3.1. Henkilöstötiedonkeruu
Sivun status
Kehitteillä
3.1. Henkilöstötiedonkeruu
Tiedonkeruulomake AMK1, henkilöstötiedonkeruu:
Tiedot kerätään palvelussuhdejaksoittain vuositasolla. Jokaisesta palvelussuhdejaksosta tulee oma rivi tiedonkeruuseen, mikäli jokin tiedonkeruun ulottuvuus muuttuu. Käytännössä palvelussuhdejakso tarkoittaa useimmissa tapauksissa yhden vuoden palvelussuhdejaksoa, eli henkilölle tulee tiedonkeruuseen yksi rivi. Ammattikorkeakoulun päätettäväksi jää merkitäänkö tiedonkeruuseen jokainen palvelusuhdejakso erikseen vaikka tiedonkeruun ulottuvuuksissa ei tapahtuisi muutoksia.
Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosien kautta (esim. 0,5 htv tieteenala x ja 0,5 htv tieteenala y).
Henkilöpohjainen tiedonkeruu koskee ammattikorkeakouluissa ainoastaan päätoimista henkilöstöä. Sivutoimisen henkilökunnan tiedot kerätään kohdassa 3.6
Henkilöstön perustiedot (kohdat 3.1.1.1.–3.1.1.14.) ovat yleisiä tietoja, jotka todennäköisesti löytyvät ammattikorkeakoulujen henkilöstötietojärjestelmistä. Mikäli jonkin palvelussuhdejakson osalta jokin em. tiedoista ei ole saatavilla, jätetään ko. kohta tyhjäksi. Poikkeuksena ovat henkilötunnus (3.1.1.1.), toimipaikkatieto (kohta 3.1.1.4.) ja sukupuoli (AMK 3.1. Henkilostotiedonkeruu) jotka täytyy merkitä jokaisen palvelussuhdejakson osalta. Mikäli puutteet lähtöjärjestelmissä ovat suuria, pyydetään ammattikorkeakoulua ottamaan yhteyttä opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Vain tiettyä henkilöstöryhmää koskevat kohdat jätetään muilta kuin ao. henkilöstöryhmiltä tyhjiksi.
3.1.1. Kerättävät tiedot
Tiedonkeruu koskee korkeakouluun tilastovuonna palvelussuhteessa olleita työntekijöitä (henkilöitä) ja heihin liittyviä palvelujaksoja.
3.1.1.1. Henkilötunnus
Kuvaus
Henkilön suomalainen henkilötunnus tai ulkomaiselle henkilölle annettu väliaikainen henkilötunnus (väliaikaisen henkilötunnuksen kahdeksas merkki, eli loppuosan ensimmäinen merkki on 9, esim. 010170-9XXX). Syntymävuoden (3.1.1.10) on vastattava henkilötunnuksen vuosiosaa.
Tiedon muoto
Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä 25.2.2010/128, esim. 121280-781F.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100128
3.1.1.2. Henkilönumero
Kuvaus
Henkilön korkeakoulukohtainen muuttumaton henkilönumero.
Tiedon muoto
Korkeakoulun oman koodiston mukainen arvo.
3.1.1.3. Ammattikorkeakoulu
Kuvaus
-
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen oppilaitosluokituksen mukainen 5-numeroinen arvo, esim. 02469 (Karelia-ammattikorkeakoulu). Huom! Tieto hyväksytään myös numeromuodossa tallennettuna, eli ilman etunollaa (esimerkki näin ollen muodossa 2469). Koodisto on luvussa 4.1.
3.1.1.4. Toimipaikka
Kuvaus
Toimipisteen toimipaikan numeerinen tunnus, sama joka esiintyy toimipistetiedonkeruussa kohdassa 3.4. Toimipaikan sekä ammattikorkeakoulun tunnukset muodostavat yhdessä avaimen, jota kautta saadaan tieto tiettyyn toimipaikkaan kohdistuvista henkilötyövuosista. Samaa tunnusta tulee käyttää myös toimipistetiedonkeruussa, kohdassa 3.4.1.6.
Tiedon muoto
Korkeakoulun itse toimittaman toimipaikkaluettelon mukainen enintään 5-numeroinen koodi.
3.1.1.5. Nimike
Kuvaus
Henkilön työnimike kuten se on henkilöstöjärjestelmässä. Mikäli tieto syötetään käsin, riittää tieto henkilön pääasiallisesta nimikkeestä, ts. koko henkilön työnkuvaa ei tarvitse kirjata nimikkeiden yhdistelmällä (esim. tietohallintojohtaja-koulutusohjelmapäällikkö-tutkija – tietohallintojohtaja riittää em. tapauksessa)
Tiedon muoto
Vapaamuotoinen teksti.
3.1.1.6. Merkittävimmän tutkinnon taso
Kuvaus
Henkilön suorittaman merkittävimmän tutkinnon tutkintotaso seuraavan Tilastokeskuksen tutkintotasojaottelun mukaisesti: yleissivistävä koulutus, alempi perusaste, ylempi perusaste, keskiaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutusaste. (Tilastokeskuksen 6-numeroisen tutkintokoodin ensimmäinen numero.)
Tutkintotason esimerkkejä http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/001-2012/koko_luokitus.html
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen koulutusluokituksen 2012 mukaisen 6-numeroisen tunnuksen ensimmäisen numeron muodostaman koodiston mukainen arvo.
Koodi Selite
0 Yleissivistävä koulutus
1 Alempi perusaste
2 Ylempi perusaste
3 Keskiaste
5 Alin korkea-aste
6 Alempi korkeakouluaste
7 Ylempi korkeakouluaste
8 Tutkijakoulutusaste
3.1.1.7. Henkilön suorittama merkittävin tutkinto
Kuvaus
Merkittävin henkilön suorittama tutkinto. Merkittävin tutkinto on yleensä se tutkinto, jonka koulutusaste on korkein. Tilastokeskuksen koulutuskoodisto.
Mikäli henkilö on suorittanut tutkinnon ulkomailla, jätetään tuo tutkintokoodi-kohta tyhjäksi tai vaihtoehtoisesti hänelle voidaan halutessa etsiä Tilastokeskuksen tutkintokoodistosta vastaava koodi, esim. 613999 Muu tai tuntematon opettajankoulutus, alempi korkeakouluaste.
Kohdan 3.1.1.6 ja 3.1.1.7 tulee olla linjassa keskenään: jos merkittävimmän tutkinnon taso on 7, tulee tutkintokoodinkin olla 7-alkava.
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen koulutusluokituksen 2012 mukainen 6-numeroinen arvo, esim. 712104.
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/001-2012/koko_luokitus.html
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/versio.html
3.1.1.8. Tutkinnon suoritusmaa
Kuvaus
Merkittävimmän suoritetun tutkinnon suoritusmaa, Tilastokeskuksen maakoodisto, 3-numeroinen tunnus (ISO 3166-standardi).
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen valtiot ja maat 2012 -luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim. 246 (Suomi).
https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/001-2012/index.html
3.1.1.9. Sukupuoli
Kuvaus
Henkilön sukupuoli. 1 = mies, 2 = nainen.
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen sukupuoliluokituksen mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1 (Miehet).
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/sukupuoli/001-1970/index.html
3.1.1.10. Syntymävuosi
Kuvaus
Henkilön syntymävuosi. Syntymävuoden on vastattava henkilötunnuksen (3.1.1.1) vuosiosaa.
Tiedon muoto
4-numeroinen vuoden esitysmuoto. Esim. 1976.
3.1.1.11. Kansalaisuus
Kuvaus
Henkilön kansalaisuus tilastovuoden lopussa, Tilastokeskuksen maakoodisto. Jos henkilöllä on kaksoiskansalaisuus (esim. Suomi-Espanja), niin henkilölle merkitään Suomen kansalaisuus.
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen valtiot ja maat 2012 -luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim. 246 (Suomi).
https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/001-2012/index.html
3.1.1.12. Äidinkieli
Kuvaus
Henkilön äidinkieli, Tilastokeskuksen kielikoodisto.
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen Kieli 2003 -luokituksen mukainen 2-nmerkkinen arvo, esim. fi (suomi).
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kieli/001-2003/index.html
3.1.1.13. Nimitystapa (työsuhteen vakituisuus / määräaikaisuus)
Kuvaus
Henkilön nimitystapa, 1 = toistaiseksi 2 = määräaikaisesti.
Tiedon muoto
Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo.
Koodi Selite
1 Toistaiseksi voimassaoleva työsuhde
2 Määräaikaisesti voimassaoleva työsuhde
3.1.1.14. Pääasiallinen koulutusala 2002
Kuvaus
Opetushallinnon 2002 luokitus koulutusaloista.
Koulutusalat merkitään kohdan AMK 3.1. Henkilostotiedonkeruu tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti:
1. Opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään koulutusala, erittelemätön koulutusala ei ole vaihtoehto.
2. TKI-toiminnan henkilökunnalle merkitään koulutusala, johon työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli TKI-toiminnan henkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala.
3. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön koulutusala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa AMK 3.1. Henkilostotiedonkeruu määritetty opetuksen- ja tutkimuksen tukihenkilöstö (ryhmät 5 ja 6), joille merkitään koulutusala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään koulutusalaan, merkitään heille erittelemätön koulutusala.
Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosien kautta (esim. 0,5 htv koulutusala x ja 0,5 htv koulutusala y).
Koulutusalakoodisto sijaitsee luvussa 4.2.
Tiedon muoto
Opetushallinnon koulutusluokituksen 2002 mukainen 1-numeroinen koulutusalakoodi, esim. 2 (Kulttuuriala) lisättynä erittelemätön koulutusalakoodilla (N).
3.1.1.15. Pääasiallinen tieteenala 2010
Kuvaus
Tieteenalat merkitään kohdan AMK 3.1. Henkilostotiedonkeruu tehtäväjaottelun mukaisille ryhmille seuraavasti:
1. Opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Ei välttämättä sama kuin henkilön tutkintotieto. Kaikille opetushenkilökuntaan kuuluville merkitään tieteenala, erittelemätön tieteenala ei ole vaihtoehto.
2. TKI-toiminnan henkilökunnalle merkitään tieteenala, johon työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli TKI-toiminnan henkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään tieteenalaan, merkitään heille erittelemätön tieteenala.
3. Muuhun henkilökuntaan kuuluville merkitään erittelemätön tieteenala. Ainoan poikkeuksen muodostaa kohdassa AMK 3.1. Henkilostotiedonkeruu määritetty opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö (ryhmät 5 tai 6), joille merkitään tieteenala johon henkilön työ pääasiallisesti liittyy. Mikäli opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön kuuluvan työ ei liity selkeästi mihinkään tieteenalaan, merkitään heille erittelemätön tieteenala.
Henkilön palvelussuhde voidaan jakaa enintään kolmeen osaan koulutusalan ja/tai tieteenalan suhteen mikäli henkilön tehtävät liittyvät useammalle koulutusalalle ja/tai tieteenalalle. Tällöin henkilöltä merkitään useampi rivi ja työajan jakautuminen koulutusaloille merkitään henkilötyövuosien kautta (esim. 0,5 htv tieteenala x ja 0,5 htv tieteenala y).
Tieteenalakoodisto on luvussa 4.3.
Tiedon muoto
Tilastokeskuksen tieteenala 2010 -luokituksen mukainen 3- tai 4 -numeroinen arvo, esim. 212 (Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka) lisättynä erittelemätön tieteenalakoodilla (NNN).
3.1.1.16. Tehtävänjaottelu
Kuvaus
Henkilön tehtävien mukainen tehtäväjaottelu. 1. opetushenkilökunta, 2. TKI-toiminnan henkilökunta, 3. Muu henkilökunta. Pääryhmien tarkempi alajaottelu seuraa jäljessä, kohdissa 3.1.1.17.- 18.
Tiedon muoto
Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo.
Koodi Selite
1 Opetushenkilökunta
2 TKI-toiminnan henkilökunta
3 Muu henkilökunta
Kuvassa jaottelu henkilöstöryhmiin. Alatasot summautuvat ylätasolle: 2. TKI-henkilökunta ei saa alaryhmiä
3.1.1.17. Opetushenkilökunta
Kuvaus
Kerätään vain kohdan 3.1.1.16 mukaiselta opetushenkilökunnalta. 1. Yliopettaja 2. Lehtori 3. Päätoiminen tuntiopettaja. Tieto sivutoimisista opettajista kerätään kohdassa 3.6.
Tiedon muoto
Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 2.
Koodi Selite
1 Yliopettaja
2 Lehtori
3 Päätoiminen tuntiopettaja
3.1.1.18. Muun henkilökunnan henkilöstöryhmä
Kuvaus
Kerätään vain kohdan 3.1.1.16. mukaiselta muulta henkilökunnalta:
1. Atk- henkilöstö (tietohallinto- ja tietotekniikkahenkilöstö)
2. Kirjastohenkilöstö
3. Huoltohenkilöstö
4. Hallintohenkilöstö (henkilöstöhallinto, opetuksen hallinto, taloushallinto, yleishallinto)
5. Opetuksen tukihenkilöstö
6. Tki-toiminnan tukihenkilöstö
7. Muu (edellisiin kategorioihin sopimaton)
Tiedon muoto
Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 3.
Koodi Selite
1 Atk-henkilöstö
2 Kirjastohenkilöstö
3 Huoltohenkilöstö
4 Hallintohenkilöstö
5 Opetuksen tukihenkilöstö
6 Tki-toiminnan tukihenkilöstö
7 Muu
3.1.1.19. Työajan käyttötiedot
Kuvaus
Merkitään henkilön työajan käyttötiedot alla olevien kategorioiden mukaisesti. Tiedot merkitään henkilötyövuosina, ts. kategorioiden summa on sama kuin kohdan AMK 3.1. Henkilostotiedonkeruu henkilötyövuoden määrä. Tiedot tulee merkitä numeroarvoina, eli tyhjä kenttä ei ole mahdollinen vaan tyhjän kentän tilalta pitää merkitä 0.
1. Opetus
2. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
3. Muu
Esimerkkejä työajan käyttötiedon jakamisesta:
Opetus: opetuksen valmistelu, kontaktiopetus, kirjalliset ja suulliset kuulustelut, koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämistyö
Tki-integroitu opetus jaetaan työajan käyttötiedoissa tasan opetuksen ja tki-toiminnan välille. Jos henkilön työajankäytöstä 0,4 on tki-integroitua opetusta, jakautuu se opetukseen: 0,2 ja tki-toimintaan 0,2.
Esimerkki:
Jos opettaja toteuttaa 5 op laajuisen opintojakson, joka koostuu kontaktiopetuksesta (2 op) ja projektityöstä (3 op) ja opiskelijoita opintojaksolla on 20.
Neljän opiskelijan projektityöt voidaan luokitella TKI-toiminnaksi. Jos opettajan kokonaistyöpanos opintojakson (5 op) toteuttamiseksi on x, niin mikä osuus siitä voidaan osittaa integroiduksi TKI-toiminaksi?
V: V0,5 *x eli puolet koko opintojaksoon käytetystä panostuksesta
TKI-toiminta: sisäinen tai ulkopuolisella rahoituksella tapahtuvat tki-työ, tutkimusprojektien hallinnointi, taiteellinen työ, osallistuminen tieteellisiin kokouksiin, muu itsensä kouluttaminen (tutkintoon johtava/muu), TKI-sidosryhmäyhteistyö
Seuraavat asiat eivät ole TKI- toimintaa: yksikön hallinnon ja organisaation kehittäminen, koulutus (=oppilasryhmien kouluttaminen), tieteellisen informaation etsintä, välittäminen ja saaminen, rutiininomainen testaus- ja laaduntarkkailutoiminta
Muu: Edellisiin kategorioihin kuulumaton työ, mm. hallinto, osallistuminen sisäiseen toiminnan kehittämiseen, koulutusohjelman viestintä- ja markkinointitehtävät sekä osallistuminen opiskelijavalintaan.
Tiedon muoto
Tieto jaetaan kolmeen eri kenttään "Työajan käyttötiedot, opetus", "Työajan käyttötiedot, TKI-toiminta" ja "Työajan käyttötiedot, muu". Kussakin kentässä on seuraava tiedon muoto:
Neljän desimaalin tarkkuudella ilmaistu luku väliltä 0–1. Jokaiseen kolmeen kohtaan tulee merkitä numeroarvo, tyhjä kenttä ei ole mahdollinen.
3.1.1.20. Kelpoisuustieto
Kuvaus
Ammattikorkeakoulun päätoimisten opettajien kelpoisuustieto. Kelpoisuustieto kirjataan ainoastaan henkilöstöryhmältä AMK 3.1. Henkilostotiedonkeruu (päätoiminen opetushenkilökunta). Kelpoisuudessa voi olla seuraavanlaisia puutteita:
1. Tutkinto
Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.
2. Työkokemus
Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
3. Opettajankoulutus
35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot (1.1.1999 lukien ei enää kelpoisuusvaatimus).
Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot eivät ole viranhakukelpoisuusehto, mutta ne ovat ehtona viran hoitamiselle. Pedagoginen pätevyys on suoritettava kolmen vuoden kuluessa viran vastaanottamisesta.
Poikkeuksia hyväksyttäviin kelpoisuusehtoihin:
Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan edellä tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.
Ammattikorkeakoulun perustana olevan ammatillisen oppilaitoksen sellainen opettajan viran tai toimen haltija, joka täyttää tämän ammatillisen oppilaitoksen viralle tai toimelle säädetyt kelpoisuusvaatimukset, mutta joka ei täytä ammattikorkeakoulun opettajia koskevia kelpoisuusvaatimuksia, voidaan nimittää ammattikorkeakoulun opettajan virkaan tai toimeen viiden vuoden määräajaksi virkaa tai tointa ensi kertaa täytettäessä sitä haettavaksi julistamatta.
Tiedon muoto
Tieto jaetaan kolmeen eri kenttään "Kelpoisuus, tutkinto", "Kelpoisuus, työkokemus" ja "Kelpoisuus, opettajankoulutus". Kussakin kentässä on seuraava tiedon muoto:
Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo.
Koodi Selite
1 Kelpoisuus on
2 Kelpoisuus puuttuu
3.1.1.21. Henkilötyövuosi
Kuvaus
Henkilötyövuosikertoimen laskennassa sovelletaan Valtiokonttorin laskentatapa. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Henkilötyövuosilla tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkallinen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta.
Kokoaikainen työsuhde = 1 htv, henkilön todellinen työtuntimäärä ei vaikuta kaavaan
Tarkempi ohje henkilötyövuosien laskennasta löytyy luvusta 4.4.
Huom! Summa on sama kuin kohdan AMK 3.1. Henkilostotiedonkeruu (työajan käyttötiedot) kategorioiden summa. Lisäksi htv-summan pitää vastata toimipistetiedonkeruun htv-summaa.
Tiedon muoto
Neljän desimaalin tarkkuudella ilmaistu luku väliltä 0–1.