VIRTA-julkaisutietopalvelun kehittämiseen liittyviä kommentteja ja kysymyksiä voit lisätä tämän sivuston alalaitaan (write a comment...) tai lähettää sähköpostitse: virta-julkaisutietopalvelu@csc.fi
Miten tiedonsiirto tulisi järjestää?
Tiedonsiirto tapahtuu SFTP:llä ja julkisella avaimella. Organisaatiolta tarvitaan tiedonsiirtoa varten IP-osoite, josta tiedostot lähetetään (palomuurin avausta varten julkaisutietojen sftp:lle) ja julkinen ssh-avain autentikointa varten.
Vastaanottava SFTP-palvelin julkaisutiedoille on eri kuin opintotietopalvelussa. Lähettävä SFTP-palvelin ja julkinen avain voivat kuitenkin olla samat kuin opintotietopalvelussa käytössä olevat. Jos julkista avainta ei ole tai se on eri kuin Virta opintotietopalvelussa, voi uuden SSH2-DSA 2048 -avaimen luoda
esim. PuTTYgen ohjelmalla: http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/download.html
Tiedonsiirtoon voi käyttää esim. WinSCP ohjelmaa https://winscp.net/eng/index.php
Milloin ja miten VIRTA-julkaisutietopalveluun voi liittyä mukaan?
Keväällä 2015 VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta toteutetaan piloteiksi ilmoittautuneiden organisaatioiden julkaisutiedonkeruu. Kun OKM:n tiedonkeruu on saatu hoidettua, muutkin organisaatiot voivat liittyä mukaan omien valmiuksiensa mukaan. Jos organisaatiosi haluaa liittyä VIRTA-julkaisutietopalvelun, ota yhteyttä virta-julkaisutietopalvelu@csc.fi. Kaikki organisaatiot liittyvät VIRTA-julkaisutietopalveluun viimeistään maaliskuussa 2017, jolloin toteutetaan vuoden 2016 OKM:n julkaisutiedonkeruu.
Mitä tietoja julkaisuille lisätään tietovarannossa?
Kun organisaatio on siirtänyt julkaisun tiedot VIRTAan, sille generoidaan yksilöivä tunniste.
Ilmoitusvuosi generoidaan sen mukaan, minä vuonna julkaisu on ensimmäisen kerran siirretty tietovarantoon.
Julkaisun tietoihin lisätään myös sen osoite JUULIssa.
Lisäksi julkaisulle tunnistetaan julkaisukanavan JUFO-ID ja JUFO-luokitus. Mikäli julkaisukanavaa ei löydy, tiedot toimitetaan automaattisesti Julkaisufoorumille täydennysarviointia varten. Tuytkimusorganisaation ei tarvitse raportoida JUFO-ID:tä ja tasoluokitusta itse.
Mikäli julkaisu tunnistetaan yhteisjulkaisuksi jonkin toisen organisaation raportoiman julkaisun kanssa, muodostetaan yhteisjulkaisua varten uusi tietue, jolle generoidaan yhteisjulkaisun tunnus ja joka sisältää alkuperäisten julkaisujen tunnisteet. Alkuperäisiä julkaisuja ei muokata.
Mikäli tutkija poimii julkaisun jonkin rahoittajan palvelussa ja kytkee sen tiettyyn hankkeeseen, julkaisun tietoihin lisätään hankenumero ja rahoittajan organisaatiokoodi.
Miten organisaatio saa tiedon toimittamiensa julkaisutietojensa virheistä ja puutteista?
Kunkin latauksen yhteydessä organisaatiolle toimitetaan tiedot latauksesta sekä julkaisuissa esiintyneistä virheistä ja puutteista. Toistaiseksi raportti toimitetaan sähköpostitse, jatkossa Extra-Vipusen kautta.
Missä yhteisjulkaisun tietoja käytetään?
Yhteisjulkaisu näkyy yhtenä julkaisuna JUULIssa (kuten nytkin), ja se korvaa siellä alkuperäiset tietueet. Alkuperäisistä julkaisutietueista poimitaan alkuperäisistä julkaisuista esim. tekijätiedot. Tietoja hyödyntävästä palvelusta riippuu, käyttääkö yhteisjulkaisun vai alkuperäisten tietoja. Jos eri organisaatioiden raportoimien julkaisujen välillä on ristiriitaisia tietoja, ne menevät tiedoksi jokaiseen raportoineeseen organisaatioon.
Kuka voi käyttää CSV-XML-työkalua?
CSV-XML-työkalu on vapaasti ladattavissa täällä ja sitä voi käyttää kuka tahansa. Tavoitteena on, että jatkossa kaikki toisivat julkaisutietonsa suoraan omassa järjestelmässä, mutta työkalua ylläpidetään niin kauan kuin sille on tarvetta.
Miten OKM-tiedonkeruun pakollinen tieto voi olla vapaaehtoinen VIRTA-tiedonsiirrossa?
Kun julkaisuja siirretään jatkossa pitkin vuotta, julkaisun voi siirtää tietovarantoon, vaikka tiettyjä OKM:n tiedonkeruussa pakollisia tietoja puuttuisi (esim. tieteenala). Puutteelliset tiedot näkyvät JUULIssa ja ovat hyödynnettävissä esim. rahoittajan palvelussa. Tietoja voi täydentää milloin tahansa. Siinä vaiheessa, kun maaliskuussa tehdään tiedonkeruupoiminta edellisen vuoden tiedoista, tietovarannosta poimitaan vain julkaisut, jotka täyttävät OKM-kriteerit.
Mikä on julkaisun organisaatiokohtainen ID? Entä jos omassa järjestelmässä ei ole sellaista?
ID on vapaamuotoinen kenttä ja se voi olla käytännössä mitä tahansa, esimerkiksi juokseva numero tai urn-osoite. Tärkeää kuitenkin on, että jokaisella yhdestä organisaatiosta raportoitavalla julkaisulla on eri ID. Sen avulla julkaisuja voi tarvittaessa korjata jälkeenpäin. Tunnus voi myös olla sellaisessa muodossa, että sen avulla julkaisuvuosi on jäljitettävissä, mikä saattaa helpottaa tietojen käsittelyä tutkimusorganisaation päässä, esim. 20150001, 20150002, 20150003 jne.
Miten julkaisuille liitetään hankenumero?
Hankenumerot voidaan kuitenkin palauttaa julkaisuille suoraan rahoittajan palvelusta. Kun tutkija poimii julkaisut rahoittajan palveluun VIRTA-julkaisutietopalvelusta, palautuu hankenumero VIRTAan. Tietojen siirtoa pilotoidaan Suomen Akatemian kevään 2016 tutkijatohtoreiden hankeraportoinnissa. Korkeakoulut jne. voivat halutessaan lukea VIRRAsta omien julkaisujensa hankenumeroita.
Julkaisuille on teknisesti mahdollista raportoida hankenumeroita suoraan korkeakouluista ja muista organisaatioista, mutta yhteyshenkilökokousten perusteella organisaatioiden on ainakin toistaiseksi vaikea tuottaa näitä tietoja.