Työpaja 1: Yhteinen arkkitehtuurityö

Työpajan kuvaus ja tavoite

• Työpajan tarkoituksena on ideoida, minkälaisia palveluita korkeakoulujen ja muiden korkeakoulukentän toimijoiden tulisi tarjota jatkuville oppijoille vuonna 2030.
  • Palveluita tuottavia toimijoita voivat korkeakoulujen lisäksi olla esimerkiksi Opetushallitus, CSC tai muut toimijat (kts. esim. Toimijat ja roolit) 
• Työskentelyssä hyödynnetään päivitetyssä OPI-viitearkkitehtuurissa tunnistettuja oppijan palveluita ja täydennetään niitä. 
• Työskentelymenetelmänä pienryhmätyöskentely 

• Yhteisessä loppuyhteenvedossa vastataan seuraavaan kysymykseen: Mitä muutosta pajassamme käsitelty teema on tuomassa korkeakoulukentän toimintaan?

Työpajassa käsitellyt kysymykset ja kooste työpajan vastauksista 

Miten oppijan palvelut kehittyvät lähitulevaisuudessa ja minkälaisia uusia palveluita oppijalle pitäisi tarjota?

• Tekoälypohjaiset välineet oppijan osaamistarpeiden kartoittamiseen ja osaamisen täydentämisen tueksi. Jatkuvasti täydentyvät osaamisprofiili oppijalle. Ohjauspalveluiden ulottaminen laajalti.
• Tunnistautumisen kehittäminen erityisesti ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta
• Tiivis työelämäyhteistyö, työelämä tiiviisti mukana koko oppijan polun ajan, ennakointitieto tulevaisuuden osaamistarpeista käyttöön analytiikan avulla.
• Asiasanat: tekoäly, analytiikka, aiemman osaamisen hyödyntäminen, ennakointi, tunnistautuminen, työelämäyhteistyö

Mitä tarpeita uudet palvelut tai yhteiset aloitteet luovat korkeakoulujen toiminnalle?

• Globaali tiedonjako
• Resurssien jakaminen, avoimuus esim. verkkokurssien ja materiaalien suhteen, isojen opintokokonaisuuksien näkökulma
• Joustavammat opintosuunnitelmat ja sujuvamma hyväksilukukäytännöt
• Yhteinen ekosysteemi 
• Juridiikkaosaamisen tarve 
• Ajattelutavan muutos: yhteistyö, avoimuus, osaamispohjaisuus 
• Asiasanat: yhteistyö, avoimuus, tiedonjako, osaaminen 

Kenelle muulle uusia palveluita tuotetaan ja mitä nämä palvelut ovat?

• Työantajat: tiiviimpi yhteistyö korkeakouluihin koko oppijan elinkaaren ajan, aito yhteys työelämään, oppijan osaamisprofiilin hyödyntäminen 
• Opettajat ja muut osaamisen kehittäjät kuten oppimateriaalien luojat
• Koulutuksen johtamiselle 
• Täysin uusille käyttäjille, joita ei vielä ole, tarpeeseen joita ei vielä tiedetä. 
• Asiasanat: työantajat, johto, opettajat, pedagogit

Työpajan materiaalit 

• Alustus: Kevätseminaari-työpaja-1.pptx
• OPI-viitearkkitehtuurissa tällä hetkellä tunnistettujen palveluiden kuvaukset: Oppijan käyttämät palvelut 
• Kuvat osallistujien täyttämistä palvelukartoista ja oppijan polusta

Raakamuistiinpanot työpajasta

Purku

- 1 nosto per ryhmä jokaiseen kysymykseen

• Miten oppijan palvelut kehittyvät lähitulevaisuudessa ja minkälaisia uusia palveluita oppijalle pitäisi tarjota?
  • Ryhmä 1: "Työkalu opiskelijalle" = virtuaali keinoäly ohjauspalvelu (osaamistarpeiden sanoitus, kohtaannon parantaminen) + Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointipalvelu
  • Ryhmä 2: Tunnistautuminen, erityisesti ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta - yhteinen tunnistautumisopalvelu, työelämäpalveluiden nostaminen selkeämmin esiin jo aiemmin polulla, läpileikkaavuus → työelämäyhteistyö, harjoittelu ym. palveluksi selkeämmin; opiskelijan aktiivinen rooli - esim. tekoälypohjainen palvelu joka tukisi oppijan jaksamista tai antaisi suosituksia opintojen edistämisen suhteen  aiempien opintojen perusteella = oppimisanalytiikkaa hyödyntävä ennakointipalvelu oppijalle
    
  • Ryhmä 3: "Oppimisvahti", edeltävän tiedon pohjalta tämä saattaisi olla kiinnostava sisältö/kokonaisuus/koulutus
    
  • Ryhmä 4: Osamisrekisteri, automaattisesti esim. somesta täydentyvä osaamisprofiili
    
  • Ryhmä 5: Omien mahdollisuuksien tunnistaminen -palvelu, perustuu kone- ja tekoälyyn, suosituksia aiemman osaamisen pohjalta miten kehittää itseään 
  • Ryhmä 6: Ohjauspalveluiden ulottaminen varhaisemmille asteille, palveluiden tekeminen siten saataviksi, proaktiivisiksi ja oikea-aikaisiksi, valintojen avaaminen.
    • opiskeluoikeuden hallinta → elämänmittainen osaamisen kehittämisen oikeus, harmittaa rajottuneisuus kun tämän voisi tarjota palveluna maksusta
  • Toistuvia nostoja: tekoäly, analytiikka, aiemman osaamisen hyödyntäminen, ennakointi  
  • Oppijan polusta kommentit: palvelulla tulee olla yksilöllinen nimi, poistetaan ohjaus
• Mitä tarpeita uudet palvelut tai yhteiset aloitteet luovat korkeakoulujen toiminnalle?
  • Ryhmä 1: Globaali tiedonjaon palvelu, verkkokurssien ja materiaalien jakaminen, osaamisperustaisuus, joustavat opsit, sujuvat akreditointikäytännön
    
  • Ryhmä 2: Avarampi ajattelutapa, katseen nostaminen omasta hiekkalaatikosta 
  • Ryhmä 3: Yhteinen ekosysteemi 
  • Ryhmä 4: Juridiikkaosaamisen tarve 
  • Ryhmä 5: Isojen opintokokonaisuuksien näkökulma, avoimien oppimateriaalien saavutettavuus ja avoimuus → saataville yhteiseen kansallisen tason palveluun 
  • Ryhmä 6: Ajattelutavan muutosta: koulutusasteiden yhteistyö, avoimuus, osaamispohjaisuus, push eikä pull
    
  • Toistuvia nostoja: 
• Kenelle muulle uusia palveluita tuotetaan ja mitä nämä palvelut ovat?
  • Ryhmä 1: Tulevaisuuden ennakkointi palvelu - oppijalle, korkeakoululle ja elinkeinoelämälle
  • Ryhmä 2: Osaamisportfolio, dokumentointi standardisoitu, oppijalle ja työantajille 
  • Ryhmä 3: Osaamisportfolio
  • Ryhmä 4: 
  • Ryhmä 5: Kaikki kansalaiset sivistystehtävänä, Muut kk henkilöstö kuin opettajat ja tutkijat 
  • Ryhmä 6: korkeakoulu toiselle korkeakoululle/korkeakouluille
  • Toistuvia nostoja: Osaamisportfolio

Muistiinpanot, ryhmä 6

• Miten oppijan palvelut kehittyvät lähitulevaisuudessa ja minkälaisia uusia palveluita oppijalle pitäisi tarjota?
  • palvelut muuttuvat elämän polulla saataviksi: digitaalisiksi, reaaliaikaisiksi, datapohjaisiksi vaikkakin monimuotoisiksi
    
  • palvelut ovat eri kokonaisuuksista koostuvia - esim. kahden korkeakoulun ekosysteemit ovat erilaiset
  • ohjaus tulee suunnata aiemmin iässä ja ajassa
    • lukiolaisen unelmien toteuttaminen: miten ohjataan jo toisella asteella?
    • huomioitava peruskoulun ja lukion kehitys, kynnyksen madaltaminen
      
    • opinto-ohjaajien rooli muuttuu, ennakoivaa ohjausta, mikä rooli on korkeakoulun palveluilla
      
      • miten saisi ymmärrystä esim. farmasiasta jo ennen pyrkimistä
      • miten näyttää mitkä valinnat ovat merkittäviä
  • palvelut koostavat tarjontaa ja kehittyvät oppijan poolun varrella
    
    • tutkintoon johtavat ja muut yhdessä palvelukokonaisuudessa, työelämässä kootun osaamisen ympärille rakentuvia palveluita
      
  • kommentit polulle
    • koulutukseen hakeutuminen (pull) → koulutuksen tarjoaminen (push), tarjotaan palveluita
    • opiskeluoikeuden hallinta → elämänmittainen osaamisen kehittämisen oikeus, harmittaa rajottuneisuus kun tämän voisi tarjota palveluna maksusta
• Mitä tarpeita uudet palvelut tai yhteiset aloitteet luovat korkeakoulujen toiminnalle?
  • ajattelutavan muutosta: koulutusasteiden yhteistyö, avoimuus, osaamispohjaisuus
  • kansainvälistymisen haasteita: tunnistautuminen, muut esteet
  • palveluiden transformaatiota ja purkamista: kauanko pitää olla tenttejä? muut osaamisen osoittamisen ja arvioinnin muodot
  • hanketyö lähtökohtaisesti väliaikaista, sen jälkeiseen aikaan valmistautumista
  • resurssien suuntaamista uusiin palveluihin
• Kenelle muulle uusia palveluita tuotetaan ja mitä nämä palvelut ovat? 
  • koulutetaan tarpeisiin joita ei vielä edes ole, uusille käyttäjille!
    
  • työnantajille, yhteys työelämään pitää olla aito
  • opettajat, osaamisen kehittäjät, oppimateriaalin kuratoijat, koulutuksen johtamiseen ´
  • korkeakoulu toiselle korkeakoululle/korkeakouluille