tulossa valtakunnalliset alakohtaiset ryhmät (KOTVE), joissa pohditaan korkeakoulukohtainen vs yhteinen tieto? Tarvittaisiin, sillä jos sisältötarpeet muuttuvat paljon ja uusia kenttiä täytettävänä, tulee kiire suunnitellun loppukäyttäjä-koulutusaikataulun puolesta. Tarvittaisiin mallikuvauspohjat, jotta varmistetaan yhtenäinen kuvaustapa. Kuuluuko hakijan tietää kurssisisältötasoisia tietoja tarjonnanselausvaiheessa?

16

Käyttäjähallinta (SPECS-200): käyttäjä rekisteröityy palveluun

Tarve myös raiutalangoille, joissa virkailija myöntää käyttöoikeuksia. Tarvitaan virkailijan aloitusnäyttörautalanka. Prosessikysymyksiä: anotaanko tunnuksia vai tehdäänkö valmiiksi uudelle työntekijälle? Sähköpostiosoite käyttäjätunnuksena; mitä jos vaihtuu?  Käyttäjänäkökulmasta liikaa vaihtoehtoja, hajotettava niin, että hakijalle ja virkailijalle eri rekisteröitymissivut, koska hakijan ei tarvitse tietää Virtusta, Katsosta jne. Hakija ei tarvitse edes Hakaa, koska ei hae korkeakoulun opiskelijan roolissa.

17

Käyttäjähallinta (SPECS-200): käyttäjä kirjautuu palveluun

Käyttäjänäkökulmasta liikaa vaihtoehtoja. Tällä mallilla käyttäjä syöttää haka-tunnuksensa ylimpään kirjautumiskenttään. Sähköpostiosoitteen käyttö id:nä ei järkevää, hakijan kk-s-postiosoitekin voi muuttua samannimisen tultua organisaatioon.

18

Koodistopalvelu (SPECS-198): Koodistonhallinta-rautalanka

Tarvitaan korkeakoulunäkökulman esimerkkejä tai OPH:n esittely, jotta pystytään katselmoimaan. Siirretty seuraavaan kokoukseen.