Kokous 11.10.2018

Aika: to 11.10.2018  klo 12:00-15:00

Paikka: OKM nh Väinämöinen (Meritullinkatu 10)

Osallistujat:

• Ylitarkastaja Jukka Haapamäki (ryhmän puheenjohtaja), opetus-ja kulttuuriministeriö
• Opetusneuvos Matti Kajaste, opetus- ja kulttuuriministeriö
• Tutkimuksen kehittämispäällikkö, Timo Taskinen Jyväskylän yliopisto
• Tutkimuspäällikkö Seliina Päällysaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Kehittämispäällikkö Minna Liikala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Ylilääkäri Ari Lindqvist, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
• Tutkimuksen tietoasiantuntija Yrjö Lappalainen, Tampereen teknillinen yliopisto ESTE
• Palvelupäällikkö Anne Sunikka, Aalto-yliopisto
• Ennakointipäällikkö Soile Ollila, Business Finland ESTE
• Johtaja Marja Kylämä, Suomen Akatemia
• Tiedejohtaja Kalle Korhonen, Koneen Säätiö ESTE
• Tietojärjestelmäasiantuntija Jyrki llva, Kansalliskirjasto
• Suunnittelija Janne Pölönen, Tieteellisten seurain valtuuskunta
• Kehittämispäällikkö Ari Leppälahti, Tilastokeskus
• Kehityspäällikkö Hanna-Mari Puuska (ryhmän sihteeri), CSC - Tieteen tietotekniikan keskus
  
  

Vierailijat:

• Kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki, Tieteellisten seurain valtuuskunta
• Tietoasiantuntija Anna-Kaarina Linna, Turun yliopisto

• Projektipäällikkö Tiina Strengell, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus
  
  

[Kokousmuistio päivitetään myöhemmin]

Asialista

1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen

2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan ja muistion hyväksyminen Liite 1
   

3. Tilannekatsaus Liite 2
   

4. Katsaus kansainväliseen yhteistyöhön Liite 3

5. Hanketietovaranto Liite 4

   1. Tietomalliluonnos
      
      Tiina Strengell esitteli hanketietovarannon tilannetta sekä tietomallia ja koodistoja.

      Kysyttiin, mikä on teema-ala, ja kerrottiin, että se riippuu rahoittajista, joilla on kaikilla omanlaisiaan luokitteluja ja tarpeita tiedon käyttöön.

      Kysyttiin, tulevatko hanketietovarantoon kv. hankkeet, joissa rahoitusta tulee ulkomailta. Kerrottiin, että asiaa selvitetään seuraavassa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa mukana ovat kotimaiset rahoittajat ja ESR. EU:n komission rahoituskanavien haravointimahdollisuus selvitetään ensi vuonna. On olemassa tietokanta, josta tiedot saisi mahdollisesti haravoitua.

      Todettiin, että esitelty tietomalli ja koodistot voidaan hyväksyä. Päätöstä tiedonkeruun käynnistämisestä ei kuitenkaan voida tehdä ennen kuin on linjattu henkilötietojen käsittelyperusteista.

      Päätös: Hyväksytään kuvauksen mukaiset hanketietovarannon tietomalli ja koodistot.

6. Tutkimustietovarannon portaali Liite 5
   
   

   Tiina Strengell esitteli portaalin demoa Liitteen 5 mukaisesti.

   Kysyttiin, mikä on portaalin käyttäjäryhmä. Onko se suunnattu tutkijoille, medialle vai suurelle yleisölle? Tulevatko tutkijat esim. täältä katsomaan avoimia aineistoja?

   Kommentoitiin, että myös Avoimen tieteen koordinaatiossa on ollut esillä hankeuutisvirta. Kysyttiin, mistä ne kerättäisiin. Kerrottiin, että toteutus voitaisiin tehdä esim. RSS-feedinä yliopistoilta jne.

   Kommentoitiin, että portaalin omistaja on OKM ja se pitäisi näkyä etusivulla (ei OKM). Vaihdetaan etusivulle myös korkeakoulut -> ammattikorkeakoulut. 

   Tutkijan lupapalveluun liittyvät asiat voisivat olla koottuna oman linkin taakse, esim. ”Tutkija, haluatko omat tietosi Research.fi:hin?”

   Kommentoitiin, että portaali tarjoaa pääsyn mielenkiintoisiin tietoihin siitä, mitä Suomessa tutkitaan - niihin ei helposti muuten pääse käsiksi. Visuaalisessa muodossa helppo hahmottaa. Kysyttiin, miten kansalainen päätyy research.fi –sivustolle?

   Keskusteltiin kieliversioista. Lähteet ovat paljolti englanniksi. Portaalissa kielen voi vaihtaa suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Pitää miettiä, miten haku toimii esimerkiksi asiasanojen osalta, jotka voivat olla millä tahansa kielellä. Haku voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että se palauttaa tulokset kaikilla kielillä.

   Kysyttiin, voisiko aihetta klikkaamalla löytää myös julkaisukanavia, joissa tehdään ko. tutkimusta. Tieto löytyy Virrasta, ja kirjataan se ylös kehittämiskohteeksi.

   Kommentoitiin, että verkostonäkymässä tutkijoita kiinnostavat myös organisaatiot, joista tutkijat ovat. Organisaatio usein tärkeämpi tieto kuin yksittäisen tutkijan nimi.

   Kysyttiin, voidaanko julkaista yhteyshenkilöiden tiedot. Ei välttämättä ilman tutkijan lupaa. Tutkijatietoja ei vielä ole koottu valtakunnalliselle tasolle, ja ne liittyvät mydata-selvitykseen. Ensin toteutetaan julkaisut, hankkeet ja infrat.

   Kysyttiin, korvaako portaali JUULI-portaalin? Todettiin, että se riippuu siitä, saadaanko tutkimustietovarannolla toteutettua kaikki toiminnallisuudet, vai onko JUULIlle vielä sen jälkeenkin tarvetta.

   Kysyttiin, hyödynnetäänkö olemassa olevaa teknologiaa. Todettiin, ettei sitä ole vielä päätetty. Kannattaa pohtia, kenelle portaali on suunnattu, mitä se palvelee ja miettiä siinä suhteessa muiden järjestelmien käyttöä. Vaikea ja monimutkainen kokonaisuus.

   
   

7. APC-maksutietojen kerääminen - asiantuntijana Henriikka Mustajoki, TSV  ja Anna-Kaarina Linna, Turun yliopisto Liite 6
   
   

   Puheenjohtaja kertoi, että alustuksen taustalla on tarve tietää, kuinka paljon kirjoittajamaksuja Suomesta maksetaan. Tavoitteena löytää tapa, miten tietoja APC-maksuista kerätään kansallisella tasolla. Kysymys ei koske vain Suomea, vaan keskeneräisiä neuvotteluja on käynnissä eri maissa.

   
   

   Henriikka Mustajoki kertoi, että TSV:ssä on ajateltu luoda tähän kansallista koordinaatiota, joka olisi kevyt rakenteeltaan ja avoin. Asia kytkeytyy avoimen tieteen edistämiseen liittyviin kansallisiin päätöksiin ja tiedejulkaisujen avoimuuden kansalliseen strategiaan. Halutaan laadukasta dataa siitä, mitä avoimuus maksaa. Pohditaan, onko mahdollista kehittää tähän yhteistä ratkaisua, jolloin kaikkien ei tarvitsisi ratkaista asiaa omassa organisaatiossa, vaan se voitaisiin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja yhteisöllisesti. Koordinaation puitteissa asiaa voidaan edistää ja tuoda yhteisiin pöytiin.

   Anna-Kaarina Linna esitteli APC-maksutietojen keruuta Turun yliopistossa Liitteen 6 mukaisesti.

   Kysyttiin, kuinka paljon Turun yliopistossa menee tietojen keräämiseen aikaa. Kerrottiin, että talouden pitää joka tapauksessa kirjata tiedot, ja niille ainoastaan excelin toimittaminen on lisätyötä. Kirjastossa tehtävä on uusi, mutta ei mitenkään merkittävän työllistävä, vaan kolme kertaa vuodessa noin kolmen työpäivän työ. Laskujen selkeys vaikuttaa siihen, kuinka kauan menee aikaa. Tällä hetkellä tietoja ei tallenneta tutkimustietojärjestelmään, vaan toimitaan toistaiseksi excel-pohjaiseksi. Vaatisi ehkä uusien kenttien luomista Converis-tutkimustietojärjestelmään. Kerrottiin, että Pure-järjestelmässä on mahdollisuus tietojen tallentamiseen. Jos tietoa kerättäisiin tutkimustietojärjestelmään, se voisi siirtyä automattisesti VIRTAan ja sieltä hyödynnettäväksi valtakunnallisesti.

   Kommentoitiin, että avoimesti julkaistuja artikkeleiden määrä lisääntyy, kun 1.1.2020 pitäisi kaikki olla avointa. Volyymit nousevat, jolloin käsityö ei ehkä enää mahdollista.  

   Todettiin, että laskujen selkeyden parantamisessa FinElib voisi tukea. Mitä muuta voitaisiin tehdä siten, että tiedot kerättäisiin laadukkaasti ilman, että kaikkea tehdään käsityönä? Laskujen järkevyys oleellinen kysymys. Mistä automatisoinnin mahdollisuus nousee? Julkaisukanavien oletusmaksu vaihtelee paljon ja käytännössä maksuista saa usein alennuksia, joten kanavan perusteella ei voida päätellä mitään maksusta. OA/hybriditieto sen sijaan voidaan kerätä julkaisukanavatietokantaan ja päätellä sieltä. Tämän kehittäminen on jo osa suunnitelmaa tiedonkeruun kehittämiseksi JUFO:ssa. Automatisointia helpottaisi, jos laskunmaksujärjestelmään saisi DOI-numeron, jolloin olisi mahdollista saada suoraan raportti, jossa DOI ja euromäärä. Kirjaston tarkistettavaksi jäisi enää, onko kyseessä oikeasti kirjoittajamaksu. Talousjärjestelmän kankeus ei kuitenkaan välttämättä mahdollista, että sinne kirjattaisiin, onko OA jne.

   Kerrottiin, että Britanniassa tietojen keruuta on tehty biisi vuotta, mutta käsityöstä ei sielläkään ole päästy täysin eroon.

   Kerrottiin, että Kansalliskirjasto on tehnyt OKM:lle hakemuksen APC-maksujen kansallisten ratkaisujen etsimiseen ja tiedonkeruun pilotointiin. Ajatuksena on ensin koota tiedot tiedonkeruun ulkopuolella, ja myöhemmin mietitään, miten ne saadaan mukaan tiedonkeruuseen.

   Todettiin jatkoaskeliksi prosessikuvauksen kirjaamisen yleiseen ohjeistukseen, jota muut voivat hyödyntää. Osaksi avoimen tieteen strategiaa. FinELIBin suositukset siitä, mitä laskulla pitäisi olla, pitäisi saada paremmin tietoon, jotta tarvittava tieto tulisi laskulle.  TSV edistää asiaa ja on tarvittaessa TY:hyn yhteydessä. Jos Kansalliskirjaston selvitys toteutuu, se voi tukea koordinaatiota.

   
   

8. Ensi vuoden suunnitelma Liite 7
   

   Tiina Strengell esitteli ensi vuoden suunnitelmaan Liitteen 7 mukaisesti. Keskusteltiin tehtävien priorisoinnista siltä varalta, että kaikkeen suunniteltuun ei ole resursseja.

   Kysyttiin, tarvitaanko olla monta erillistä portaalia erillisille tiedoille, eli tarvitaanko esim. JUULIa? Todettiin, että se riippuu käyttötarkoituksista. Kerrottiin, että JUULI tehty avoimen koodin ohjelmalla, joka voisi olla hyödynnettävissä.

   Kysyttiin, perustuuko hankkeille suunniteltu RAID-tunniste johonkin standardiin? Kerrottiin, että se on Handle-pohjainen ja sitä on ehdotettu ISO-standardiksi.

   Todettiin, että pysyvät tunnisteet ovat keskeinen asia, se pitäisi olla ehdottomasti ensi vuoden suunnitelmassa samoin kuin EU-hankkeiden saaminen hanketietovarantoon. OpenAIRE-lopputuotteesta ei vielä selvyyttä, mitä se palvelee, joten se voisi pienemmällä huomiolla tässä. Aurora ei ole kovin kiireellinen, joskin siitä olisi saatavissa selkeät synergiahyödyt ja kansallisella tasolla paljon säästöjä, kun hankkeiden tiedot saataisiin jo siinä vaiheessa, kun niitä haetaan.

   Todettiin, että tutkimustietovarantoa rahoitetaan OKM-KTPO:n ja CSC:n välisellä sopimuksella, ja tätä keskustelu antaa taustaa sopimusneuvottelulle tutkimustietovarannon osalta.

   
   

9. Ohjausryhmän kokoukset 2019

   
   

   Sovittiin kokousajankohdiksi vuodelle 2019:
   

   1. ke 6.2. klo 12-15

   2. to 21.3. klo 12-15

   3. ma 27.5. klo 12-15

   4. ke 21.8. klo 12-15

   5. ke 9.10. klo 12-15

   6. ke 4.12. klo 12.15

10. Seuraava kokous ke 19.12.2018

11. Kokouksen päättäminen