You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 10 Next »

Yhteistyöryhmä keskustelee kokouksissaan tiedonkeruun määritysten tulkinnasta. Alle on koottu kokouksissa tehdyt linjaukset ja kysymykset ministeriölle ja mahdolliset ministeriön vastaukset.

Huom! Kyse on yhteistyöryhmän linjauksista, joille pyydetään ministeriön vahvistus. Kunkin kohdan alle merkitään mikäli ministeriö on linjauksen vahvistanut.

Punaisella on merkitty kohdat, joihin ministeriön kantaa odotetaan.
Sinisellä merkityt kohdat ovat vielä luonnoksia, jotka ryhmä vielä erikseen hyväksyy.

Avoin saatavuus

  1. Maksumuurilehdet (esim. HS, jossa voi muutaman artikkelin lukea veloituksetta) 
    Yhteistyöryhmän linjaus: Maksumuurilehdet eivät ole open access -julkaisukanavia (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  2. Väitöskirjojen avoin saatavuus
    Yhteistyöryhmän linjaus: Vaikka vain artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa olisi avoimesti saatavilla, katsotaan väitöskirjan olevan avoimesti saatavilla. (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  3. Julkaisusarjan historian vaikutus avoimeen saatavuuteen
    Yhteistyöryhmän linjaus: Jos julkaisusarja on (tämän hetken tiedon mukaan) tästä eteenpäin avoimesti saatavilla, katsotaan sarjassa julkaistavat julkaisut avoimessa sarjassa julkaistuiksi. Julkaisusarjan historian avoimuus ei vaikuta. (kokous 28.4.2016)
    Huom! Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on Open access -julkaisukanavassa ilmestyneestä julkaisusta, jos "julkaisukanavan kaikki julkaisut avoimesti saatavilla".
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
     
  4. Yksittäinen artikkeli on avoimesti saatavilla, koko kirja ei
    Yhteistyöryhmän linjaus: Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on hybridijulkaisukanavassa ilmestyneestä avoimesta julkaisusta. (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  5. Lehdet, jotka ilmestyvät sekä painettuna että verkossa ja verkkoversio on avoimesti saatavilla
    Yhteistyöryhmän linjaus:  Jos painetut ja verkkoversion sisältö on täsmälleen sama ja verkkoversio on avoimesti saatavilla, on lehti avoimesti saatavilla, vaikka lehti raportoitaisiin painetun ISSN-numerolla. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  6. Avoimesti verkossa ilmestynyt raportti, esim. http://vnk.fi/documents/10616/2009122/4_Julma.pdf/d72804ca-65ef-42f6-a53f-635b01ede1ff?version=1.0
    Yhteistyöryhmän linjaus: Muilla kuin tutkijan omilla verkkosivuilla sijaitsevat raportit katsotaan avoimesti saatavilla oleviksi. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

Yrityksen määritelmä (yhteisjulkaisu yrityksen kanssa)

  1. Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä, entäs erilaiset instituutit? Ovatko osakeyhtiömuotoiset AMK:t yrityksiä?
    Yhteistyöryhmän linjaus: Ministeriöltä pyydetään tarkempaa linjausta esimerkkien kera. (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: 31.5.2016 Jukka Haapamäki luvannut selvittää yrityksen määritelmää ja palata asiaan. Lähtökohtana yhteisjulkaisu yrityksen kanssa -kohdassa on saada kiinni yhteistyöstä muiden kuin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten (ml. VTT) kanssa. Erilaiset yksityiset tutkimusinstituutit jäävät tässä tarkastelussa hiukan väliin. Yhteisjulkaisuja yritysten kanssa käytetään myös joissakin kv-rankingeissä. OKM:n tiedonkeruun ko. kohta pitäisi saada niiden kanssa samankaltaiseksi.

Väitöskirjat

  1. Väitöskirja omakustanteena
    Tiedonkeruun käsikirja sanoo, että luokkaan G4 kirjataan "Yliopiston sarjoissa ja yliopiston laitossarjoissa julkaistut monografiaväitöskirjat, kustannetut monografiaväitöskirjat tai omakustanteena julkaistut monografiaväitöskirjat."

    Yhteistyöryhmän linjaus: Väitöskirja kuuluu aina luokkaan G vaikka sillä olisi ulkopuolinen kustantaja. Jos esim. kaupallinen kustantaja julkaisee väitöskirja uudestaan, tulee väitöskirjan olla uudelleen muotoiltu eli eri julkaisu, jotta sen voi raportoida luokassa C1. Väitöskirjat raportoidaan aina vaikka niillä ei olisi ulkopuolista kustantajaa. (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

Otetaanko mukaan

  1. Artikkeli on julkaistu konferenssijulkaisussa ja raportoitu ministeriöön. Myöhemmin artikkeli julkaistaan korkeamman jufo-tason lehdessä. Saako lehtiartikkelin raportoida?
    Yhteistyöryhmän linjaus: Mikäli julkaisussa mainitaan, että kyse on uudelleen julkaisusta (esim. "published originally"), niin julkaisua ei saa raportoida. Mikäli mainintaa ei ole, saa julkaisun raportoida. (kokous 28.4.2016)
    Perustelut: On mahdotonta tarkistaa onko sisältöä muutettu. Mikäli toinen julkaisukanava on vertaisarvioitu, on erittäin todennäköistä, että artikkeliin on tehty joitain muutoksia.
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
  2. EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja
    Yhteistyöryhmän linjaus (LUONNOS): Ei oteta. Kirjoittajien nimien tulee käydä ilmi julkaisusta. (kokous 12.5.2016)

     
  3. Kun opettaja ja opiskelija kirjoittavat opiskelijan opinnäytetyön pohjalta artikkelin esim. ammatillisessa julkaisussa, hyväksytäänkö se julkaisutiedonkeruuseen?
    Yhteistyöryhmän linjaus (LUONNOS): Otetaan mukaan, mutta vain opettaja raportoidaan ko. korkeakoulun tekijänä. (kokous 12.5.2016)

Julkaisutyyppit

  1. Pääkirjoitukset, esipuheet ja johdannot
    Yhteistyöryhmän linjaus (LUONNOS): (kokous 12.5.2016)
    1. Lisätään
      Kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisämääre "tekijällä tulee olla siinä asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön". (Nykyinen muotoilu: "tekijällä tulee olla siinä tutkimuksellinen panos")
      1. julkaisutyypin D1 ("Artikkeli ammattilehdessä") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset
      2. julkaisutyypin E1 ("Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset, johdannot ja esipuheet.
    2. Kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisäys "Ei raportoida pääkirjoituksia, johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa".

  2.  Vuosikirja-artikkelit
    Yhteistyöryhmän linjaus (LUONNOS): (kokous 12.5.2016)
    1. Jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus (mutta on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli kirja-artikkelina eli julkaisutyyppi on A3, B2, D2 tai E1.
    2. Jos vuosikirjalla ei ole ISBN-tunnusta (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina eli julkaisutyyppi on A1, A2, B1, D1 tai E1.

Tällä hetkellä vuosikirjat mainitaan käsikirjassa julkaisutyypissä A3 ("Luokkaan sisältyvät mm. Tieteellisissä vuosikirjoissa tai vastaavissa julkaistut artikkelit").

 

 

 

 

  • No labels