TAUSTAMATERIAALI: OHJELMA: Sonja Sipponen ja fasilitaattorit Kuinka tärkeänä pidät DAHA-tavoitteita? Tavoitetilassa: Tarkastellaan tavoitteita ryhmissä seuraavista näkökulmista: KUTSU: Tervetuloa yhteiseen työpajaan pohtimaan miltä tutkimus näyttää vuonna 2030! Tutkimuksen datan hallinnan tulevaisuutta muotoilee DAHA-viitearkkitehtuurihanke, jonka tavoitteena on parantaa tutkitun tiedon saamista tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja yhteiskunnan käyttöön. Tavoitteena on tutkimuksen digitaalisen transformaation tukeminen. Hanke edistää palvelujen kehitystä ja laatua sekä ehdottaa linjauksia ja toimenpiteitä, jotka parantavat yhteentoimivuutta. Tule mukaan keskustelemaan millaiseen suuntaan tutkimus tulee kehittymään tulevina vuosina, millaisia haasteita ja toisaalta mahdollisuuksia uudet suunnat tuovat tutkimuksen datan hallintaan, miten viitearkkitehtuuri voisi tukea työtä tutkimusorganisaatioissa ja mitä viitearkkitehtuurin tulisi kuvata. Työpajatyöskentelyyn johdatellaan lyhyellä alustuksella aiheeseen. Tutustu ennen työpajaa luonnokseen tutkimuksen datan hallinnan tavoitetilasta vuonna 2030: DAHA 2030 tavoitetila ja hankkeessa tuotettuun kuvaukseen tutkimuksen datan hallinnan nykytilasta, joka kuvaa keskeisiä ratkaistavia ongelmia tällä hetkellä: Nykytilan analyysi Osallistujilta ei vaadita ennakko-osaamista arkkitehtuureista, vaan tavoitteena on keskustelun kautta pureutua tutkimuksen datan hallinnan tulevaisuuteen ja sen tukeen tutkimusorganisaatioissa! Asiaa tarkastellaan tässä työpajassa erityisesti tietohallintojohdon näkökulmasta. Työpaja järjestetään Zoomissa: https://cscfi.zoom.us/j/66073784177?pwd=U3BQQmZTODY2M2RQNDd2bmVkNjRuZz09 Alustava ohjelma Alustus: Mikä DAHA? - 15 min Työskentelyosuus pienryhmissä - 60 min Minkälainen viitearkkitehtuuri tukisi työtä korkeakouluissa? Mikä tulisi olla arkkitehtuurin tavoite ja rajaus? Päätös - 15 minTervetuloa
Työpajaosuus
1. Työpajan eteneminen
2. Tavoitetilan validointi
3. Mitä tarvitaan että tavoitetila toteutuu?
Loppukeskustelu
RYHMÄTYÖ
Ryhmä 1 Tutkijakeskeisyys
TAVOITE | A) Millainen kitka vaikuttaa siihen, että emme pääse nykytilasta tavoitetilaan? | B) Mitä tarvitaan että tavoitteet toteutuvat? | |
|---|---|---|---|
| 1 | Tutkija keskiöön Palvelut vastaavat tutkijoiden erilaisiin tarpeisiin ja tutkija pystyy keskittymään tutkimuksen kannalta olennaisiin tehtäviin. Palvelut tukevat tutkijaa etenemään sujuvasti tutkimusprosessissa. Palvelut varmistavat, että tutkimuksen kannalta paras vaihtoehto on tutkijalle kitkaton tapa edetä. Tutkijoiden datanhallinnan osaaminen on erinomaisella tasolla, ja osaamisen kehittymistä tuetaan eri tavoin (yleiset koulutukset, alakohtaiset koulutukset, oman alan opintoihin integroidut koulutukset). | Palvelut eivät ole käyttökelpoisia tai helposti käytettäviä tutkijoiden ja TKI asiantuntijoiden näkökulmasta. Sensitiivisen datan palveluita ei olla pystytty ottamaan käyttöön; ei ole olleet laajalle joukolle käytettäviä. Kaikki hallinto koetaan ylimääräisenä ja hankalana. Tutkimusrahoituksen saaminen edellyttää osaamista. Tutkijat haluavat valmiita ratkaisuja. Tutkija vs TKI toimija, onko sama toimija?
Käsitteistö (datanhallinnan) ei jaettu – haastavaa palveluille Sensitiivisen datan tunnistaminen ja datan luokittelu Palveluiden tekeminen tietohallinnon näkökulmasta. Asiakasymmärryksen kerääminen ei kattavaa. CSC näkökulma palvelutuotannossa ei riitä, tarvitaan osallistavaa palvelutuotantoa, joka hyödyntää korkeakoulujen asiantuntijoita vastaten palvelun tarpeeseen. Korkeakouluilla ei ole intressiä tehdä palvelua, joka on saatavilla CSC:ltä. AMK:n perustehtävän huomioiminen DAHA-viitearkkitehtuurissa ja palveluiden kehityksessä nykyistä paremmin (vrt. perustutkimus). TKI-toiminta on erilaista kuin tukimus. TKI-toiminta tärkeää lähes kaikessa Korkeakouluissa ei arkkitehtuuriresurssia! Esim. DAHAn toteuttaminen jää puutteelliseksi, jos ei arkkitehtehtejä. Arkkitehtuuritoiminta ei osana | Tärkeä kokonaisuus. Kaikki palvelut pitäisi olla tutkijan kannalta helppokäyttöisiä. Organisaation voitava käyttää palveluita laajasti. Esim. sensitiivisen datanpalvelut, helppokäyttöisyys. TKI-toiminnan kasvattaminen AMKien perustoimintana strateginen tavoite. Datanhallinta perusosaaminen oltava erinomaisessa kunnossa. Meritoituminen. Esimerkkinä samat kirjastojärjestelmät käyttöön. Helppokäyttöisyys - jos korkeakouluilla on sama järjestelmä, koetaan helpommaksi kuin jos korkeakouluilla on eri järjestelmät. Tietosuoja ja tietoturvan korostaminen nostaa tarpeen huomioimisen tietohallinnolle ja palveluntuottajille. Tarvitaan tiekartta palveluiden kehittymiselle Palveluiden kehittäminen arkkitehtuurilähtöisesti ja palvellen tutkija/TKI näkökulmaa ja tarvetta. Korkeakoulujen osallistaminen palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Keskitetysti tehdyt palvelut tehokkaita, paikallista osaamista ja ohjausta valtionhallinnon suunnalta tarvitaan. Palvelumuotoilua tulisi hyödyntää. CSC:n tulisi pystyä vastaamaan asiakkaiden erityistarpeisiin kannustaen ideointiin, esimerkiksi yhteisen arkkitehtuurin mukaiset ratkaisut. TKI-toiminnassa tarvitaan yhteistä konseptointityötä esim. sensitiivisen datan jakamisen palveluita Miten julkisesti rahoitetun palvelukonseptin tehostaminen ratkaistaan, jotta organisaatiot eivät joudu tekemään päällekkäistä kehittämistä erikseen Arkkitehtuuriresurssin / -toiminnan tukea ja ohjausta kaikille korkeakouluille huomioiden myös pienet korkeakoulut Arkkitehtuuritoiminta tulee viedä TKI ytimeen paikalliselta tasolta AAPA:n tasolle. Yhteinen käsittely haasteista tärkeätä, esim aiemmin tietohallinnon iCT johtajien ryhmä. TKI-toimintaan tulisi panostaa. |
| 2 | Tutkijan OmaData Aineistot ja aineistonhallinnan edistäminen huomioidaan tutkijan ja tutkimuksen arvioinnissa. Tutkija pystyy hallitsemaan omia tietojaan, aineistojaan ja tutkimusprosessiaan itse ja siirtymään käyttäjänä vaivattomasti palvelusta toiseen. Tutkijan OmaDatan hallintaan on palveluita. Palvelut mahdollistavat tietojen liikkumisen järjestelmästä toiseen.
| Haaste: mitä on OmaData? Sisältääkö myös aineistot/datan? Aineistojen käytön luvittaminen voi olla epäselvää. Kuka omistaa viimekädessä, IPR & immateriaalioikeudet (tosin määritetty AVOTT arkkitehtuurissa) Toisiolain kattavuus esim kattaako koulutusdataa. | IPR-oikeudet ovat selkeät ja palvelut ohjaavat Aineistonhallintasuunnitelmat DMP:t toiminalliseksi, tunnistaen datatyypit (esim sensitiivisen datan) myös matalalla tasolla ja kattaen korkeakoulujen TKI toiminnan. |
| 3 | Yhteistyö Tutkija voi tehdä yhteistyötä eri sektoreiden ja maantieteellisten rajojen yli vaivatta ja turvallisesti. Tutkija voi osallistua aktiivisesti kaupallisten toimijoiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Tutkija pystyy jakamaan ja julkaisemaan eri tyyppisiä tutkimustuotoksia ja -menetelmiä vaivattomasti. | Tutkija vs TKI toimija, onko sama toimija?
Tutkimus- ja TKI-toiminta, profiilit:
| TKI-toimijoille on datanhallinnan koulutus (vrt. tutkijakoulutus) |
Ryhmä 2 Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin pakollista
TAVOITE | A) Millainen kitka vaikuttaa siihen, että emme pääse nykytilasta tavoitetilaan? | B) Mitä tarvitaan että tavoitteet toteutuvat? | |
|---|---|---|---|
| 4 | Kattava datanhallinnan infrastruktuuri Tutkimusdatanhallinnan infrastruktuuri on yhtenäinen ja kattava. Yhteentoimivuus toteutuu palveluiden kaikilla tasoilla (hallinnollinen, semanttinen ja tekninen). Palveluissa huomioidaan uudet ammatilliset roolit (datasteward). Kansainväliset ja kansalliset palvelut integroituvat korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien omiin prosesseihin. Erilaisille datoille (isot datamassat, sensitiivinen data) ja datanhallinnan vaiheille (aktiivinen data, keskipitkä säilytys, pitkäaikastallennus) on palvelut. Datan arvon määrittäminen ja valikoiminen tallennukseen ja säilytykseen ohjaa osaltaan palveluiden kehitystä. |
|
|
| 5 | Sisäänrakennettu FAIR Tutkimuksen datanhallinnan palvelut toteuttavat aktiivisesti FAIR-periaatteita ja tukevat vastuullisen tutkimuksen tekemistä. Palvelut tukevat elinkaareen suunnittelua ja hallintaa alusta loppuun. Palvelut varmistavat yhteentoimivan metatiedon karttumisen. Pysyviä tunnisteita hyödynnetään. Lähtödataa ei tarvitse luoda uudestaan.
|
|
|
| 6 | Tietoturva ja tietosuoja Tarvittaviin suojaustoimiin on saatavilla palveluita. Oikeuksien, vastuiden ja pääsyjen hallinta on helppoa ja selkeää. Tietoturva, tietosuoja ja riskienhallinta ovat sisäänrakennettuina palveluihin. |
|
|
Ryhmä 3 Vastuullista ja vaikuttavaa
TAVOITE | A) Millainen kitka vaikuttaa siihen, että emme pääse nykytilasta tavoitetilaan? | B) Mitä tarvitaan että tavoitteet toteutuvat? | |
|---|---|---|---|
| 7 | Ohjaus Tutkimusorganisaatiot ovat sitoutuneet yhteiseen datanhallinnan tavoitetilaan sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden seurantaan. Ydinpalveluita ohjataan tavoitetilan mukaisesti. Palveluiden rahoituspohja on vakaa. Palveluiden tuotanto ja kehitys on hallittua, tehokasta ja kestävää. Resurssien jakaminen tapahtuu läpinäkyvällä ja reilulla tavalla ja resurssien käytön mittarointi on toimivaa ja avointa. |
|
|
| 8 | Sääntely Tutkimusdatanhallinnan sääntely on yhdenmukaista ja selkeää. Säädöspohja vahvistaa tutkimusdatan uudelleenkäyttöä ja saavutettavuutta. Sääntely tukee dataintensiivistä tutkimusta ja datan arvonluomista. Omistajuuksiin ja oikeuksiin liittyvät sopimukset ovat erinomaisessa hallinnassa sekä sisäänrakennettuina palveluihin. |
|
|
| 9 | Tekoäly Teköäly tuottaa uusia kyvykkyyksiä ja tukee tutkimusta sekä tutkimusdatan hallintaa. Tekoälyä käytetään tutkimuksessa vastuullisesti ja eettisesti. Tekoälyä hyödynnetään avoimen tiedon jakamiseen, ennakoivaan yhteistyöhön ja raportointityön automatisointiin. |
|
|
| 10 | Eettisyys Tutkimuksen datanhallinnan elinkaaren eri vaiheet toteutetaan eettisesti. Palvelut tukevat vastuullista tieteen tekemistä. |
|
|