Aika: pe 18.10.2019 klo 9-11
Paikka: ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337 (kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)
Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/CB9YwfqCFFJH6X8
Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/iY4LBw
Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.
Asialista / muistio:
1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Anna-Kaarina Linna avasi kokouksen klo 9:00
2. Asialistan hyväksyminen
Asialista hyväksyttiin
3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat
- Edellisen kokouksen pöytäkirja https://wiki.eduuni.fi/x/q6R_Bg
- Rajatapauksissa kohderyhmä merkittävämpi.
4. Käsiteltävät aiheet
- Yksittäinen artikkeli tutkimusraportissa, kuinka raportoidaan? (TY)
- Käsikirja sanoo seuraavaa: D4 julkaisutyypin julkaisuja kohdellaan aina monografiatyyppisinä raportteina vaikka se koostuisikin useasta osa-artikkelista. Tällöin julkaisun tekijät merkitään seuraavasti: Julkaisun nimeksi (3.3.3.9) merkitään koko raportin nimi, julkaisun tekijöiksi (3.3.1.5 ja 3.3.1.6) merkitään kaikki kirjoittajat, emojulkaisun nimi (3.3.3.19) ja emojulkaisun toimittajat (3.3.3.20) jätetään tyhjäksi. Muut viitetiedot merkitään normaalisti.
- Mihin kohtaan merkitään yksittäisen artikkelin tiedot?
- Esimerkki https://research.utu.fi/converis/portal/Publication/40480629
- Ohjeen taustasta: tullut OKM:stä, raporttien yleinen yhteisvastuullinen luonne, ja yksittäisiä raportteja ei kirjata. Vuosien varrella vaihdellut kuinka yksittäisen raporttien kirjaaminen tulisi ilmoittaa, nykyinen sama kuin alkuperäinen sääntö. Henkilöt tulevat näkyviin tekijöissä. Sivumäärää tai varsinaista artikkelin nimeä ei näy.
- TAU: yhteisvastuullisesti kirjoitettu raportti
- JUY: Edellisessä ohjesituksessa tekijän organisaation ilmoittaminen aiheutti sekaannusta. Pitäydytään nykyisessä tavassa, sillä yksittäisten artikkeleiden kirjaaminen olisi työlästä. Lisätiedoissa voi ilmoittaa tiedot yksittäisistä artikkeleista.
- Päätetään että toimitaan ohjeistuksen mukaisesti.
Lehdellä juokseva ISSN-numero
- https://maifeminism.com/manifesto/
- Vastaavaan tapaukseen ei törmätty muualla.
- AY: ISSN:n numeron voi tarkistaa https://www.issn.org/ -sivulta, tapauksia joissa viimeisen numeron paikalla x.
Present address -henkilön affiliaatiotiedossa (TY)
- Raportoitteko suoraan vai varmistatteko kirjoittajalta onko julkaisun teon aikaan ollut oman organisaation palveluksessa?
- HY: useita vastaavia tapauksia, ei raportoida ollenkaan. Tutkijalta ei varmisteta, sillä ilmoitettu julkaisussa.
- JYU: Ei ollenkaan raportoida. Tutkijalta ei kysytä.
- TurkuAMK: vastaavia tapauksia ei tullut vastaan, mutta jos lehti sallii ainoastaan yhden affiliaation ilmoittamisen ja henkilö on ollut molemmissa yliopistoissa työsuhteessa, niin eikö voisi merkitä.
- TAU: henkilön affilaatio pystyttävä todentamaan, esim. työsopimuksella, tällöin voidaan ja tulee kirjata.
- AY: Koneellisesti haetusta metadatasta ei hyväksytä ilman tarkistusta. Mikäli voidaan todentaa affiaatio, voisi olla mukana raportoinnissa.
- TY: esimerkkitapaus tullut myös ison importointiedoston mukana. Paljon tapauksia jotka jäävät massakäsittelyssä huomioimatta, ellei tutkija itse huomaa poisjääntiä.
- JYU: tulee jäädä pois, ellei tutkija erikseen pyydä mukaan ja pysty todentamaan relevanttia affiliaatiotietoa. Huomioitava aikarajaus, esim. ainoastaan työn viimeistely. Työsuhteen ensimmäisen puolen vuoden aikana tehdyt julkaisut katsotaan edellisen affiliaation aikana tehdyiksi.
- UEF: ei raportoida
- OY: Joskus olen kysynyt, kun tutkija on ilmoittanut julkaisun, mutta on vain noin merkitty ja silloin olen toiminut sen mukaan, jos tutkija ilmoittaa että on tehnyt myös meillä. Ts. esim. viimeistely tehty meillä. WOS indeksoi nämä current address- kentät
- JYU: Vain harva lehti ei mahdollista useamman affiliaatiotiedon ilmoittamista. Submitted-accepted-published -aikajanan seuraaminen ja sanamuodon huomioiminen mikäli vain yhden affiliaatiotiedon ilmoittaminen mahdollista.
- TAU: yhden affiliaation käytänteissä tulee huomioida esim. TAU + TAYS, mutta vain TAYS ilmoitettu - näissä tapauksissa tarkistetaan työsuhteen ajankohdat ja kirjataan myös TAU mikäli pätee
- Todetaan että kaikilla jää automaattihakujen takia pois artikkeleita joiden affiliaatiotieto ei täydellistä. Käytössä kahta käytäntöä: tapauksia joissa vain yhden affiliaation voi ilmoittaa tai toinen affiliaatio jäänyt epähuomiossa pois. Kannatusta mahdollisuudelle selvittää affiliaatiotieto suoraan tutkijalta.
- Tapaukset ovat melko yleisiä. Tutkijat useimmiten tietoisia ja ilmoitavat oikeat affiliaatioitedot, sekä hyväksyvättehdyt raportointipäätökset.
- Päätetään ryhmän oma linjaus että julkaisu jätetään pois mikäli present adress = oma organisaatio, ellei a) tutkija itse pyydä lisämään ja pysty todentamaan suhdetta tai b) kytkentä organisaatioon ja liittyvään tehtävään tiedetään muulla tavoin
- Raportoitteko suoraan vai varmistatteko kirjoittajalta onko julkaisun teon aikaan ollut oman organisaation palveluksessa?
- Julkaisutiedonkeruun ohjeiden tilanne TUHA-sivustolla (ei käsitelty)
- Kesällä puheenjohtaja on käynyt läpi VIRTA-julkaisuyhdyshenkilöiden kokousten muistioita ja keskustelua, olisiko auki jääneet keskustelunaiheet syytä nostaa seuraavaan kokoukseen asialistalle, jolloin ne voitaisiin käsitellä ja viedä tarvittaessa linjausehdotuksiksi?
- Kysymys toimitetusta teoksesta, jossa toimittaja kirjoittanut valtaosan myös kirjan sisällöstä (JY) (ei käsitelty)
- Ks. Möttönen T. (Ed)., (2019). Yrittäjät Suomessa – Elinkeinovapaudesta yrittäjyysyhteiskuntaan. , In: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-533-3
- Kirjan toimittaja on kirjoittanut 5/6 kirjan artikkeleista. Eli lähes koko kirjan Kyseessä on oppikirja. Miten laittaisitte? Yksi kirjaus vai monta kirjausta?
- Vaihtoehdot:
- D5 (kyseessä on oppikirja)
- D6/D2 (kuitenkin toimitettu) vai
- D4 (raportti tuo ei ole, mutta ainoa tyyppi, joka sallii kaikkien tekijöiden merkitsemisen samaan kenttään)
- Laitettu yhdestelmällä D6/D2
- Käykö seuraava oppimateriaalipankki/äänite- ja oppimateriaalikokoelma I1-tyyppiin? (OY)
- www.oulu.fi/giellagas/ajo
- Verkkoon on koottu kokoelma saamenkielisten mestarikertojien äänitteitä, jotka on suunniteltu käytettäviksi erityisesti saamenkielisessä opetuksessa. Äänitteiden ja niihin liittyvien oppimateriaalien avulla saamelaista muistitietoa halutaan palauttaa takaisin saamelaisyhteisöjen käyttöön.
I1 -määrityksissä mm. sanotaan, että luokkaan ei sisälly ”Audiovisuaaliset opetusmateriaalit, esim. pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot tai vastaavat. Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.” Tässä on kyse verkossa olevasta, myös oppimateriaaliksi luonnehditusta aineistosta, vaikkakaan ei yksittäisen kurssin, määritelmästä ei siten saa selkeää vastausta. Audiovisuaalisen aineiston määritelmä tuntuu epämääräiseltä (sis. ”Sellaiset julkaistut audiovisuaaliset aineistot, joita ei julkaisun sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa”) ja ajasta jälkeen jääneeltä ja sen perusteella on yleensä vaikea tehdä päätöksiä.
Onko muilla vastaavia tapauksia ja mitä olette tästä ao. tapauksesta mieltä?
- OY: soveltuuko I-luokkaan? Ei yksittäinen kurssi, laajempi ja myös kirjallista osuutta, mutta päätuote ei ole kirja. Ohjeistusta tulisi tarkentaa.
- TurkuAMK: ei aivan vastaavaa tapausta, mutta omissa julkaisusarjassa esim. webbimuodossa oleva opetusmateriaali (sis. teksti ja videot, ISBN), kirjattu luokkaan D5 oppimateriaalina. I-luokka kaipaisi tarkennusta.
- JYU: Tällä hetkellä tehdään paljon kansallista työtä opetusmateriaalien avoimuuden puolella, ja avoimia erimuotoisia materiaaleja tullee ilmestymään jatkossa enemmän esim. CSC:n uuteen portaaliin https://aoe.fi/#/etusivu Tämä I-osio tullee siten jatkossa enemmänkin käyttöön. Ohjeistus tarvinnee päivytystä.
- JYU: esimerkkitapaus on laaja kokonaisuus, tietokannan tyyppinen, joten sopisi luokkaan I1.
- Metropolia:käsikirjassa epäselvää miten katsoo materiaalit, joissa mukana mutta ei ainoastaan audiovisuaalista eivätkä pelkästään yksittäisiä opetustilanteita varten - nykyisellään kuulostaa että kaikki audiovisuaalista sisältöä sisältävät rajautuvat ulkopuolelle.
- OAMK: Materiaalin tulisi olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemista päättää muu(t) kuin tekijä(t) itse, tai tilaus ja hyödyntäminen organisaation ulkopuolelta.
- OY: jossain tapauksissa konferensseissa avoimiksi katsottu materiaalit joissa "salasana" kirjautumiseen avoimesti saatavilla.
- TurkuAMK: Ohjeissa kirjattu että konferenssimateriaali voi vaatia kirjautumisen, mutta mikäli tunnukset vapaasti saatavilla, voidaan laskea mukaan.
- JYU: avoin vs. julkinen eron huomioiminen. Esimerkkitapaus on julkinen ja siihen on avoin pääsy.
- OY: tarkistetaan mitä työtä on tehty (esim. translitterointi)
- TY: ISBN puuttuu. Kuitenkin ilmeisesti useamman tahon tekemä (ei tietyn ryhmän itse tekemä) ja ulkopuolista rahoitusta. Näin täyttäisi julkaisun kriteerin.
- Haaga-Helia: Vähän hämää myös "Tunnuksia annetaan saamenopettajille, saamelaisyhdistyksille, tutkijoille sekä muille käyttötarpeensa perusteleville saamelaisyhteisön jäsenille" eli mulle ei annettaisi?
- OY: tarkistetaan pääsyn rajaamisen muotoilu (tiedeyhteisön käyttöön)
- Päätetään että esimerkkitapauksen voi merkitä I-luokkaan. I-luokkaa päivitetään, seuraavassa kokouksessa käydään läpi päivityksen määritelmä. Esimerkkien uudistaminen tai poistaminen. Myös luokan D5 päivitys seuraavassa kokousessa. Ryhmän työskentelyn jälkeen ehdotus OKM/Haapamäki.
- JYU: jos materiaali avataan verkossa, se ei koske enää yhtä kurssia. Jos päivitetään ohjetta, voisi käyttää esim. avointen oppimateriaalien määritelmää apuna: https://avointiede.fi/fi/oppimine
- Erillisopiskelijoiden julkaisujen raportointi (TY)
- Turun yliopisto on raportoinut erillisopiskelijoiden (qualifying-studies) julkaisuja ns. laitoskorttien avulla. Näitä erillisopiskelijaryhmiä ovat mm. erikoislääkärikoulutuksessa tai erityisopettajakoulutuksessa ovat henkilöt.
- Onko muissa organisaatioissa ko. henkilötyhmien julkaisuja raportoitu ja jos on, onko näille henkilöille saatu henkilökohtaiset affiliaatiokortit?
- HY: ainoastaan tohtorikoulutuksessa oleville tehdään profiili. Vaaditaan palvelussuhdetta tai tohtorikoulutusta, muita opiskelijaryhmiä ei huomioida.
- JYU: sama käytäntö HY:n kanssa.
- TY: erikoislääkärikoulutuksessa olevat ovat työsuhteessa. TY/TYKS merkitty julkaisussa affiliaatioksi. Ongelmallista tapauksissa joissa ei tietoa palvelussuhteesta. Ei rinnastu tohtoriopiskelijoihin, eivät kirjattuna opintotietojärjestelmässä, vaan esim. työsuhde sairaalaan. Rinnastuisi paremmin jatko-opiskelijoihin kuin täydennyskoulutukseen.
- UEF: joko palvelussuhde tai laitokselta johtajan hyväksyntä henkilön lisäämiseksi
- JYU: johtosäännöissä määritelmä ketkä kuuluvat henkilöstöön?
- TAU: Rinnastuminen jatko-opiskelijoihin. Tulisi kuitenkin kysyä tarkennus OKM:ltä. Kaikki kommentit kuitenkin vaikuttavat oikeilta, joten OKM:n ratkaistava linjaus.
- UEF: Ei raportoitu, tarkennettava.
- Päätös, kysytään tarkennusta OKM/Haapamäki.
- Sherpa/Romeo (TY)
- Oletteko ilmoittaneet itse Sherpa/Romeoon jos olette huomenneet siellä vanhentuneita tietoja?
- JYU: Kyllä, ilmoitetaan/tehdään päivityspyyntö Suggest an update for this record -linkin avulla, jos vanhentuneita tietoja tai muuten kovin vanhoja ja epäselviä linjauksia.
- Uusien ilmoittaminen ilmeisesti melko mutkikasta, päivityspyyntö yleinen käytäntö. Ei systemaattisesti seurattu menevätkö kaikki päivityspyynnöt läpi, mutta useissa tapauksissa kyllä.
- TY: päivitykset ja uudet julkaisukanavat tulevat näkyville melko pitkällä viiveellä.
- Todetaan, että suomalaisten julkaisujen osalta voi aiheuttaa viivästystä puuttellisesti ja ainoastaan suomeksi ilmoitetut tiedot.
- Aktivoidutaan päivityspyyntöjen lähettämisessä / uusien ilmoittamisessa.
C1 / C2 -ohje (TY)
C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos Luokkaan eivät sisälly: Käännökset (mahdollisesti luokka C2)
C2 Toimitettu teos Luokkaan eivät sisälly: Käännökset
Mitä tuolla 'mahdollisesti luokka C2' tarkoitetaan?
- JYU: liittynee aikaan jolloin toimitustyötä ei kirjattu kuten nyt, joten vanhentunutta tietoa.
- Haaga-Helia: ainakin käsikirjan 2013 versiossa on että C2 on erillistapaus A1 ja A3 jne eli sieltä varmaan jäänyt. 2013 johdantoartikkelit ei sisälly A3 kuten nykyään
- Todetaan. että pelkkä suora käännös ei raportaiva. Muu toimitustyö esim. omalle kielialueelle soveltuvaksi voitaisiin katsoa toimitetuksi teokseksi (C2)
- JY: "mahdollisesti C2" avattava.
- TAU: Johdanto kirjataan artikkelina, ei toimitettuna teoksena.
- Todetaan että C2 vaatii vertaisarvioinnin, vertaisarvioidut käännetyt teokset tulisi huomioida. Käännöksien arviointi kuitenkin epätavallista, jolloin ainoastaan toimistyö kuuluu luokkaan C2. Käännöstyö luokkaan "muu tieteellinen toiminta"
- TAU: Johdantoja merkitty artikkeleihin. Jossain tapauksissa myös käännöstyö lisätty C2.
- JYU: taiteellisen puolen käännöstyöt. Erikseen roolina käännöstyö. Harjuniemi jättänyt aiheeseen liittyen kysymyksen edellisen kokouksen muistioon, käsitellään seuraavassa kokouksessa.
- Ehdotetaan tarkennettavaksi (tai kokonaan poistettavaksi) kohtaa "C1...luokkaan eivät sisälly...käännökset (mahdollisesti C2)" > esim. "mahdollisesti, mikäli laaja johdanto, jolloin ainoastaan johdanto kirjataan"
- Linna tekee/kerää ehdotuksen seuraavaan kokoukseen.
- Webinaarien ja podcastien raportointi (Metropolia ja Turun AMK)
Kuuluvatko webinaarit julkaisutiedonkeruuseen?
Käsikirjassa on määritelty: ”Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa.” ja ”I1 Audiovisuaalinen aineisto: Luokkaan eivät sisälly: Audiovisuaaliset opetusmateriaalit, esim. pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot tai vastaavat. Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.” Mutta entä webinaarit, joita ei ole tuotettu kursseille, vaan yleiseen käyttöön?
Metropolia Ammattikorkeakoulussa on esim. webinaari-sarja, joka on toteutettu hankkeen puitteissa. Webinaarissa ei avata hankkeen tuloksia, vaan käsitellään hankkeelle tärkeitä aiheita, jotta sitä kautta voitaisiin lisätä ymmärrystä hankkeen tuloksista. Webinaarit ovat opetusmateriaaleja, mutta eivät välttämättä kursseille (korkeakoulun opiskelijoille) tarkoitettuja. Voisiko vuoden 2019 käsikirjaan saada tarkennusta tähän asiaan?
Käsikirjaan tarvittaisiin esimerkkejä av-aineistoista, jotka voidaan/ei voida raportoida julkaisuiksi. Entä mihin julkaisutyyppiin merkitään, I1 vai sisällön mukaan D- tai E-luokkaan.
Esimerkkejä Turun AMK:sta:
Talk-verkkolehdessä (https://talk.turkuamk.fi) julkaistaan artikkelien lisäksi videokolumneja ja podcasteja. Verkkolehti on toimitettu, joten sen puolesta voidaan raportoida julkaisuiksi.
- Videokolumni: Kummallista? (https://talk.turkuamk.fi/puheenvuoroja/videokolumni-kummallista/) > Olemme raportoineet E1-luokkaan, kuten muutkin Talkin artikkelit. Onko luokka oikein?
- Haaga-Helia: tulkittu päinvastoin (eli ei sisällön mukaan), podcastit ja videot laitettu I-luokkaan.
- Kannatusta I-luokkaan myös muilta.
- Todetaan että I-luokan määritelmää tulee päivittää. Nykyisen I-luokan määritelmän mukaan luokkaan kirjataan mikäli esim. työn käsikirjoittaja, toimittaja tai tuottaja, mutta esimerkkitapauksessa asiantuntija itse kertoo omasta tutkimuksestaan. Tämän takia tulkittu julkaisun tekijäksi ja raportoitu sisällön mukaan (E1).
- OAMK: I-luokassa sanoataan että tekijä yleensä toimittaja tai aineiston tuottanut henkilö, puoltaisi esimerkkitapauksen raportointia I-luokassa, vaikka sisältö suurelle yleisölle tarkoitettu.
- Haaga-Helia: tulkittu päinvastoin (eli ei sisällön mukaan), podcastit ja videot laitettu I-luokkaan.
- Podcastit (https://talk.turkuamk.fi/kategoria/talk-podcast/) raportoitaisiin myös sisällön perusteella E1-luokkaan. Näistä raportoimme kuitenkin vain ”asiantuntija-artikkelit”. Viestintävastaavien ym. Talk-lehden toimittajien artikkeleita/podcasteja emme raportoi, ellei julkaisu kerro hänen työstään. Onko tulkinta oikein?
- TurkuAMK: mikäli sisällön mukaan, kirjattaisiin vain ne jotka jonkun asiantuntijan tekemiä, eikä toimittajan tekemiä. Ristiriitainen I-luokkaan raportoinnin kanssa, jolloin tekijä = tuottaja tai käsikirjoitaja.
- OAMK: viestinnän tekemiä ei oteta mukaan. Kysytty aiemmin Haapamäeltä, podcastit menee I-luokkaan mikäli muut ehdot täyttyvät (tutkimustoimintaan liittyvä työ korkeakoulussa)
- eAMK webinaari: Digisovellukst erilaisissa ohjaustilanteissa > Sisällön puolesta webinaari voitaisiin raportoida? Julkaisukanava ei kuitenkaan täytä kriteereitä, ei tietoa toimituskunnasta. Löytyisikö muilta lisää esimerkkejä, joiden avulla voidaan määritellä periaatteita?
- Todetaan, että raportointia ei tehdä kohdeyleisön vaan tekniikan perusteella. Esimerkkitapaukset I-luokkaan, I-luokan tarkennus ja esimerkkejä.
- I-luokka ei tällä hetkellä VIRTA/Juuli-keruussa, joten vastaavia tapauksia hankala tarkistaa.
- Tarkistetaan VIRTA-yhteyshenkilökokouksessa mikäli suunnitteilla mahdollisesti tulevaisuudessa kerätä/näyttää, sekä huomioiminen attribuuttipohjaisessa tietomallissa.
- Käsitelty VIRTA-julkaisuyhteyshenkilökokouksessa 18.10.2019, I-luokan raportointiin ei tällä hetkellä suunnitteilla muutoksia https://wiki.eduuni.fi/x/5IKnBg
- Metropolia: Opetusmateriaalit audiovisuaalisessa julkaisussa. Mitä tarkoittaa käytänössä "audiovisuaaliset aineistot eivät sisälly opetusmateriaaleihin". Esimerkkitapaus laajalle yleisölle, tieteen popularisointia. Julkaistaan toimitetuilla kanavilla. Webinaarit tänä päivänä tavallinen osa opetusmateriaaleja. Määritelmään tarkennus minkä tyyppiset audiovisuaaliset materiaalit hyväksytään (mikäli jotkut hyväksytään).
- OAMK: huomioitava että julkaisemisesta päättää jokin muu kuin tekijä. Mikäli on, niin tulisi voida ilmoittaa.
- Esimerkkitapaus ja kaikki audiovisuaaliset materiaalit ilmoitettu I-luokassa.
- JAMK: Taideryhmän kokouksessa tammikuussa 2017 Haapamäki linjannut opastusvideot I-luokan ulkopuolelle 1. Taidejulkaisut-alatyöryhmän ACP-kokous 17.1.2017
- Julkaistu Moniviestimessä. Ei sisällä toimituksellista arviointia.
- Toimikunta I-julkaisuissa, ristiriita tutkijan ohjeiden kanssa, joissa yleiset julkaisukriteerit koskee A-E julkaisuja. Audiovisuaalisten tms. osalta määritellään vuosittain tiedonkeruun käsikirjassa. Julkaisemisesta päättää "esimerkiksi julkaisukavanan toimituskunta" > epäselvä ilmaus.
- I-luokkaa tulisi koskea samat sähköisen toimistuskunnan ehdot.
- I-luokan määritelmän laajennus ja tarkennus sekä esimerkit. Täsmennetään suhde A-E luokan kriteereihin. Toimituskunnan roolin selkeytys. Julkasukanava ei välttämättä määrittävä tekijä, katsottava yksittäistapauksina. Selvennys käsikirjaan.
5. Muut mahdolliset asiat
- JYU: Elseview pre-proof vastaus: Ent. "accepted manuscript" muuttunut muotoon "pre-proof". Vastauksessa nämä rinnastettu, ja vanhat ohjeistukset pätevät.
6. Seuraava kokous
Marras-jouluun vaihteessa (vko 48), kahden tunnin kokousaika. Doodle ryhmän jäsenille lähetetään lähiaikoina.
Seuraavan kokouksen kokousmerkintä https://wiki.eduuni.fi/x/f51gBw
7. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:04
5 Comments
Marja-Leena Harjuniemi
Kysymys toimitetusta teoksesta, jossa toimittaja kirjoittanut valtaosan myös kirjan sisällöstä.
Ks. Möttönen T. (Ed)., (2019). Yrittäjät Suomessa – Elinkeinovapaudesta yrittäjyysyhteiskuntaan. , In: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-533-3
Kirjan toimittaja on kirjoittanut 5/6 kirjan artikkeleista. Eli lähes koko kirjan Kyseessä on oppikirja. Miten laittaisitte? Yksi kirjaus vai monta kirjausta?
Vaihtoehdot:
D5 (kyseessä on oppikirja)
D6/D2 (kuitenkin toimitettu) vai
D4 (raportti tuo ei ole, mutta ainoa tyyppi, joka sallii kaikkien tekijöiden merkitsemisen samaan kenttään)
Helpoimmillaan tietenkin toimitetun teoksen mukainen D6/D2. Mutta onko ok, että toimittaja toimittaa pääosin vain omia tekstejään?
Sisältötyypiltään oppikirja, D5. Mutta voiko D5-tyypissä laittaa tekijäkenttään yhteisvastuullisiksi kaikkia tekijöitä (sekä toimittajat että muut kirjoittajat) samaan tapaan kuin raporteissa? Jos, niin tämäntyyppisestä tilanteesta olisi ehkä hyvä saada kirjaus käsikirjaan.
Miten laittaisitte?
Marja-Leena Harjuniemi
Laitettiin lopulta suoraviivaisesti D6/D2, toimitettu ammatillinen teos ja sen artikkelit, mitä sitä tuo onkin. Tekijärooleja sen enempää miettimättä.
Virpi Miettinen
Käykö seuraava oppimateriaalipankki/äänite- ja oppimateriaalikokoelma I1-tyyppiin?
www.oulu.fi/giellagas/ajo
Verkkoon on koottu kokoelma saamenkielisten mestarikertojien äänitteitä, jotka on suunniteltu käytettäviksi erityisesti saamenkielisessä opetuksessa. Äänitteiden ja niihin liittyvien oppimateriaalien avulla saamelaista muistitietoa halutaan palauttaa takaisin saamelaisyhteisöjen käyttöön.
Kokoelman äänitteet on leikattu saamenkielisistä haastatteluista, jotka on nauhoitettu vuosina 1939–1975. Tällöin eri alojen tutkijat tekivät Saamenmaalle laajoja keruumatkoja, joiden tuloksena nauhoitettiin runsaasti saamelaista perinnettä. Jokaisesta kokoelman äänitteestä on tarjolla litteraatti, eli kertomukset ovat kokoelmassa myös kirjallisessa muodossa. Tämän lisäksi äänitteistä on tehty suomenkieliset tiivistelmät, sanalistat sekä tehtäviä, joiden avulla opettajat voivat hyödyntää materiaaleja opetuksessaan.
Äänite- ja oppimateriaalikokoelma on kokonaan saamenkielinen ja digitaalinen. Materiaalien käyttö vaatii tunnukset, jotka voi tilata Saamelaisesta kulttuuriarkistosta. Tunnuksia annetaan saamenopettajille, saamelaisyhdistyksille, tutkijoille sekä muille käyttötarpeensa perusteleville saamelaisyhteisön jäsenille. (huom. Oppimateriaalipankki on avoin kaikille siten, että tunnuksia on jaettu niitä pyytäneille opettajille, opiskelijoille ja tutkijoille myös saamelaisalueen- ja yhteisön ulkopuolella). Materiaalit on tarkoitettu opetukseen sekä yksityiseen käyttöön, eikä niitä saa jakaa eteenpäin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Projekti on toteutettu Suomen kulttuurirahaston, Suomen Saamelaiskäräjien sekä Oulun yliopiston Giellagas-instituutin tuella. Äänitteet on koottu Suomen saamelaisaineistoja säilyttävistä arkistoista. Pankki sisältää henkilötietoja ja sen toteuttaminen verkkoon täysin avoimesti ei olisi ollut mahdollista, sillä tietosuojalaki ja aineistoja säilyttävien arkistojen käytännöt vaativat, että aineistoihin tulee kirjautua. Arkistoäänitteiden kehittäminen oppimateriaaleiksi, julkaisulupien hankkiminen, äänitteiden oheismateriaalit, kuten litteraatit ja sanalistat sekä oppimateriaalit on tehty Oulun yliopiston Saamelaisessa kulttuuriarkistossa.
I1 -määrityksissä mm. sanotaan, että luokkaan ei sisälly ”Audiovisuaaliset opetusmateriaalit, esim. pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot tai vastaavat. Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.” Tässä on kyse verkossa olevasta, myös oppimateriaaliksi luonnehditusta aineistosta, vaikkakaan ei yksittäisen kurssin, määritelmästä ei siten saa selkeää vastausta. Audiovisuaalisen aineiston määritelmä tuntuu epämääräiseltä (sis. ”Sellaiset julkaistut audiovisuaaliset aineistot, joita ei julkaisun sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa”) ja ajasta jälkeen jääneeltä ja sen perusteella on yleensä vaikea tehdä päätöksiä.
Onko muilla vastaavia tapauksia ja mitä olette tästä ao. tapauksesta mieltä?
Kimmo Niukko
Hei! Tämmöinen erikoisuus tuli vastaan:
C1 Kustannettu tieteellinen erillisteos
Luokkaan eivät sisälly:
Käännökset (mahdollisesti luokka C2)
C2 Toimitettu teos
Luokkaan eivät sisälly:
Käännökset
https://wiki.eduuni.fi/display/cscsuorat/7.5+Julkaisutyypit+2018#id-7.5Julkaisutyypit2018-C1Kustannettutieteellinenerillisteos
Mitäköhän tuolla 'mahdollisesti luokka C2' tarkoitetaan?
Johanna Viljanen
Webinaarien, podcastien ym. raportointi
Käsikirjaan tarvittaisiin esimerkkejä av-aineistoista, jotka voidaan/ei voida raportoida julkaisuiksi. Entä mihin julkaisutyyppiin merkitään, I1 vai sisällön mukaan D- tai E-luokkaan.
Esimerkkejä Turun AMK:sta:
Talk-verkkolehdessä (https://talk.turkuamk.fi) julkaistaan artikkelien lisäksi videokolumneja ja podcasteja. Verkkolehti on toimitettu, joten sen puolesta voidaan raportoida julkaisuiksi.
eAMK webinaari: Digisovellukst erilaisissa ohjaustilanteissa (https://youtu.be/bVpVSEA9gAI) > Sisällön puolesta webinaari voitaisiin raportoida? Julkaisukanava ei kuitenkaan täytä kriteereitä, ei tietoa toimituskunnasta.
Löytyisikö muilta lisää esimerkkejä, joiden avulla voidaan määritellä periaatteita?