Avointen oppimateriaalien visiotyöpaja järjestettiin torstaina 30.1.2020 Helsingissä Aleksanteri-salissa. Tilaisuuden aikana hahmotettiin avoimille oppimateriaaleille ja avointen oppimateriaalien palvelulle tulevaisuuden visiota.
Avointen oppimateriaalien palvelun tulevaisuus kietoutuu visiotyöpajan näkemyksen mukaan niin yhteisöllisyyttä ja oppimateriaalien tekemistä tukevien ominaisuuksien rakentamiseen, yksilöllisen oppimisen mahdollistamiseen kuin siihen että rajapintojen ja yhteistyön kautta taataan, että oppimateriaalit ovat siellä missä oppijat ja opettajat.
Yhteisöllisyydessä korostuivat yhteiskehittämiseen liittyvät ominaisuudet: niin erilaiset kommentointi kuin oppimateriaalien yhteistyöstämisen mahdollistaminen. Oppimateriaalien tekemisen ominaisuudet tulivat esille myös yksilöllisen oppimisen kautta: opettajille tulee tarjota mahdollisuus koostaa yksilöllisiä oppimispolkuja oppilaille. Toisaalta myös oppimateriaaleja tulisi rakentaa niin että automaattinen eriyttäminen ja osaamistason mukainen ohjaaminen on mahdollista. Erityisesti oppijoille on tärkeää että oppimateriaalit ovat helposti löydettävissä ja käytettävissä siellä missä he jo ovat: oppilaitosten työpöytänäkymillä, oppimisalustoissa, kirjastoissa, Googlessa.
Visiotyöpajan anti auttaa rakentamaan avointen oppimateriaalien edistämisen ja avointen oppimateriaalien palvelun visiota tuleville vuosille. Osia kohteista edistetään jo nyt nykyisen suunnitelman mukaisesti. Tulevien vuosien visiota työstetään työpajan annin pohjalta Avointen oppimateriaalien edistäminen -työrymässä.
Avoimet oppimateriaalit osana oppimista ja opetusta: Palkitseminen ja kulttuurin muutos
Jotta avoimet oppimateriaalit sijoittuvat luontevaksi osaksi oppimista ja opetusta, tarvitaan kahta asiaa laajasti ymmärrettynä: kulttuurin muutosta ja palkitsemismalleja. Kulttuurin muutoksella tarkoitettaan esimerkiksi työpaikkojen kulttuurien ja organisaatioiden asenteen muuttamista avoimuutta kannustavaksi. Tätä voi edistää esimerkiksi tuomalla selkeämmin avoimuuden hyötyjä esillä (esim. sen vaikutuksia työssäjaksamiseen) ja jakamalla hyviä kokemuksia. Kulttuurin muutosta vauhdittaisi myös kansalliset linjaukset opettajien tekemien oppimateriaalien avoimeen jakamiseen sekä ohjeistukset oppimateriaalien laatukriteereihin ja huomioon otettaviin asioihin avoimessa jakamisessa. Tärkeässä roolissa on myös vertaispaine. Tätä voi tukea kehittämällä ominaisuuksia yhteisöllisyyteen, esimerkiksi digimerkki oppimateriaalien tekijöille ("Jaan oppimateriaalini avoimesti aoe.fissä"). Yhtälailla tulee panostaa tiedottamiseen erityisesti tutor- ja muiden verkostojen kautta, suoraan oppilaitoksiin, opettajakoulutuslaitoksiin ja tiedotusvälineisiin.
Palkitsemisen malleja taas on monenlaisia. Yhtäältä aktiivisia tekijöitä voitaisiin palkita vuosittaisilla palkinnoilla tai osaamisbadgeilla. Toisaalta oppimateriaalien tekemiseen tulisi olla erilaisia rahoitusmalleja: esimerkiksi erilaiset hankerahoitukset ja kuntien antama rahoitus. Rahoittettaessa oppimateriaalien tekemistä tulisi huolehtia että rahoituspäätöksessä on mainittu cc-lisenssit ja jakaminen aoe.fi-alustalle. Oppimateriaalien tekemisen palkitsevuutta lisäisi myös siitä meritoitumisen kehittäminen. Tätä voisi lisätä esimerkiksi aloittamalla yhteistyö korkeakoulujen ja kuntien kanssa, jotta heidän henkilöstöhakemistoissa näkyisi tutkimusjulkaisujen lisäksi myös henkilöiden avoimet oppimateriaalit. Myös esimerkiksi LinkedIn-lisäkysiin ja CV-lisäyksiin tulisi kannustaa.
Yksittäisiä kehitettäviä ominaisuuksia (mitä ei tekstistä muuten tullut esille):
- Laajan kysynnän materiaalien avaaminen (esim. hygieniapassi)
- puuttuvien materiaalien esille tuominen esim. mistä opetussuunnitelman kohdista ei ole materiaalia tai mistä on etsitty materiaalia
- rahoittaja-metatietokenttä
- ilmianna hyvä tuottaja
Avointen oppimateriaalien laatu: Tukea julkaisuun, arvioinnin erilaiset työkalut ja ajantasaisuus
Avointen oppimateriaalien laatu on tärkeä ulottuvuus avointen oppimateriaalien edistämisessä. Laatu itsessään on moniulotteinen ja siihen liittyy niin opetussuunnitelmien mukaisuus, pedagogisuus, ajantasaisuus kuin moni muu asia. Avointen oppimateriaalien laadukkuutta voidaan edistää tukemalla tekijöitä laadukkaiden materiaalien tekemisessä, tukemalla käyttäjiä laadun arvioinnissa ja kehittämällä ominaisuuksia ajantasaisuuden hallintaan. Tämän lisäksi hakutoiminnallisuuden ja laadukkaan metatiedon takaaminen on olennaista.
Tekijöitä voi tukea rakentamalla ohjeistuksia tekijänoikeuksien ja saavutettavuuden huomiointiin oppimateriaalissa sekä oppimateriaalin kuvailuun. Myös eräänlainen laadun check list auttaisi tekijöitä tarkastamaan että ovat huomioineet kaiken tarpeellisen. Tärkeä ominaisuus on myös oppimateriaalin versiointi, jonka lisäksi mahdollisuus draft-tilaiselle materiaalille kannustavat monenlaisten oppimateriaalien julkaisuun. Julkaisuprosessia voi myös helpottaa tarjoamalla templatea/esitäytettyjä tietoja mikäli julkaisee usein samankaltaisia materiaaleja. Myös työkalut yhteistyöstämiseen ja materiaalin muokkaamiseen tukisivat tekijöitä julkaisuprosessissa.
Arvioinnissa tärkeänä nousee esille monipuoliset laadun arvioinnin työkalut: niin yksinkertaiset peukuttamiset kuin monisanaisemmat "näin käytin tätä opetuksessa". Arvioinnin luotettavuutta lisäisi myös arvioijien taustan näkyminen - onko kyseessä oppija, opettaja vai joku muu. Myös ammattilaisten tuottama arvio ja sen pohjainen moderointi lisäisivät laadun tunnetta. Ammattilaisarviointi voisi toteuttaa mm. vertaisverkostoilla tai raadilla, joka arvioi materiaalit ennen julkaisua. Toisena vaihtoehtona on, että palveluun voisi kehittää ominaisuuksia järjestöille, jotka voisivat myöntää "laatuleimoja" heidän hyväksi havaitsemilleen materiaaleille.
Ajantasaisuutta tulisi edistää lähettämällä käyttäjille sähköposti 2 vuotta oppimateriaalin julkaisun jälkeen jotta tämä voi tarkistaa oppimateriaalin ajantasaisuuden. Vanhat materiaalit tulisi myös poistaa. Käyttäjille tulisi myös lähteä viesti, jos omasta materiaalista on tehty uusi versio tai sitä on kommentoitu, tarjoten näin mahdollisuuden päivittää materiaalia uuden tiedon pohjalta.
Kohderyhmät: Eri kohderyhmät ovat hyvin monenlaisia, kaikilla on yksilöllisiä tarpeita ja opettajilla on tarve materiaalien yhteiskehittämiseen.
Kohderyhmien tarpeiden huomioimisessa koettiin tärkeäksi nähdä että kaikki kohderyhmät ovat sisäisest hyvin monipuolisia, esim. oppijoita on eri koulutusasteiden lisäksi luonehdittava niin heidän oppimistavoiltaan kuin oppimiskontekstiin liittyvien tarpeiden mukaisesti. Myös tarve yksilölliseen oppimiseen ja sen muotoiluun on kaikille yhteinen. Tarkemmin tarpeista nousi esille oppimateriaalien kehittämisen työkalut, oppimateriaalien muokkaaminen kohderyhmien tarpeiden mukaiseksi ja oppimateriaalien versioinnin ja linkittymisen visualisointi. Myös tehokas haku ja muunlainen käyttäjän ohjaaminen nähtiin tärkeiksi.
Oppimateriaalien kehittämisen työkalut ovat erityisesti sisällöntuottajien ja opettajien tarve, mutta myös opiskelijoille tärkeitä silloin kun he tuottavat materiaalia. Työkaluja tarvitaan niin yhteiskehittämiseen toisten opettajien kanssa kuin oppimateriaalien muokkaamiseen kohderyhmien tarpeiden mukaiseksi. Toiveena olisi myös että oppijoille voi rakentaa omia yksilöllisiä polkuja ja eriyttää oppimateriaalia oppijan tason mukaisesti. Myös oppijoiden tarpeena on oman kohderyhmän mukaisen materiaalin helppo löytäminen - esim. että opettaja voi jakaa kaikille saman materiaalin ja oppilas voi klikata haluavansa materiaalista selkokielisen tai vaikkapa ruotsinkielisen version. Oppijoille on myös tärkeää löytää oppimateriaali siellä missä he ovat - oppijoiden työpöytänäkymissä tai esim. Googlessa.
Tiedon kriittisen arvioinnin kehittymisen takia olisi tärkeää että oppimateriaalien versiohistoria ja linkittyminen toisiin materiaaleihin olisi visuaalisesti selkeää. Yhtä lailla on tärkeää että oppimateriaaleissa on selkeästi esitetty miten ne linkittyvät opetussuunnitelmiin.
Yksittäisiä kehitettäviä ominaisuuksia (mitä ei tekstistä muuten tullut esille):
- pedagogisia ohjemateriaaleja nuorille opettajille oppimateriaalien työstämiseen
- suomi s2 tägiksi
- googleoptimointi
- eri näyttöpäätteiden huomioiminen
- integraatiot
- "nämä materiaalit voisivat kiinnostaa sinua"
- materiaalien vaikeustaso ja laajuus
Mitä oppimateriaalit ovat: yhteiskäyttömateriaalit, olemassa olevien materiaalien hyödyntäminen ja vuorovaikutteiset materiaalit
Avoimet oppimateriaalit ovat hyvin moninaisia. Käytännössä kaikki materiaali voi olla oppimateriaalia, mutta konteksti luo materiaalista oppimateriaalin. Tulevia oppimateriaaleihin vaikuttavia kehityssuuntia ovat mm. moniaistillisuus, yksilöllinen oppiminen, pelillisyys ja appit, vuorovaikutteisuus ja erityyppisten materiaalien yhdisteleminen. Työpajoissa työstettiin erityisesti yhteiskäyttömateriaalien huomioimista, muistiorganisaatioiden materiaalien käyttämistä ja vuorovaikutteisuutta oppimateriaaleissa.
Yhteiskäyttömateriaaleissa tärkeää on, että käyttäjät voivat jakaa, miten ovat oppimateriaalia käyttäneet ja miten oppijat kokivat materiaalin. Myös käyttäjien roolin esille tuominen ja käytönseuranta auttaa materiaalien yhteiskehittämisessä.
Muistiorganisaatioiden materiaaleilla on potentiaali edistää avointen oppimateriaalien laadukkuutta ja niiden laatimisen keveyttä. Materiaalien upottaminen oppimateriaaleihin tulisikin tehdä helpoksi: esim. aoe-nappula Finnaan josta voi lisätä materiaalin suoraan aoe-kokoelmaan. Myös materiaalien tekemisen ominaisuudet aoe:ssa edistäisivät muistiorgansiaatioiden materiaalien käyttöä ja tällöin esim. materiaalien upotus osaksi aoe:ssa tehtävää materiaalia tulisi olla helppoa. Käyttäjiä tulisi myös ohjeistaa Finnan aineistojen hyödyntämiseen.
Vuorovaikutteisuuden tuki oppimateriaaleissa mahdollistaisi sen, että oppimateriaali voisi ohjata oppijaa oppimaan ja etenemään tämän osaamistason mukaisesti. Myös esim. automaattitarkastuvat testit olisivat tärkeä osa tätä. Vuorovaikutteisuutta pohdittiin myös vertaisoppimisen näkökulmasta.
Mitä jäi vielä sanomatta: toivo oppimateriaaleja ja oppimateriaalit siellä missä oppijatkin
Lopuksi avointen oppimateriaalien edistämistä tukisi sen esille tuominen minne kaikkialle oppimateriaaleja tarvitaan sekä runsas rajapintayhteistyö ja oppilaitosyhteistyö. Oppimateriaalipalvelun yhteydessä voitaisiin kerätä palautetta (esim. toivo materiaali -ominaisuuden kautta) ja kartoittaa hakujen statistiikan kautta, millaisiin asiohin tulisi tuottaa lisää materiaalia. Tiedon pohjalta voitaisiin aloittaa esim. sisällötuottokampanjoita, metatiedottaa olemassa olevia materiaaleja uudelleen ja toteuttaa visualisoituja näkymiä siihen, mistä löytyy materiaalia, mitä kaivataan ja missä materiaalia tuotetaan.
Tärkeää on myös panostaa siihen, että oppimateriaalit ovat siellä missä oppijat ja opettajat ovat. Tämä onnistuu panostamalla oppilaitosyhteistyöhön ja rajapintoihin.
Yksittäisiä kehitettäviä ominaisuuksia (mitä ei tekstistä muuten tullut esille):
- oppimateriaalit eperusteissa
- oppimisanalytiikka
- osaamisbadget
- kontekstiin sopivan materiaalin löytäminen - älykäs ohjeistaminen palvelulta
- työkalulista erilaisita työkaluista oppimateriaalien tekemiseen
- eri koulutusasteiden omat näkymät