Topic: Taidejulkaisut alatyöryhmän kokous
Aika : to 24.11. klo 10-12
Paikka: https://cscfi.zoom.us/j/667471337
Kokouksen tallenne: Tämän kokouksen tallennetta ei jaeta.
Asialista:
Kokouksen avaus
- Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.02
Asialistan hyväksyminen
- Asialista hyväksyttiin
Edellisen kokouksen muistio, kommentteja?
- Ei kommentteja
Edellisestä kokouksesta nousseita asioita
4.1 Graafisen suunnittelijan rooli F-julkaisujen tiedonkeruussa. Voidaanko tulokset huomioida tiedonkeruussa? (asiasta keskusteltu 18.5. ja 14.9.)
”Toimin LAB-ammattikorkeakoululla liiketalouden yksikössä asiantuntijana. Toimenkuvaani kuuluu projektien videotuotanto ja muut projektien digitaalisen viestinnän tehtävät. Teen työssäni paljon graafista suunnittelua, valokuvausta, videotuotantoa sekä web-suunnittelua.”
18.5. Kokous: Johanna Kiviluoto saanut vastauksen OKM:ltä. Vastattu että pääsääntöisesti korkeakoulun sisäisiä toimintoja hyödyttäviä toimintoja ei tulisi kirjata, katsotaan olevan ns. tukitoimintoja. Ryhmän useamman jäsenen näkemyksen mukaan ei kuitenkaan vertautuisi tukitoimintoihin, ja nähtäisiin edelleen kirjattavaksi sopivaksi tuotannoksi. Linjauksen olisi oltava yhdenmukainen A-E kirjausten kanssa. Keskusteltiin, että kirjauksen hyväksyminen tai hylkääminen pitäisi tehdä tuotoksen perusteella, eikä henkilön rooli tukitoiminnoissa tulisi olla este kirjaukselle, jos itse tuotos täyttää kriteerit. Ryhmä laittaa OKM:lle vielä uudelleen kysymyksen asiasta.
Todettu, että hankesivujen graafinen suunnittelu ei kuitenkaan sopisi. Esimerkkitapauksena korkeakoulun oman julkaisusarjan julkaisu, johon tehty graafinen suunnittelu, teoskynnys ylittyy.
14.9.2022:
OKM käynyt tilanteen uudestaan läpi, ja kanta ei ole muuttunut. Tiedonkeruussa kerätään tietoa korkeakouluissa tehdystä tutkimustoiminnasta / organisaation ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta. Taiteellinen toiminta rinnastuu tutkimustoimintaan tässä tapauksessa. Keskusteltu että huomioitava myös ulkopuolisen julkaisijan rooli - tukitoiminto on sisäisesti palkattu henkilö, ei ulkoista päätöstä hänen työnsä julkaisemisesta.
Todettu että ei tarvita käsikirjaan linjausta, muotoillaan taideryhmän linjauksiin.
Tilanne 24.11.
OKM:n tarkennusta on kysytty vielä uudelleen. Vastauksessa (alla) on tuotu esiin, että graafisen suunnittelijan työ ei ole omaehtoista taiteellista toimintaa toisin kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöllä, jolla toimenkuvaan korkeakoulussa kuuluu taiteellinen tai tutkimustyö.
Onko tarvetta keskustella vielä linjauksesta?
”Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Korkeakouluun palvelussuhteessa olevan henkilöstön taiteellinen toiminta on osa korkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sillä kehitetään sekä pidetään yllä korkeakoulun henkilöstön asiantuntemusta ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa. Taiteellinen julkaisu tässä tarkoittaa taiteellisen toiminnan tuloksena syntyviä esityksiä, teoksia tai vastaavia taiteellisen toiminnan julkisia tuloksia.”
”Olettaisin, että tässä vedotaan siihen, että tässä mainittu graafinen suunnittelu pitää yllä henkilön asiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa. Esim. tuota kautta vertaituisi vaikkapa tietyn musiikki-instrumentin soittajan konserttien merkitsemiseen. Mutta musiikinopettajan taiteellinen toiminta hyödyttää hänen opetustyötään ja toimii myös itsenäisenä taiteellisena toimintana. Graafisen suunnittelijan tapauksessa tätä linkkiä opetukseen ei ole eikä suunnittelu toimi omaehtoisena taiteellisena toimintana. Viestissähän todetaan, että jos graafista suunnittelua ei tilattaisi in-house toimijalta niin se voitaisiin tilata myös ulkopuoliselta toimistolta.”
Keskustelu aiheesta:
LABissa taiteen rinnastus tutkimukseen aiheuttaa epäselvyyttä tulkintaan. Graafinen suunnittelija osa TKI-projektia työn aikana, joten rinnastuisi taiteen tekijään. Kyseessä oleva henkilö on valittu työhönsä taiteellisten ansioiden perusteella, omaa taiteellisen koulutuksen. OKM:n perusteluun viitaten, verrattu että esimerkiksi sävellyksen voisi myös tilata ulkopuoliselta taholta, mutta silti sävellyksen saa kirjata. LABissa on myös selvästi tilattuja graafikon suunnitelmia, joita ei kirjata - ainoastaan yhden tietyn suunnittelijan töitä haluttaisiin kirjata. TAMK:issa ajatellaan että jos graafinen suunnittelu olisi opetusala, ja kyseisen aineen opettaja tekisi graafisia suunnitelmia, niin nämä voisi kirjata taiteellisena julkaisuna. TAMKissa myös graafisia suunnittelijoita, jotka tekevät suunnitelmia, mutta työn puolesta.
Päätetty, että LAB lähettää vielä tarkemmin kuvauksen tätä erityistapausta koskien OKM:lle. Ei käsitellä enää yhteisissä kokouksissa, vaan mennään OKM:n lopullisen linjauksen mukaan, tai tarvittaessa organisaation oman harkinnan mukaan tapauskohtaisesti.4.2 Taideryhmän linjaukset sivun kehittämisen tilanne, "Usein kysytyt kysymykset"
Sivulle on lisätty sisällysluettelo taiteenaloittain ja esimerkkejä linjauksista. 14.9. on päätetty, että taideryhmän linjaukset viedään samalle sivulle pääryhmän linjausten kanssa.
Sivulla on paikka organisaatiokohtaisille linkeille. Julkaisutiedonkeruu ja julkaisun ilmoittaminen Justuksessa - Xamkin julkaisijan opas - Kirjaston oppaat at South-Eastern Finland University of Applied Sciences (XAMK)
Linjauksia voisi vielä ryhmitellä aihealueittain. Linjausten koostaminen ei ole edennyt, koska aikaa työhön ollut vähän. Helena ja Minna jatkavat valmistelua. Myös muita vapaaehtoisia voi tulla mukaan valmisteluun.
Kysytty viimeisimmästä linjauksesta (multimedian yliopisto-opettajan muksiikkivideo ja kasettijulkaisu, roolien määrä), onko tulkinta yhä voimassa? Ei, on kirjauksen jälkeen muuttunut. Ainoastaan ammatillista kehittymistä tukeva toiminta josta sovittu esihenkilön kanssa (esim. työaikasuunnitelmassa) voidaan kirjata. Roolien määrästä käsikirjassa linjattu että "yleensä 1-2", mutta ei ehdoton jos perusteltua. Ehdotettu, että linjausta pitää muokata huomioimaan käsikirjan linjaus (sovittu työaikasuunnitelmassa). Sama esiintyminen lisäksi voitaisiin kirjata vain kerran, vaikka esim setti hieman muuttuisi.Bändin keikat ei tälle henkilölle kuuluisi kirjattavaksi, mutta musiikkivideon osalta kyllä voitaisiin kirjata jos muuten ehdot täyttyy. Miksaus ei liity videoon, vaan keikkaan.
Päätetty, että nykyinen kirjaus korjataan. Vastausta tarkennettu: Multimedian yliopisto-opettaja oman bändin kanssa esiintymiset eivät kuulu tiedonkeruuseen, ei myöskään säveltäminen ja sanoitus koska ne eivät kuulu ko. opettajan substanssiosaamiseen korkeakoulussa tehtävään opetustyöhön. AV- ja multimediaopettajan osalta vain leikkaus (editointi) ja miksaus ovat tässä tapauksessa perusteltuja rooleja, jotka voidaan ilmoittaa tiedonkeruuseen.
Digitaalisen muotoilun sisällöt. Mitä voidaan raportoida, jos henkilön asiantuntijuus on digitaalisessa muotoilussa? Voidaanko valokuvat hyväksyä raportoitavina teoksina, jos henkilön asiantuntijuus on digitaalisessa muotoilussa?
Saara Vielma: Digitaalinen muotoilu on jatkuvasti liikkeessä oleva ala. Siinä yhdistyvät eri mediat (mm. ääni, kuva, video, xr ja vr) sekä muotoilu ja suunnittelu eri muodoissaan (esim. palvelumuotoilu, palvelinohjelmointi, verkkoteknologia, käyttöliittymät). Monimuotoisuudesta ja jatkuvasti muuttuvasta alasta seuraa, että on vaikea vetää rajoja sille onko jokin asia osa henkilön toimenkuvaa digitaalisen muotoilun lehtorina.
Näkökulmia: TaiY: Jos on olemassa selkeästi määritelty taiteenala, vaikka valokuvaus, sitä ei voi suoraan lukea osaksi digitaalista muotoilua – kuten ei musiikkiakaan. Sen sijaan graafinen digitaalinen suunnittelutyö olisi digitaalista muotoilua, koska tämä alue on käytännössä muuttunut täysin digitaaliseksi. Valokuvia ja musiikkia tehdään yhä analogisesti.”
Digitaalisen muotoilun opettajan musiikkiesityksiä käsitelty aiemminkin, silloin todettu että ei kirjata. Keskusteltu, voidaanko digitaalinen valokuva kirjata digitaalisen muotoilun asiantuntijan tuotoksena. Tapauksesta tarkennuksena, että kuva ollut osana näyttelyä. Todettu, että monialaisen alan asiantuntijoille olisi tarpeen saada jotkut rajaukset mitä heiltä voidaan kirjata - jos digitaalinen valokuva digitaalisen muotoilun opettajalta hyväksyttäisiin, niin miten perustellaan se että saman alan asiantuntijalta esimerkiksi musiikkiesitystä ei hyväksyttäisi, vaikka musiikki olisi tämän henkilön asiantuntemusta (vs. esimerkkitapauksessa asiantuntemus valokuvauksessa).
Todettu, että esimerkiksi taideteos fyysisessä tilassa voitaisiin kirjata, eli lopputuotos (mikäli ammatillista kehittymistä, yhteys korkeakouluun esillä jne. kriteerit täyttyvät), mutta yksittäiset elementit joista taideteos kostuu (esim. verkkosuunnittelu) eivät olisi kirjattavissa. Esim. installaatio joka yhdistelee mediaa ja ääntä tms. olisi yksi taideteos. Todettu, että keskeistä henkilön substanssiosaaminen korkeakoulussa - jos liittyy substanssiin ja sovittu esihenkilön kanssa ko. tuotoksesta, niin voi kirjata. Vaikka henkilö tietäisi/osaisi jotakin asiaa hyvin, ja se olisi mukana hänen opetuksessaan, asian on silti oltava hänen substanssialansa korkeakoulussa, jotta se voitaisiin kirjata korkeakoulun tuotoksena. Esimerkiksi jos matematiikan opettaja ottaa opetuksessaan mukaan kemiaan liittyviä asioita ja hän tietäisi kemiasta paljon, hänen subtanssiaan on matematiikka ja hänen kirjaukset korjaukset voivat tulla ainoastaan matematiikkaan liittyen, eikä kemiaan. Todettu, että taidepuolella rajan todennäköisesti koetaan helposti olevan häilyvämpi, mutta sama periaate pätee myös näihin ja tulee perustella tutkijalle.
Päätetty, että linjauksessa oleva ehto "kuuluu toimenkuvaan" tulee tarkentaa, selvennetään substanssiosaaminen.
6. Julkaisukysymykset
6.1 näyttelyihin liittyviä kysymyksiä
Johanna Kiviluoto: Muotoiluinstituutista on tehty julkaisuilmoituksia kahdesta TKI-toimintaa käsittelevästä näyttelystä, kummastakin ilmoitettu F2-osasuorituksina mm. kuratointi ja näyttelyarkkitehtuuri. Mietimme täällä jälleen rajanvetoja – kyse on muotoilualan TKI-toiminnasta, mutta riittääkö se sisällöllisesti täyttämään taiteellisen julkaisun tunnusmerkit? Meidän mielestämme ehkä ei, mutta mielellämme kuulisimme tästä vielä muidenkin näkemyksiä.
Kyseessä ovat nämä kaksi näyttelyä: https://www.lab.fi/fi/tapahtumat/nayttely-mika-tki ja https://www.lab.fi/fi/tapahtumat/muotoile-maailmaa
Keskustelua: Julkaistu galleriassa, mainostettu ulkopuolle jne, eli tämä ei este kirjaukselle. Keskeistä, onko kyse "näyttelystä" taiteellisessa mielessä, enemmänkin kyse on esittelystä tai messutyyppisestä tapahtumasta. Kyseiseen tapahtumaan ei mennä koska halutaan kokea taiteellinen elämys. Näillä perusteilla ei kirjattaisi.
7. Muut asiat
- Aallossa uudistettu aktiviteettien kategorioita. Henkilö kuratoinut elokuvafestivaaleille tietystä aihepiiristä ns. paketteja. Vertautuuko esim. taidenäyttelyn kuratointiin, eli voisiko kirjata taiteellisena julkaisuna? Tässä tapauksessa ollut yksi nimetty henkilö joka on kuratoinnin tehnyt, perustuu henkilön asiantuntemukseen. Todettiin, että voi kirjata (osatoteutuksena). Jos henkilö olisi ollut esim. toimikunnassa joka yhdessä tehnyt kuratointia, niin silloin olisi aktiviteetti (toimituskunnan jäsenyys).
- Sävellykset, jos kantaesitys kirjattu, ja ilmestyy nyt levynä, niin voiko kirjata? Eli voiko teoksen kirjata vain kerran riippumatta formaatista. Kysytty, onko levyllä myös muuta kuin ko. sävellys? On, mutta tässä tapauksessa kysymys tämän yhden sävellyksen kirjauksesta. Todettu, että sävellys voidaan kirjata vain yhden kerran, F1 julkaisuna. Esitykset voidaan kirjata erikseen (F2) esittäjien panoksen mukaan.
8. Seuraava kokous
Ke 1.2. klo 10-12
9. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:10