...
Kokouksen avaus
Asialistan hyväksyminen
Edellisen kokouksen muistio, kommentteja?
Edellisestä kokouksesta nousseita asioita
4.1 Graafisen suunnittelijan rooli F-julkaisujen tiedonkeruussa. Voidaanko tulokset huomioida tiedonkeruussa? (asiasta keskusteltu 18.5. ja 14.9.)
”Toimin LAB-ammattikorkeakoululla liiketalouden yksikössä asiantuntijana. Toimenkuvaani kuuluu projektien videotuotanto ja muut projektien digitaalisen viestinnän tehtävät. Teen työssäni paljon graafista suunnittelua, valokuvausta, videotuotantoa sekä web-suunnittelua.”
18.5. Kokous: Johanna Kiviluoto saanut vastauksen OKM:ltä. Vastattu että pääsääntöisesti korkeakoulun sisäisiä toimintoja hyödyttäviä toimintoja ei tulisi kirjata, katsotaan olevan ns. tukitoimintoja. Ryhmän useamman jäsenen näkemyksen mukaan ei kuitenkaan vertautuisi tukitoimintoihin, ja nähtäisiin edelleen kirjattavaksi sopivaksi tuotannoksi. Linjauksen olisi oltava yhdenmukainen A-E kirjausten kanssa. Keskusteltiin, että kirjauksen hyväksyminen tai hylkääminen pitäisi tehdä tuotoksen perusteella, eikä henkilön rooli tukitoiminnoissa tulisi olla este kirjaukselle, jos itse tuotos täyttää kriteerit. Ryhmä laittaa OKM:lle vielä uudelleen kysymyksen asiasta.
Todettu, että hankesivujen graafinen suunnittelu ei kuitenkaan sopisi. Esimerkkitapauksena korkeakoulun oman julkaisusarjan julkaisu, johon tehty graafinen suunnittelu, teoskynnys ylittyy.
14.9.2022:
OKM käynyt tilanteen uudestaan läpi, ja kanta ei ole muuttunut. Tiedonkeruussa kerätään tietoa korkeakouluissa tehdystä tutkimustoiminnasta / organisaation ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta. Taiteellinen toiminta rinnastuu tutkimustoimintaan tässä tapauksessa. Keskusteltu että huomioitava myös ulkopuolisen julkaisijan rooli - tukitoiminto on sisäisesti palkattu henkilö, ei ulkoista päätöstä hänen työnsä julkaisemisesta.
Todettu että ei tarvita käsikirjaan linjausta, muotoillaan taideryhmän linjauksiin.
Tilanne 24.11.
OKM:n tarkennusta on kysytty vielä uudelleen. Vastauksessa (alla) on tuotu esiin, että graafisen suunnittelijan työ ei ole omaehtoista taiteellista toimintaa toisin kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöllä, jolla toimenkuvaan korkeakoulussa kuuluu taiteellinen tai tutkimustyö.
Onko tarvetta keskustella vielä linjauksesta?
”Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Korkeakouluun palvelussuhteessa olevan henkilöstön taiteellinen toiminta on osa korkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sillä kehitetään sekä pidetään yllä korkeakoulun henkilöstön asiantuntemusta ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa. Taiteellinen julkaisu tässä tarkoittaa taiteellisen toiminnan tuloksena syntyviä esityksiä, teoksia tai vastaavia taiteellisen toiminnan julkisia tuloksia.”
”Olettaisin, että tässä vedotaan siihen, että tässä mainittu graafinen suunnittelu pitää yllä henkilön asiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa. Esim. tuota kautta vertaituisi vaikkapa tietyn musiikki-instrumentin soittajan konserttien merkitsemiseen. Mutta musiikinopettajan taiteellinen toiminta hyödyttää hänen opetustyötään ja toimii myös itsenäisenä taiteellisena toimintana. Graafisen suunnittelijan tapauksessa tätä linkkiä opetukseen ei ole eikä suunnittelu toimi omaehtoisena taiteellisena toimintana. Viestissähän todetaan, että jos graafista suunnittelua ei tilattaisi in-house toimijalta niin se voitaisiin tilata myös ulkopuoliselta toimistolta.”
4.2 Taideryhmän linjaukset sivun kehittämisen tilanne, "Usein kysytyt kysymykset"
Sivulle on lisätty sisällysluettelo taiteenaloittain ja esimerkkejä linjauksista. 14.9. on päätetty, että taideryhmän linjaukset viedään samalle sivulle pääryhmän linjausten kanssa.
Sivulla on paikka organisaatiokohtaisille linkeille. Julkaisutiedonkeruu ja julkaisun ilmoittaminen Justuksessa - Xamkin julkaisijan opas - Kirjaston oppaat at South-Eastern Finland University of Applied Sciences (XAMK)
Linjauksia voisi vielä ryhmitellä aihealueittain. Linjausten koostaminen ei ole edennyt, koska aikaa työhön ollut vähän. Helena ja Minna jatkavat valmistelua. Myös muita vapaaehtoisia voi tulla mukaan valmisteluun.
Digitaalisen muotoilun sisällöt. Mitä voidaan raportoida, jos henkilön asiantuntijuus on digitaalisessa muotoilussa? Voidaanko valokuvat hyväksyä raportoitavina teoksina, jos henkilön asiantuntijuus on digitaalisessa muotoilussa?
Saara Vielma: Digitaalinen muotoilu on jatkuvasti liikkeessä oleva ala. Siinä yhdistyvät eri mediat (mm. ääni, kuva, video, xr ja vr) sekä muotoilu ja suunnittelu eri muodoissaan (esim. palvelumuotoilu, palvelinohjelmointi, verkkoteknologia, käyttöliittymät). Monimuotoisuudesta ja jatkuvasti muuttuvasta alasta seuraa, että on vaikea vetää rajoja sille onko jokin asia osa henkilön toimenkuvaa digitaalisen muotoilun lehtorina.
Näkökulmia: TaiY: Jos on olemassa selkeästi määritelty taiteenala, vaikka valokuvaus, sitä ei voi suoraan lukea osaksi digitaalista muotoilua – kuten ei musiikkiakaan. Sen sijaan graafinen digitaalinen suunnittelutyö olisi digitaalista muotoilua, koska tämä alue on käytännössä muuttunut täysin digitaaliseksi. Valokuvia ja musiikkia tehdään yhä analogisesti.”
6. Julkaisukysymykset
6.1 näyttelyihin liittyviä kysymyksiä
Johanna Kiviluoto: Muotoiluinstituutista on tehty julkaisuilmoituksia kahdesta TKI-toimintaa käsittelevästä näyttelystä, kummastakin ilmoitettu F2-osasuorituksina mm. kuratointi ja näyttelyarkkitehtuuri. Mietimme täällä jälleen rajanvetoja – kyse on muotoilualan TKI-toiminnasta, mutta riittääkö se sisällöllisesti täyttämään taiteellisen julkaisun tunnusmerkit? Meidän mielestämme ehkä ei, mutta mielellämme kuulisimme tästä vielä muidenkin näkemyksiä.
Kyseessä ovat nämä kaksi näyttelyä: https://www.lab.fi/fi/tapahtumat/nayttely-mika-tki ja https://www.lab.fi/fi/tapahtumat/muotoile-maailmaa
7. Muut asiat
8. Seuraava kokous
9. Kokouksen päättäminen