Tavoitteet
Päätavoitteena on koota osallistujille tietoa, mistä löytyy tietoa tarjolla olevista palveluista. Toisena tavoitteena on yhdessä miettiä/suunnitella miten markkinoidaan palveluja tutkijoille omissa organisaatioissa, kansallisesti ja globaalisti.
Tehtäviä
- Listataan palveluluetteloita
- Tilanne 2.4.2019: Luetteloa on täydennetty. Täydentäminen on mahdollista jatkossakin.
- Jatkokysymys Ville Tenhunen kommentin perusteella: Pitäisikö työryhmän nimi olla Tutkijan datapalvelut?
- Jaa-äänet; VT,
- Ei-äänet;
- Päätetään, onko mielekästä tehdä Palvelut tutkimuksen vaiheittain -taulukko.
- Tilanne 2.4.2019: Kommenttien perusteella ei tehdä Palvelut tutkimuksen vaiheittain -taulukkoa vaan lähestytään palveluja käyttötapausten kautta.
- Sovitaan, miten käsitellään palvelujen markkinointia.
- Avoin tiede ja data - Toimenpideohjelma suomalaiselle tiedeyhteisölle, toimenpide 7: Tarjotaan tutkimuspalvelut yhden luukun kautta; Tutkijan ei tarvitse tietää,tuottaako hänen palvelunsa yliopisto, CSCvai kaupallinen toimittaja. Oman organisaation tukipalvelut toimivat porttina tutkijan japalveluntuottajan välillä.
- Avoin tiede ja data - Toimenpideohjelma suomalaiselle tiedeyhteisölle, toimenpide8: Sitoudutaan European Open Science Cloud -julistukseen; Suomalaiset tutkimusorganisaatiot allekirjoittavat European Open Science Cloud -julistuksen ja sitoutuvat johonkin siinä esitetyistä toimenpiteistä.
- Esitellään palveluja Avoimen tieteen kevät/syyspäivillä.
Alasivut
Palveluluetteloita
- Kansallisia avoimen tieteen palveluja: https://avointiede.fi/fi/avoimet-aineistot/palveluita ja https://avointiede.fi/fi/avoimet-aineistot
- Eurooppalaisia avoimen tieteen palveluja
- EOSC-portaalin katalogi: https://catalogue.eosc-portal.eu/home
eInfraCentral-palvelukatalogi: http://einfracentral.eu/basic-page/common-service-catalogue
EOSC-hub palvelut: https://www.eosc-hub.eu/services
- ATT-hankkeen keskeiset linjaukset, sisältäen muun muassa Palvelukartan https://avointiede.fi/fi/linjauksia-ja-toimijoita/att-hankkeen-keskeiset-linjaukset
- CSC:n palvelut tutkimukselle
- Computing and Software: https://research.csc.fi/computing-and-software
- Data Management and Analytics: https://research.csc.fi/data-management-and-analytics
- Support and Training: https://research.csc.fi/support-and-training
- Research Administration: https://research.csc.fi/research-administration
- Kielipankki (ihmistieteellinen palvelukokonaisuus, jota koordinoi FIN-CLARIN-konsortio)
- Aineistot https://www.kielipankki.fi/aineistot/
- Työkalut https://www.kielipankki.fi/tyokalut/
- Tuki ja koulutus https://www.kielipankki.fi/tuki/
- Yliopistojen ja korkeakoulujen palveluluettelot (julkiset):
- HY:
- Tietotekniikka https://wiki.helsinki.fi/display/Tietotekniikkapalvelut/Tietotekniikan+palveluluettelo
- Kirjaston RDM guide: http://libraryguides.helsinki.fi/rdm
- Research Data Services: https://datasupport.helsinki.fi/
- HY:
2 Comments
Ville Tenhunen
Rohkenin päivittää itse pari asiaa em. listalle eli CSC:n tutkimuksen palvelut (vaikka niitä nyt ei ole erikseen avoimen tieteen palveluiksi nimettykään) sekä yliopistojen ja korkeakoulujen palveluluettelot.
Otin siis huomioon kaikki tutkimuksen palveluluettelot ihan siksi, että lienee niin, ettei jonkun tietyn palvelun käyttäminen an sich tee tutkimuksesta sen avoimempaa kuin jonkun toisen käyttäminen ja toisaalta avoimen tieteen tekemiseen tarvitaan ja käytetään myös muita palveluita.
Tuosta Palvelut tukimuksen vaiheittain -näkymästä sen verran, että mihin sitä käyttäisimme? En toki vastusta, mutta siitä tulisi aika iso matriisi, jos huomioimme kaikki palvelut.
Mietta Lennes
Lisäsin listalle Kielipankin (joka nimestään huolimatta pyrkii palvelemaan kaikkien tieteenalojen tutkijoita).
Olen samaa mieltä Ville Tenhunen kanssa. Minäkin mietin rajausta: mitä ja minkä kokoista asiaa tässä tarkoitetaan palvelulla tai palveluluettelolla. Suomessa ja Euroopassa on monenlaisia infrastruktuureja, toimijoita, tarjoajia ja metadatakatalogeja, joista monet sopivat useisiin elleivät peräti kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin.
Asiaa voisi olla helpompi lähestyä konkreettisten käyttötapausten kautta: kun (yliopistossa Z työskentelevän) tutkijan pitää tehdä X, millaisia avoimen tieteen periaatteiden mukaisia palveluita hänellä on nyt käytettävissään? Onko kynnys sopivan matala? Mitä etuja tai rajoituksia mistäkin valinnasta voi käytännössä seurata?