Taydennyskoulutus

  MITKO-ryhmän esitykset

Opintojen laajuus

Toteutukset ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia

• Opintopisteitetty kurssi
• Opintopisteitetty kokonaisuus
• Tuntilaajuus
• Päivälaajuus / tapahtuma, seminaari / webinaari

https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/leaflet_fi.pdf

ECTS on aikamäärän yksikkö (1/60 of academic year)

Työryhmän keskustelua:

• korkeakouluilla voi olla erilaiset prosessit opintopistelaajuuden (ECTS) vahvistamiseksi, olennaista on, että prosessi on määritelty korkeakoulun laatujärjestelmässä
• täydennyskoulutuksen osalta toimitaan liiketoimintaympäristössä, joten olisi liian raskasta ja hidasta kierrätää kaiken täydennyskoulutuksen laajuudet hallinnollisen prosessin kautta
• tulevaisuuden kehitystavoitteena myös muu kuin hallinnollisen prosessin kautta vahvistettu täydennyskoulutus olisi hyvä saada kansallisiin tietovarantoihin ja palveluihin (VIRTA, KOSKI)
• täydennyskoulutuksen määritelmä korkeakoulujen tarjoomassa on laaja. Oppija tulee täydentämään aiempaa osaamistaan, mutta oppijalla ei tarvitse on suoritettuna korkeakoulututkintoa.
  • OKSA-sanastossa korkeakoulujen täydennyskoulutus: Korkeakoulututkinnon suorittaneelle tarjottava, liiketaloudellisin perustein järjestettävä, asiakkaalle maksullinen täydennyskoulutus.
  • Täydennyskoulutukseen osallistuvilla ei kaikissa tapauksissa kuitenkaan ole aiempaa korkeakoulututkintoa, voisiko määritelmää keventää tältä osin " yleensä korkeakoulututkinnon suorittaneelle"
  • Olisi hyvä lisätä OKSA-määritelmään että voilla olla tutkinnon osia tai muuta täydennyskoulutusta.

Koulutuksen voi jakaa neljään luokkaan:

1. ECTS-opintopistemitoitettu koulutus (laadunvarmistusprosessin läpikäynyt) ja on osa opinto-/tutkinto-ohjelmaa eli on tutkinnon osa
2. ECTS-opintopistemitoitettu koulutus (laadunvarmistusprosessin läpikäynyt), mutta ei ole osa opinto-/tutkinto-ohjelmaa
3. Opintopistemitoitettu koulutus, joka ei ole käynyt läpi korkeakoulun laadunvarmistusprosessia
   
4. Opintopistemitoittamaton koulutus
   

• Tarkennuksena: Laajuus katsotaan ECTS-mitoitetuksi vain, jos se on läpikäynyt laadunvarmistusprosessin, jossa varmistetaan mm. opintojen riittävä taso ja laajuusmitoitus - esim. tutkintokoulutuksen prosessi tai vastaava.
  

Yliopistolaista ja ammattikorkeakoululaista tulee jaottelu täydennyskoulutuksena järjestettäviin tutkinnon osiin ja muuhin täydennyskoulutukseen.

Erottava tekijä erillisiin opintoihin ja avoimen korkeakoulun opintoihin on hinta, täydennyskoulutus  on vapaasti liiketaloudellisesti hinnoiteltua, avoimessa ja erillisissä opinnoissa hintaa säätelee valtioneuvoston maksuperusteasetus. Liiketaloudellinen hinnoittelu tarkoittaa, että korkeakoulun on perittävä koulutuksesta vähintään kustannukset kattava hinta.

Täydennyskoulutuksen saadaan rahoitusta muusta kuin yliopiston perusrahoituksesta. Oppilaitos järjestää täydennyskoulutusta muulla kuin OKM:n perusrahoituksella

Työryhmän keskustelu

• Ymmärretäänkö käsite tutkinnon osa kaikkien toimijoiden osalta samoin?
  • Opinto kuuluu tutkinto-ohjelmaan / voidaan sisällyttää tutkintoon?
• Pystyvätkö korkeakoulut tuottamaan tiedon siitä, mikä täydennyskoulutus  milloinkin kuuluu tutkinto-ohjelmaan ja mikä ei (tilanne voi vaihdella)
  • Mikä on tiedon tarve tältä osin; riittääkö, että ko. opinto on joskus ollut osa tutkinto-ohjelmaa?

Tutkinnon osa=opinto kuuluu osana johonkin tutkinto-ohjelmaan. Sama opinto voidaan  tarjota myös avoimessa korkeakoulussa tai erillisenä opintona.

Sovittu käytäntö tiedonkeruiden näkökulmasta (koskee yliopistoja): kun opiskelijalle myönnetään tutkinnon suorittamisen jatkoksi opinto-oikeus lisäopintojen suorittamiseen, on kyseessä erilliset opinnot.

Työryhmän keskustelua

• Oppilaitos saa täydennyskoulutuksen järjestämiseen (OKM:n perusrahoituksen lisäksi) muuta rahoitusta → Oppilaitos järjestää täydennyskoulutusta muulla kuin OKM:n perusrahoituksella
• Täydennyskoulutus voi olla opiskelijalle maksullinen tai maksuton. Voiko täydennyskoulutuksena tarjottava tutkinnon osa  olla opiskelijalle maksullinen?
  
  • Täydennyskoulutuksen hankkijana voi olla yksittäinen henkilö tai jokin muu taho voi hankkia täydennyskoulutusta yksittäisille henkilöille tai ryhmille. Jos täydennyskoulutus koostuu tutkinnon osista, hankitaan sitä yleensä kolmannen osapuolen toimesta yksilölle tai ryhmälle. Tällöin riippuu kolmannen osapuolen ja yksilön välisestä sopimuksesta onko se yksilölle ilmaista vai maksullista. Mikäli korkeakoulu tarjoaa tutkinnon osia suoraan yksilölle, tarjotaan niitä yleisemmin avoimena korkeakoulutuksena tai erillisinä opinto-oikeuksina johtuen korkeakoulujen rahoitusmallien kannusteista. Mikäli täydennyskoulutus koostuu muista kuin tutkintojen osista, ei sitä koske rahoitusmallin kannusteet jolloin korkeakoululla on intressi tarjota sitä myös suoraan yksilölle. Tällöin sen pitää olla liiketaloudellisesti hinnoiteltua.
• Täydennyskoulutuskokonaisuuden rahoitus voi koostua osista siten, että osa on  ulkopuolista projektirahoitusta ja osa korkeakoulun omaa rahoitusta ja opiskelijalle maksuton.
• tunnistettuja rahoituslähteitä
  • TE-rahoitus
  • ESR-rahoitus
  • OKM
  • OPH
  • Yritys
  • Korkeakoulu
  • Ulkomainen valtio
  • Muut
• Tiedontarvitsijoiden (OKM) kanssa käytävä keskustelu siitä, miten rahoituslähdetietoa halutaan seurata.
  • Rahoituslähteitä voi miettiä tältä pohjalta. Rahoituslähdetieto erityisesti tutkinnon osien osalta.

Tuodaan VIRTAan oma rahoituslähdekoodisto täydennyskoulutukselle.

Otetaan rahoituislähdekoodistoon mukaan vain ne rahoituslähteet, joita halutaan seurata, kaikille täydennyskoulutuksille ei tarvitse ilmoittaa rahoituslähdettä.

• VIRTAn voi tuoda tällä hetkellä  ects-mitoitettuja opintoja "Tietovarantoon tuodaan kaikki opintosuoritukset sekä tutkintoon johtavasta koulutuksesta että muusta koulutuksesta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, kun opintosuoritukset täyttävät ECTS-kehyksen vaatimukset."
• Edellä oleva linjaus rajaa siis pois myös KOSKI-palvelusta muut kuin ects-mitoitetut täydennyskoulutukset

Työryhmän keskustelua

• Jos VIRTAan halutaan tuoda myös muun kuin ETCS-mitoituksen mukaisia opintoja, tulisi olla näille muille laajuuksille olla käytössä yhteiset määrittelyt ja koodistot
• Oppijoilla tarve KOSKI-palvelun kautta nähdä ja hyödyntää tietoa laajemmin kuin nyt

Tällä hetkellä VIRTAn  tuodaan luokittelujen  1 ja 2 mukaiset täydennyskoulutukset.