LUONNOS
Pohjana teksti 2018 toimintakertomuksesta
Synergiaryhmän toiminnan muodot
Synergiaryhmä kokoontui vuonna 2019 kaikkiaan viiteen etäkokoukseen ja viiteen työpajaan. Etäkokouksissa siirryttiin käyttämään Zoom- verkkokokoustyökalua.Työpajamuotoinen toiminta eri korkeakoulujen tiloissa järjestettiin seuravaasti:
- Tammikuun työpaja 21.–22.1.2019 Tampereen ammattikorkeakoulussa
- 40 osallistujaa
- Huhtikuun työpaja 15.4.2019 Arcadassa
- 26 osallistujaa
- Toukokuun työpaja / Kehittämishankkeista virtaa ja synergiaa kevätseminaari 21.-22.5.2019 Metropoliassa
- xx osallistujaa
- Syyskuun työpaja 9.–10.9.2019 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella
- 28 osallistujaa
- Marraskuun työpaja 21.–22.11.2019 Aalto-yliopistossa
- 42 osallistujaa
Synergiaryhmän yhteisen toiminnan lisäksi verkostosta muodostettu OPI-viitearkkitehtuurin iskuryhmä jatkoi työskentelyään vuoden 2019 ajan ja maaliskuussa 2019 työskentelynsä aloitti MITKO-ryhmä, jonka tehtävänä oli kuvata ja rakenteistaa korkeakoulujen koulutustarjonnan kokonaisuutta ja käytettäviä luokituksia sekä tunnistamaan tiedontuotannon näkökulmasta täydennyskoulutuksen eri muotoja.
- OPI-viitearkkitehtuurin iskuryhmä
- toiminta-aika 11/2018–12/2019
- OPI-viitearkkitehtuuri
- MITKO-ryhmä
- toiminta-aika 3/2019-12/2019
- tulokset
Synergiaryhmän etäkokouksiin osallistui edustajia keskimäärin 15 korkeakoulusta. Työpajoissa osallistumisen laajuus vaihteli työpajan sisällön ja järjestämispaikan mukaan.
Synergiaryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2019 Tapio Ekholm Metropoliasta ja varapuheenjohtajana Totti Tuhkanen Turun yliopistosta. CSC tukee Synergiaryhmän toimintaa osana OKM:n hankkimia arkkitehtuuripalveluita. CSC:n fasilitointitiimissä ovat olleet keskeisesti mukana Lara Anastasiou, Helena Majamäki, Eeva Polvi, Mari Pihamaa ja Ari Rouvari.
Keskeiset painopistealueet vuonna 2019
Vuoden 2019 toiminnassa keskeisinä aihealueina olivat OPI-viitearkkitehtuurityön jatkaminen, korkeakoulujen erityisrahoitettujen hankkeiden työn seuraaminen ja tukeminen, saavutettavuus korkeakoulujen digitaalisissa palveluissa, korkeakoulujen opintotietojen yhteentoimivuuden ja saatavuuden tukeminen (MITKO-työ), kansallisten kehitysprojektien tukeminen (voiko koulutustarjontatiedon arkkitehtuurin laittaa tällaisen otsikon alle?) sekä yhteisten palveluiden ja liittymien seuranta. Ajankohtaisten yhteisten teemojen lisäksi työpajoissa on kuultu isäntäkorkeakoulujen esityksiä ajankohtaisista aiheista sekä palvelu- ja oppimisympäristöratkaisuista.
Toimintasuunnitelmassa 2019 näin:
- Jatketaan korkeakoulujen erityisrahoitettujen kehittämishankkeiden etenemisen ja tulosten seuraamista sekä kehittämistyön kontribuointia
- Jatketaan OPI-viitearkkitehtuurin päivitystyötä seuraavana painopisteenä opettajan palvelut ja prosessit, huomioiden kasvava korkeakoulujen välinen verkostoituminen ja yhteistyö
- OPI-viitearkkitehtuurin jalkauttaminen korkeakouluihin
OPI-viitearkkitehtuurin päivitystyö
Vuonna 2019 Synergiaryhmä ja sen jäsenistä koostuva OPI-viitearkkitehtuurin iskuryhmä jatkoi aktiivista työskentelyä viitearkkitehtuurin päivityksen parissa. Kevään suuri ponnistus oli, jossa ensimmäiset versiot päivitetystä materiaalista esiteltiin suurelle yleisölle. Erityisesti oppijan polku ja opetuksen tuen palvelut sekä niitä tuottavat prosessit olivat vahvasti esillä myös seminaarin työpajoissa, joiden pohjalta saatiin arvokasta näkemystä arkkitehtuurin jatkokehitykseen. Seminaarin pohjalta OPI-viitearkkitehtuuria kehitettiin entistäkin osaamiskeskeisimmäksi ja palvelukarttaa muokattiin tarpeiden pohjalta.
Viitearkkitehtuurin iskuryhmä kokoontui keväällä 2019 noin kerran kuussa ja tarpeen mukaan useammin. Syksyllä yhteinen työstö organisoitiin pääosin useammassa yksi tai kaksipäiväisessä työpajassa, joissa materiaaleja työstettin. Edellisen vuoden tapaan CSC - Tieteen tietotekniikan keskus koordinoi iskuryhmän työskentelyä ja fasilitoi viitearkkitehtuurityön etenemistä. Työn etenemistä esiteltiin ja materiaaleja työstettiin aktiivisesti Synergian etäkokouksissa ja yhteisissä työpajoissa, sekä muiden sidosryhmien tapaamisissa.
Kesän ja syksyn aikana OPI-viitearkkitehtuurin päivitystä edistettiin mm. kuvaamalla opiskelun tuen tietojärjestelmäpalveluita sekä opetuksen tuen palveluita. Kesän aikana korkeakouluille tuotettiin ohjeistuksena toimiva tiivistelmä OPI-viitearkkitehtuurista, johon koottiin myös muokattavat materiaalit mm. oppijan palvelukartasta ja muista kokonaisuuksista korkeakoulujen hyödynnettäväksi. Ohjeistusta päivitetään korkeakouluilta saatujen kehitysehdotusten perusteella. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin useampia ratkaisuarkkitehtuurikuvauksia (esim. Ristiinopiskelun kehittäminen, koulutustarjontatiedot, EXAM), joiden avulla voitiin osaltaan arvioida arkkitehtuurin toimivuutta ja kehitystarpeita.
OPI-viitearkkitehtuurin hallintamalli hyväksyttiin KOOTuki-ryhmän kokouksessa lokakuussa 2019 ja muut arkkitehtuurin kokonaisuudet KOOTuen kokouksessa 30.1.2020. Päivitetty arkkitehtuuri hyväksyttiin julkaistavaksi osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisiä arkkitehtuureita korkeakoulujen tietohallinto- ja ict-ohjausryhmän kokouksessa 13.2.2020. Arkkitehtuurityö jatkuu osana Synergiaryhmän toimintaa myös vuonna 2020, jolloin painopisteenä on erityisesti arkkitehtuurin jalkauttaminen ja materiaalien kehittäminen tarvelähtöisesti huomioiden korkeakoulujen kehitystarpeet sekä kansallinen digivisio.
OPI-viitearkkitehtuurin päivitetyt materiaalit kokonaisuudessaan: https://wiki.eduuni.fi/x/MTbTB
Kehittämishankkeissa tehtävän työn seuraaminen
Vuonna 2018 alkanut korkeakoulujen erityisrahoitettujen kehittämishankkeiden etenemisen ja tulosten seuraaminen sekä kehittämistyön kontribuointi jatkui Synergian kokouksissa ja työpajoissa edelleen vuonna 2019. Hankkeiden seurannassa on erityisesti keskitytty sisällöltään tieteenalojen rajat ylittäviin, yhteistä kansallista infrastruktuuria rakentaviin hankkeisiin kuten Ristiinopiskeluhanke, AMK-opiskelijavalintahanke, DigiCampus-hanke ja oppimisanalytiikahankkeet. Tavoitteena on ollut kuulla ja tukea yhteiskäyttöisyyden ratkaisuja kaikissa kehittämishankkeissa.
Saavutettavuus korkeakoulujen palveluissa
Saavutettavuuteen ja 1.4.2019 voimaan tulleen Digipalvelulain vaatiimuksiin liittyvät kysymykset olivat keskeisenä teemana Synergian vuoden 2019 toiminnassa. Huhtikuun työpajassa työpajassa Arcadassa alustajana toimi Kirsi Ylänne Celiasta ja Kuopion työpajassa Hannu Puupponen (JY) OHO-hankkeesta. Lisäksi lokakuun etäkokouksessa kuultiin esitys videotulkkauksen ratkaisuista.
MITKO-työ
Synergiaryhmän keskuudessa perustetussa MITKO-ryhmässä - "Mikä Ihme Tämäkin Koulutus On" - tehtiin 2019 aikana tehnyt selvitys- ja dokumentointityötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjontakokonaisuuden rakenteistamiseksi. Tavoitteena oli edistää opintotietojen tuomista nykyistä kattavammin ja yhdenmukaisemmin korkeakoulujen yhteiseen tietovarantoon VIRTA-opintotietopalveluun ja sen kautta oppijoiden ja muiden toimijoiden käyttöön KOSKI-palvelun kautta.erityisesti ei-tutkintoonjohtavan koulutuksen eri muotojen tunnistaminen.
MITKO-työn tulokset koostuvat eri koulutustyyppejä koskevasta dokumentaatiosta sekä esityksistä yhteisiksi linjauksiksi ja luokituksiksi, joiden pohjalta VIRTA-opintotietopalvelun tietosisältöä voidaan laajentaa. Valmistelutyö jatkuu VIRTA-opintotietopalvelun yhteisrtyöryhmissä vuoden 2020 aikana.
Kansallisten liittymien ja yhteisten palveluiden seuraaminen
Kansallisten tietovarantojen, liittymien ja yhteisten palveluiden (VIRTA, OILI, Arvo, Exam ja erikseen sovitusti OPH:n palvelut) ajankohtaiset kuulumiset ovat olleet vakiokohtana kaikissa etäkokouksissa.
Muut tehtävät ja toimeksiannot
Korkeakoulujen koulutustarjonnan ratkaisuarkkitehtuuri-projektia on työstetty Synergia-ryhmän syyskuun työpajassa, jonka jälkeen projektia varten perustettiin sisältötyöryhmä koulutustarjonnan tietomallin työstämiseksi sekä tekninen työryhmä tiedonsiirtoratkaisujen työstämiseksi. Projektin ajankohtaisia kuulumisia on esitelty Synergian etäkokouksissa ja marraskuun työpajassa. Korkeakoulujen koulutustarjontatiedon ratkaisuarkkitehtuurin tavoitteena on kuvata koulutustarjontatiedon liikkumisen ja näyttämisen yhtenäinen kansallinen arkkitehtuuri. Tavoitetila on, että koulutustarjontatieto luodaan korkeakoulujen sisäisissä prosesseissa ja järjestelmissä kerran, josta se saadaan rajapintojen kautta näkymään erilaisissa järjestelmissä.. Projektin tuotoksina syntyivät korkeakoulujen koulutustarjontatiedon arkkitehtuuri, tietomalli sekä alustavat tiedonsiirtoratkaisut.
Muuta tähän kohtaan?